S A K L

Rannikkokalastuksen haasteet olivat esillä Turussa, kun ammattikalastajat, alan tutkijat ja hallinto Pohjanlahden molemmilta puolilta tapasivat yhteisessä työpajassa 24.- 25. 01. 2007.

Pienimuotoisella rannikkokalastuksella on Suomessa ja Ruotsissa samat vahvuudet ja vaikeudet. Tästä syystä on luonnollista vahvistaa maiden välistä yhteistyötä ja yhdistää voimat ongelmien ratkaisemiseen ja rannikkokalastuksen edistämiseen. Tällä hetkellä rannikkokalastuksessa suurimpina ongelmina ovat hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamat vahingot, alan heikko kannattavuus ja nuorten vähäinen rekrytoituminen alalle.

Jotta maiden välisessä toimivassa yhteistyössä päästään alkuun, järjestettiin yhteinen työpaja keskittyen hylje- ja pienemmässä määrin merimetsoproblematiikkaan. Lisäksi työpajassa mietittiin uusia keinoja elinkeinon toimintaedellytysten ja kannattavuuden parantamiseksi. Tavoitteena oli tuoda esille, mitä molemmissa maissa on tehty ja voitaisiin yhdessä tehdä.

Työpajaan osallistui lähes 60 alan asiantuntijaa: 21 kalastajaa Suomesta, Ruotsista ja Ahvenanmaalta. Näiden lisäksi työpajaan osallistui alan johtavia tutkijoita ja hallinnon edustajia Pohjanlahden molemmilta puolilta.

Työpaja onnistui tavoitteissaan hyvin. Keskustelu oli luovaa ja erittäin vilkasta. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että tällaiselle tapaamiselle oli tilaus.

Tapahtuma keskittyi suurelta osin harmaahylkeen rannikkokalastukselle aiheuttaman vaikutuksen käsittelyyn. Yleisesti tunnustettiin, että harmaahylkeen levittäytyminen rannikolle on kalastuksen suurin uhkatekijä.

Hyljekantojen määrät ja niiden rasitus kalakannoille tutkitaan

Kalastajat toivat tapahtumassa voimakkaasti esille, että hylje on heidän näkemyksensä mukaan haittaeläin. Kalastajien mukaan pyydysten kehittäminen ei riittä turvaamaan rannikkokalastuksen tulevaisuutta. Hyljekannan radikaalia vähentämistä vaadittiin.

Hallinnon ja tutkijoiden puolelta kuitenkin huomautettiin, että hylje on tullut jäädäkseen ja sen kanssa on opittava elämään. Heilläkin oli näkemys, että kanta on kasvanut liian suureksi ja kannan kasvu ainakin olisi taitettava.

Kannan suuruudesta ja sen rasituksesta kalakantoihin ei ole luotettavaa tietoa. Työpaja päättikin esittää tutkijoille haasteen asian selvittämiseksi. Pelkästään harmaahylje syö kalaa noin viisi - kahdeksan kg/päivässä. Jos arvioimme Itämeressä elävän noin 30 000 hallia, niin kokonaismäärä on todella vaikuttava eli 55 000 000 – 88 000 000 kilogrammaa. Vertailun vuoksi: Merialueen Suomen ammattikalastuksen kokonaissaalis oli ennakkoarvion mukaan noin 103 miljoonaa kiloa vuonna 2006.

Hylkeen elävänäpyynti kirvoitti keskustelua

Yllä olevaan liittyen työpajassa käsiteltiin paljon hylkeenkestävien niin kutsuttujen. Push up -rysien kehittämistä kolmesta näkökulmasta:

1. Miten rysät suojaavat saaliin hylkeiltä ja miten ne voivat toimia valikoivasti mahdollistaen alamittaisten kalojen poistumisen.
2. Miten PU-rysiä voidaan käyttää tehokkaasti myös suomukalan pyynnissä.
3. Onko rysää mahdollista käyttää loukkuna hylkeen elävänäpyynnissä pyydyksistä saalistaviin hylkeisiin (häirikköhylkeet). Asiaa on erityisesti tutkittu Ruotsissa, jossa hylkeiden käyttäytymistä pyydyksessä on kuvattu videolle.

Elävänä pyynti merkitsee sitä, että loukkuun jäävälle hylkeelle luodaan mahdollisuus päästä pintaan hengittämään. Loukkua koettaessa hylje lopetetaan ja hyödynnetään muun riistan tavoin. Tämä mahdollistaa hylkeen jatkokäsittelyn ja käytön elintarvikkeena sekä erilaisina tuotteina (nahka, öljy).

Työpajassa keskusteltiin myös muista hylkeen pyyntitavoista. Erityisesti nousi esille perinteinen verkkopyynti. Tekniikka pitää myös tässä tavassa olla sellainen, että hylje voidaan ampua elävältä.

Manner-Suomeen on myönnetty hylkeenmetsästyslupia vuodelle 2007 runsaat 600. Määrää pidetään kalastajien piirissä mitättömänä kantaan verrattuna, etenkin kun edellisten vuosien kokemusten perusteella näistä tullaan käyttämään vain vajaa puolet. Maastamme on hävinnyt pitkälti hylkeenpyynnin tietotaito. Hylkeestä saatava taloudellisen hyödyn pienuus ei tänä päivänä vielä innosta metsästäjiä.

