ETUSIVULLE
viiva
Hallitus siunasi rannikkokalastuksen alasajon Pohjanlahdella

Uusi lohiasetus ratkaisee rannikkokalastuksen jatkon Pohjanlahdella

MMM antoi asetuksen kilohailikiintiön käyttämisestä

Suomen Ammattikalastajaliiton vuosikokous Mustasaaressa

Vainovalkeat palavat

Turskakiintiön käyttäminen 2008

SAKL:n avoin tarjouspyyntö eräiden tiedotustehtävien hoitamisesta

Ehdotus uudeksi lohiasetukseksi ei ole hallitusohjelman mukainen

Rajoituksia kilohailin kalastukseen

Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma käynnistyy - uusia ratkaisuja ammattikalastuksen kehittämiseen

Kilohailin kalastuksen rajoitukset puretaan

Turskan kalastus keskeytetään osittain ICES osa-alueilla 25-32

Suomen Ammattikalastajaliitto tyytyväinen vuoden 2008 kalastuskiintiöihin Itämerellä

Turskakiintiön käyttäminen 2007

EU-komission esitykset vuoden 2008 kiintiöiksi

Kalastusaluksen päällikön koulutus - ennakkoilmoittautumiset

Turskan kalastus kielletään ICES osa-alueilla 22-24

Punakampelan kalastus kielletään

Komissio hyväksyi uuden asetuksen kalastusalan valtiontuista

Kesäkokous 17.-18.8 Porissa

Rajoituksia kilohailin kalastukseen

Kylmälaitteet kalastusaluksella – koulutus alkaa elokuussa Korsnäsissa

Muistutus!

MMM antoi asetuksen kilohailikiintiön käyttämisestä

Kalastusyritysten omavalvonta kuntoon

Ammattikalastajaliitto tyytyväinen uuteen hallitusohjelmaan

Suomen Ammattikalastajaliiton vuosikokous 30.3 Vaasassa

Adressi rannikkokalastuksen puolesta kiinnostaa

Suomen Ammattikalastajaliitto tyytymätön Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmaluonnokseen

Suomi ja Ruotsi laajalla rintamalla kehittämään rannikkokalastusta

Rannikkokalastuksen ongelmia käsitellään Turun työpajassa

Itämeren vuoden 2007 kalastussäännöt vahvistettu virallisesti

Ohjelmakausi vaihtuu

Silakan ja kilohailin jälleenlaivauksesta tehtävä ennakkoilmoitus

Suomen Ammattikalastajaliitto kysyy:

Pyöriäistyöryhmän toimenpide-ehdotukset luovutettu ministerille

Turskakiintiö täyttynyt osa-alueilla 22 -24

Suomen Ammattikalastajaliitto tyytyväinen vuoden 2007 kalastuskiintiöihin Itämerellä

Ammattikalastusluvat Metsähallituksen vesialueilla

EU-komission esitykset vuoden 2007 kiintiöiksi

Neuvoston asetus Euroopan kalatalousrahastosta

Suomen Ammattikalastajaliiton vuosikokous 31.3 Porissa

Itämerelle perustettiin neuvoa-antava toimikunta

Ajoverkkolupien myöntämisperusteet muuttuvat

Valastarkkailijoita suomalaisiinkin kalastusaluksiin

EU sopi ensi vuoden kalastuskiintiöistä

Kalastusaluksen päällikön koulutus alkaa Raumalla

Riistavahinkotyöryhmä luovutti muistionsa ministeri Korkeaojalle

Kasvava merimetsokanta on uhka rannikkokalastukselle

EU ja Venäjä sopuun Visbyssä

Silakan ja kilohailin troolikalastuksen rajoitukset poistuvat 1.9 alkaen

Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas otti Merikarvia viikon pääjuhlan puheessaan 10.7 kantaa ammattikalastuksen ajankohtaisiin asioihin

Kotimaista lohta jälleen ruokapöytään

Suomen Ammattikalastajaliitto tiedottaa

MMM antoi asetuksen nimetyistä satamista

Silakan ja kilohailin troolikalastuksen rajoittaminen vuonna 2005

Suomen Ammattikalastajaliiton vuosikokous 22.4 Turussa

Turvallisuutta kalastukseen - tilaisuus

Silakan ja kilohailin troolikalastuksen rajoittaminen vuonna 2005

Vuoden 2005 kalastuskiintiöt selvillä

Kalastuselinkeinolle toimenpideohjelma

Hygieniapassin hankkimista suositellaan kaikille kalastajille

Uusien kalastusaluksien rakentamistuki poistuu

Itämeren kansainvälinen kalastuskomissio päätti vuoden 2005 saaliskiintiöistä

EU kielsi ajoverkkokalastuksen

Suomen Ammattikalastajaliiton vuosikokous 16.3 Helsingissä

Kalastusaluksen pätevyyskirjoja koskeva siirtymäaika päättymässä

Silakka ja kilohaili nyt ja tulevaisuudessa

Uusiutunut KALAVIIKKO- tapahtuma

Pro Kala -tunnustus Pirjo ja Reima Saloselle Taivassalosta

Kalapäivä eduskunnassa

Itämeren kansainvälinen kalastuskomissio päätti vuoden 2004 saaliskiintiöistä

Itämeren kansainvälinen kalastuskomissio kokoontuu Vilnassa

Hanko lakkauttaa Suomenlahden suurimman kalasataman

Ajoverkkojen käyttö aiotaan kieltää koko Itämerellä

Suomen Ammattikalastajaliiton hallituksen kesäkokous 8.-9.8 Lapinjärvellä

Suomen Ammattikalastajaliitolle uusi puheenjohtaja

Vuosikokous 2003

Ammattikalastuksen ja kalankasvatuksen näkemykset maan tulevasta hallitusohjelmasta

EU:n yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen elinkeinon näkökulmasta

Avoin kirje ministerille

Troolari Suomen olosuhteisiin - Baltic Trawler 2000

Itämeren kalastuskomissio päätti vuoden 2003 saaliskiintiöistä

Yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen

Suomen Ammattikalastajaliitto tiedottaa

Julkaisuvapaa 30.8.2006

 

Neuvoston asetus Euroopan kalatalousrahastosta
ohjelmakaudelle 2007 - 2013


A) Tausta

Asetusta koskeva lopullinen kompromissi saavutettiin kesäkuussa erillisissä puheenjohtajan ja komission johdolla käydyissä neuvotteluissa. Maatalous- ja kalastusneuvosto hyväksyi asetuksen Euroopan kalatalousrahastosta A-kohtana kesäkuussa 2006 ja lopullisesti heinäkuussa.

B) Yhteenveto Suomen neuvottelutavoitteiden saavuttamisesta

Kokonaisuutena arvioiden asetus Euroopan kalatalousrahastosta luo hyvän pohjan elinkeinokalatalouden kehittämiselle kansallisen strategian ja toimintaohjelman mukaisesti. Asetuksessa on myös otettu riittävällä tavalla huomioon Suomen erityistavoitteet.

Suomi saavutti seuraavat kalatalousrahastoon liittyneet neuvottelutavoitteensa:

- tuki keskisuurille vesiviljely-, kalanjalostus- ja tukkukaupan yrityksille
- tuki talvikalastuksen laitteisiin
- tuki pyydysten hylkeenkestäviin osiin
- komission lausuma siitä, että se on valmis tutkimaan mahdollisuutta tiettyjen haittaeläinten (mm. harmaahylje) aiheuttamien tulonmenetysten ja pyydysvahinkojen korvaamiseksi
- suppea tuki alusten nykyaikaistamiseen eli moottoreiden kertaluontoiseen vaihtamiseen
- uuden Leader -tyyppisen toimintalinjan määrittelyt ottavat huomioon Suomen erityisolosuhteet

Tavoitteista ei saavutettu seuraavia:

- tuki pienimuotoisen rannikkokalastuksen ja sisävesien kalastusalusten rakentamiseen ja laajaan nykyaikaistamiseen
- Suomen saama ohjelmakauden 2007–2013 elinkeinokalatalouden EU-rahoitus laskee ennakkotietojen mukaan noin 10–15% eli yhteensä noin 4-7 miljoonaa euroa

EU-rahoitus:

- syy Suomen EU-rahoituksen vähenemiseen on kalatalouden kokonaisrahoituksen väheneminen EU:n kokonaisbudjetissa (pudotus on noin 22%, alkuperäinen ehdotus 4,96 mrd€ -> lopullinen 3,85 mrd€)
- Suomen osuuden pudotus on selvästi pienempi kuin "vanhoilla" EU-15
- jäsenmailla keskimäärin. Pudotusta on asetuksen mukaan mahdollista kompensoida kansallisella rahoituksella.