Erityisesti suomalaiset ammattikalastajat esittivät rysän käyttöön hyljeloukkuna monia varauksia. Sen pelättiin vaikuttavan kalasaaliisiin hylkeen estäessä kalan kulun rysään. Ruotsalaiset kollegat olivat selvästi asialle myönteisempiä. Tämä johtuu varmasti myös siitä, että Ruotsissa kehittelytyössä ollaan pidemmällä ja kalastajat ovat olleet siinä mukana. Suomessa asian suhteen otetaan vasta ensi askelia.

Myöskään hylkeen ampuminen ja sen toimittaminen maihin jatkokäsiteltäväksi ei innostanut kalastajia. Ainakaan vielä tässä vaiheessa kalastajat eivät sisäistäneet itseään yleisesti merenelävien pyytäjinä. Viime kädessä kysymyksen ratkaisee kuitenkin hylkeestä saatava hinta.

Hylje resurssina

Merenkurkun alueella on pitkään yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa tutkittu hylkeen käyttöä resurssina. Työpajassa oli näytteillä paljon erilaisia tuotteita, joita oli tehty nahasta. Myös liha ja traani oikein käsiteltyinä ovat arvokkaita raaka-aineita.

Työpajan yksi työryhmä käsitteli näitä mahdollisuuksia.

Täytyisi rakentaa toimiva verkosto kaikkien toimijoiden kesken ja kalastajien yhteyksiä toisiinsa tulisi kehittää, samoin kuin yhteyksiä maiden kesken ja eri ryhmien välillä. Logistiikka on suuri ongelma ja se koskee hylkeen kaikkia osia. Työpajassa esitettiin liikkuvan hyljekäsittelykontin saamista rannikolle.

Tuotteiden markkinointi on vielä aika tuntematon sarka. Ei tiedetä mitä kuluttaja haluaa. Markkina- ja kuluttajatutkimusta kaivataan.

Ideana voisi olla: erikoistuotteita rannikkokalastuksesta – kalaa ja hyljetuotteita.

” Rinta rottingilla”

Edellä olevien lisäksi työpajassa etsittiin myös muita tapoja hyljeongelman poistamiseksi tai vähentämiseksi. Näitä voisivat olla erilaiset hylkeen pelotustekniikat: ääniefektit, jollaisia on jo kokeiltu, mutta myös muut, kuten haju tai paineilma. Nämä vaativat lisää tutkimusta ja kokeiluja.

Rannikkokalastuksen imagon nostamista vaadittiin. Koko Pohjanlahden rannikon käsittävä rannikkokalastuksen tuotemerkin rakentaminen haluttiin vauhtiin. Eli eteenpäin ”rinta rottingilla”. Esillä oli myös niin kutsuttu mestari-kisälli järjestelmä, jossa ammattikalastaja ottaisi nuoremman henkilön oppipojakseen. Järjestelmällä voitaisiin edistää elinkeinon jatkuvuutta.

Yhdessä eteenpäin

Kalastusneuvos Orian Bondestamin esityksestä työpaja päätti, että perustetaan Suomen, Ruotsin ja Ahvenanmaan yhteinen Rannikkokalastusverkosto. Verkostolle perustetaan ohjausryhmä, johon kutsutaan kaikilta osapuolilta kalastajien, elinkeinon järjestöjen, tutkimuksen ja hallinnon edustajat.

Ohjausryhmä jatkaa työpajan aloittamaa dialogia, ohjaa tutkimuksen ja kehittämisen suuntaa ja rahoitusta rajat ylittävien hankkeiden osalta sekä koordinoi niitä kansallisten hankkeiden kanssa..

Elinkeino näkee tapahtuman myönteisenä askeleena

Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas pitää tärkeänä, että nyt on luotu yhteinen foorumi rannikkokalastuksen kehittämiseksi.

- Sopimalla työnjaosta ja tekemällä yhteistyötä voidaan rajallisia resursseja käyttää tehokkaasti ja järkevästi. Työpajassa saatiin myös käyntiin jäsennelty vuoropuhelu osapuolten välillä ja tiettyjä asioita viedään nyt toimiksi.
- Alan hallinto, tutkimus ja elinkeino ovat nyt saaneet selkeän työtehtävän viedä rannikkokalastusta eteenpäin, ja omalta osaltaan elinkeino on kaikin mahdollisin keinoin valmis olemaan tässä mukana.
- Suomen Ammattikalastajaliitto odottaa luonnollisesti myös, että poliittiset päättäjät sitoutuvat rannikkokalastuksen kehittämiseen. On tunnustettava rannikkokalastuksen merkitys ainutlaatuisen kotimaisen elintarvikkeen tuottajana ja rannikkokulttuurin ylläpitäjänä.

Lisätietoja:

Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry
toimitusjohtaja
Kim Jordas
0400-720 690
kim.jordas@sakl.fi