Tukiprosentti:

Yleisesti tukea voi saada hankkeisiin maksimissaan 40 prosenttia. Rannikkokalastusta koskeviin hankkeisiin on mahdollista saada tietyin ehdoin 20 prosentin lisän, joten rannikkokalastushankkeiden maksimituki voi olla 60 prosenttia.

C) Toimintalinjojen I - IV tarkastelu

Tässä luvussa on esitetty mahdollisimman käytännön läheisesti kunkin toimintalinjan ne toimenpiteet, joita voidaan EKTR -asetuksen mukaan tukea. Useimpien investointien osalta asetus määrittelee ne ehdot, joiden vallitessa tukia voidaan myöntää. Erityisesti toimintalinjan III kohdalla on lainattu paljon asetuksen muotoiluja. Esityksen selkeyden säilyttämiseksi kaikkia ehtoja ei ole tähän esitykseen kirjoitettu, vaan ne ovat löydettävissä asetuksesta ja ne kirjataan tarkasti myöhemmin hakuohjeisiin.

 

Toimintalinja I - toimenpiteet yhteisön kalastuslaivasto mukauttamiseksi

Yleinen tavoite Suomessa on tukea merialueen taloudellisesti kannattavaa kalastustoimintaa.

Toimenpiteet, jotka ovat tukikelpoisia:

Toiminnan pysyvää lopettamista voidaan tukea edellyttäen, että lopettaminen on kansallista pyyntiponnistuksen mukauttamissuunnitelmaa. Lopettaminen toteutetaan:
– romuttamalla kalastusalus,
– siirtämällä se muuhun kuin kalastustoimintaan

Toiminnan väliaikaista lopettamista voidaan tukea edellyttäen, että lopettaminen on osa kansallista pyyntiponnistuksen mukauttamissuunnitelmaa.

Investoinnit vähintään viiden vuoden ikäisiin kalastusaluksii

- alusten turvallisuuden, työolojen, hygienian, tuotteiden laadun, energiatehokkuuden ja valikoivuuden parantamiseksi edellyttäen, että niillä ei lisätä aluksen pyyntikykyä.
- yhteen moottorin uusimiseen (rannikkokalastuksessa uuden moottorin teho enintään yhtä suuri kuin vanhan; <24 m troolarit enintään 80 % vanhan moottorin tehosta; troolarit yli 24 m enintään 80 % vanhan moottorin tehosta ja lisäksi niihin sovelletaan erityistä pelastamis- ja rakenneuudistussuunnitelmaa ja se siirtyy käyttämään vähemmän polttoainetta kuluttavaa kalastusmenetelmää.

Investoinnit:
- pyydysten hylkeen ja muiden vahinkoeläinten kestäviin osiin
- pyydysten valikoivuuden lisäämiseksi

Pienimuotoinen rannikkokalastus
- investoinnit kuten edellä muihin aluksiin, mutta korkeammalla tuella
- sosioekonomisiin toimenpiteisiin

Sosioekonomiset toimet

- toiminnan monipuolistaminen
- erityisesti nuorten kalastajien ammatillisten taitojen kohentaminen;
- uudelleenkoulutus muihin kuin merikalastusammatteihin;
- varhainen poistuminen kalatalousalalta
- kertakorvaus luopumaan joutuville kalastajille romutusten yhteydessä
- palkkio alle 40-vuotiaille kalastajille 5–30 vuoden ikäiseen ensimmäiseen alukseen
palkkio enintään 15% hankintakustannuksista tai 50 000 €.

 

Toimintalinja II - vesiviljely, sisävesikalastus, sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen

Tavoitteena Suomessa on kohdistaa rahoitus vesiviljelyn kalanjalostuksen, kalakaupan ja sisävesikalastuksen kilpailukykyisen, kannattavan, kestävän, ympäristöystävällisen sekä markkina- ja kuluttajalähtöisen yritystoiminnan kehittämiseen.

Toimenpiteet, jotka ovat tukikelpoisia:

Jalostuksen ja kaupan toimenpiteestä voidaan tukea:

- yritysten rakentamista, laajentamista, varustamista ja nykyaikaistamista samalla, kun keskitytään yhden tai useamman seuraavan tavoitteen saavuttamiseen:
a) työolojen parantaminen;
b) kansanterveyden ja hygieniaolojen tai tuotteiden laadun parantaminen ja seuranta;
c) markkinoiden kapealle sektorille tarkoitettujen korkealaatuisten tuotteiden tuottaminen;
d) haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen;
e) vähän käytettyjen lajien, sivutuotteiden ja jätteiden käytön tehostaminen;
f) uusien tuotteiden tuottaminen tai kaupan pitäminen, uusien teknologioiden soveltaminen tai innovatiivisten tuotantomenetelmien kehittäminen;
g) pääasiassa paikallisesta saaliin purkamisesta ja vesiviljelystä peräisin olevien tuotteiden kaupan pitäminen.

 

Toimintalinja III - yhteistä etua koskevat toimenpiteet

Rahoituksella pyritään varmistamaan, että Suomen elinkeinokalatalouden infrastruktuuri ja järjestelmät tukevat kannattavaa ja kilpailukykyistä yritystoimintaa ja että elinkeinokalatalouden yritykset toimivat yhteiskunnan asettamien sääntöjen mukaisesti.

Toimenpiteet, jotka ovat tukikelpoisia:

Kollektiivisten toimien toimenpiteestä voidaan tukea alan toimijoiden hankkeita, joilla pyritään:

a) edistämään kestävää kehitystä kalavarojen hoidon ja säilyttämisen parantamiseksi;
b) edistämään valikoivia kalastusmenetelmiä tai pyydyksiä ja sivusaaliiden vähentämistä;
c) poistamaan kadonneita pyydyksiä merenpohjasta haamukalastuksen torjumiseksi;
d) parantamaan työoloja ja turvallisuutta;
e) edistämään kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden avoimuutta, jäljitettävyys mukaan luettuna;
f) parantamaan laatua ja elintarvikkeiden turvallisuutta;
g) kehittämään, uudelleen järjestämään tai parantamaan vesiviljelylaitoksia;
h) investoimaan tuotannossa, jalostuksessa tai kaupan pitämisessä tarvittaviin laitteisiin ja infrastruktuuriin, mukaan lukien jätteiden käsittely;
i) kohentamaan ammattitaitoa tai kehittämään uusia koulutusmenetelmiä ja -välineitä;
j) edistämään kalatalousalan tutkijoiden ja toimijoiden välistä kumppanuutta;
k) verkostoitumaan ja vaihtamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistävien järjestöjen ja muiden sidosryhmien välillä;
l) edistämään pienimuotoista rannikkokalastusta koskevien tavoitteiden saavuttamista;
m) parantamaan tietyille kalastusalueille pääsyn edellytysten hallintoa ja valvontaa, erityisesti laatimalla kansallisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät paikalliset hoitosuunnitelmat;
n) perustamaan tuottajaorganisaatioita ja uudistamaan niiden rakenteita sekä panemaan täytäntöön niiden laadun parantamista koskevat suunnitelmat;
o) tekemään toteutettavuustutkimuksia, jotka liittyvät kolmansien maiden kanssa kehitettävien kumppanuuksien edistämiseen kalatalousalalla.

Vesieläimistön ja -kasviston suojelemisen ja kehittämisen toimenpiteitä voidaan tukea, kun ne liittyvät:

a) vesieläimistön ja -kasviston suojeluun ja kehittämiseen tarkoitettujen kiinteiden tai siirrettävien
laitteiden rakentamiseen tai asentamiseen;
b) sisävesiväylien ennallistamiseen, vaeltavien lajien kutualueet ja vaellusreitit mukaan luettuina tai
c) jos ne koskevat suoraan kalastusta, ympäristön suojeluun ja parantamiseen Natura 2000:n puitteissa, lukuun ottamatta toimintaan liittyviä kuluja.
- Tähän kohtaan liittyy komission lausuma, joka kuuluu näin: "Komissio ilmoittaa olevansa valmis tarkastelemaan mahdollisuutta ehdottaa yhteisön toimenpiteitä, joilla korvataan tulonmenetyksiä ja / tai pyydystentuhoutumisia, jotka aiheutuvat yhteisön lainsäädännön nojalla suojelluista luonnonvaraisten saalistajalajienpopulaatioista."
- Suorat istutukset eivät ole tukikelpoisia, ellei niistä ole nimenomaisesti säädetty säilyttämistoimenpiteenä yhteisön säädöksessä.

Kalasatamien, purkupaikkojen ja kalastussuojien toimenpiteestä voi tukea olemassa olevien:

  yksityisten ja yleisten investointeihin purkupaikkojen rakenteiden uudistamista ja niiden kalojen olosuhteiden parantamista, joita rannikkokalastajat purkavat kansallisten toimivaltaisten viranomaisten nimeämillä olemassa olevilla purkupaikoilla. Investointien on liityttävä erityisesti:
a) kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden purku-, käsittely-, satamassa varastointi- ja huutokauppaamis-
olosuhteiden parantamiseen;
b) polttoaineen, jään, veden ja sähkön saantiin;
c) kalastusalusten huollossa ja korjaamisessa tarvittaviin laitteisiin;
d) satamalaitureiden rakentamiseen, nykyaikaistamiseen ja laajentamiseen turvallisuuden parantamiseksi purettaessa tai lastattaessa;
e) kalastustoiminnan atk-pohjaiseen hallinnointiin;
f) turvallisuuden ja työolojen parantamiseen;
g) jätteiden varastointiin ja käsittelyyn;
h) toimenpiteisiin poisheittämisen vähentämiseksi.
- kalastajien turvallisuuden parantamiseksi voidaan myös tukea turvallisuuteen liittyviä investointeja pienten kalastussuojien rakentamiseksi tai nykyaikaistamiseksi.

Menekinedistämisen toimenpiteestä voidaan tukea hankkeita, jotka liittyvät erityisesti:

a) kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden alueellisten, kansallisten tai kansalliset rajat ylittävien
menekinedistämiskampanjoiden toteuttamiseen;
b) ylijäämäisten, vajaasti hyödynnettyjen tai tavallisesti pois heitettävien taikka vailla kaupallista
kiinnostusta olevien lajien tarjontaan markkinoille;
c) kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden laatupolitiikan toteuttamiseen;
d) sellaisten tuotteiden menekin edistämiseen, jotka on tuotettu vain vähän ympäristöön vaikuttavilla menetelmillä;
e) asetuksella (ETY) N:o 2081/1992 tunnustettujen tuotteiden menekin edistämiseen;
f) laadun varmentamiseen, mukaan luettuna ympäristöystävällisiä tuotantomenetelmiä käyttäen pyydettyjen tai viljeltyjen tuotteiden varmentaminen ja niiden pakkausmerkintöjen suunnittelu;
g)
kalatalous- ja vesiviljelytuotteita koskevien mielikuvien ja kalatalousalaa koskevien mielikuvien parantamiseen tähtääviin kampanjoihin;
h) markkinaselvitysten toteuttamiseen

Pilottihankkeiden toimenpiteestä voidaan tukea hankkeita, jotka liittyvät:

- Mm. valikoivampien pyyntimenetelmien koekäyttöön, uuden teknisen tiedon hankkimiseen ja levittämiseen
- pilottihankkeissa voidaan:
a) testata tuotantoalan olosuhteita läheisesti vastaavissa olosuhteissa jonkin teknisen innovaation teknistä tai taloudellista elinkelpoisuutta tavoitteena hankkia ja levittää testattua tekniikkaa koskevaa teknistä ja taloudellista tietoa;
b) mahdollistaa sellaisten testien toteuttaminen, jotka koskevat hoitosuunnitelmia ja pyyntiponnistuksen jakosuunnitelmia, tarvittaessa myös kalastuskieltoalueiden vahvistamista biologisten ja taloudellisten seurausten arvioimiseksi, sekä koeistutuksia;
c) kehittää ja testata menetelmiä pyydysten valikoivuuden parantamiseksi sekä sivusaaliiden, poisheitettävien määrien tai erityisesti merenpohjaan kohdistuvien ympäristövaikutusten vähentämiseksi;
d) testata vaihtoehtoisia kalastuksenhoitomenetelmiä.

Pilottihankkeeseen on aina liityttävä asianmukainen tieteellinen seuranta, jotta se voisi tuottaa luotettavia tuloksia.

 

Toimintalinja IV - kalastusalueiden kestävä kehitys

Toimintalinjasta IV järjestetään erillinen haku, johon palataan erikseen myöhemmin. Toimintalinjan toteuttamisessa voidaan ottaa huomioon Suomen erityisolosuhteet.

Huom!
Komission on vielä hyväksyttävä Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelma, ennen kuin tukikelpoisuusasiat ovat lopullisesti selvillä.

(Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö/ ylitarkastaja Risto Lampinen)

 

Asetus kokonaisuudessaan osoitteessa:
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/oj/
2006/l_223/l_22320060815fi00010044.pdf