Julkaisuvapaa 3.10.2003

Itämeren kansainvälinen kalastuskomissio päätti vuoden 2004 saaliskiintiöistä
Itämeren kansainvälinen kalastuskomissio (IBSFC) kokoontui 29.9.-3.10.2003 Vilnassa. Komissio antoi suositukset ensi vuoden kalastuskiintiöistä ja muista kalastuksen säätelytoimenpiteistä. IBSFC suosittelee seuraavien kokonaiskiintiöiden (TAC) asettamista (suluissa vuosi 2003):

* Tämän lisäksi Viro ja Latvia saavat yhteensä kalastaa 28 277 tonnia Riianlahdelta.
** Tämän lisäksi Viro ja Latvia saivat yhteensä kalastaa 23 000 tonnia Riianlahdelta.
*** Vuoden 2003 kiintiötä korotettiin Vilnan kokouksessa 6 000 tonnilla 66 000 tonniin. Suomen osuus lisäyksestä on 4 919 tonnia, jolloin Suomen kiintiö 2003 on 54 111 tonnia.

Kiintiöiden keskeisenä perustana käytettiin kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) antamaa arviota kalakantojen tilasta. ICES´in kalakanta-arvioiden perusteena olevaa aineistoa kritisoitiin kuitenkin kokouksessa ja arvioiden luotettavuutta kyseenalaistettiin.

Turskakiintiötä pienennettiin melkein 18 prosentilla. Asiaan palataan kuitenkin vielä ensi vuoden alussa. Kesäkauden kalastuskieltoa ja Bornholmin syvänteen sulkemista kesäksi jatkettiin.

Pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiö on muuttumaton. Lohikiintiöstä merkittävä osa on viime vuosina jäänyt kalastamatta tiukan kalastuksen säätelyn takia. Tänä vuonna esim. Suomi hyödyntää kiintiöstään korkeintaan 45 %. Suomenlahden lohikiintiötä sen sijaan pienennettiin aikaisempien vuosien mukaisesti. EU:n komissio esitti jopa lohen kalastuksen kieltämistä kokonaan Suomenlahdella, vaikka etenkin Suomen kalastus kohdistuu puhtaasti istutettuun kalaan. Suomenlahden lohikiintiö on viime vuosina jäänyt suurelta osin hyödyntämättä mm. hyljeongelman takia, joten pienennyksellä ei liene ainakaan vielä suoraa vaikutusta kalastukseen.

Kilohailin kokonaiskiintiötä suurennettiin 35 prosentilla.

Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakkakiintiö pysyi entisellä tasollaan. Ratkaisuun liittyi kuitenkin lisäys, jonka mukaan Viro ja Latvia saavat yhteensä kalastaa 28 277 tonnia Riianlahdella. Kalastettavaa Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella on siten yhteensä noin 172 000 tonnia.

Pohjanlahden silakkakiintiö oli Suomen kannalta taas kerran kokouksen keskeisin kysymys. Itämeren kansainvälinen kalastuskomissio on monena vuonna alentanut silakkakiintiöitä. Suomen kalastuksellisesti tärkein silakkakiintiö Pohjanlahden alueella on alentunut noin 90 000 tonnista (1998) noin 50 000 tonniin (2003). Laskelmat osoittavat, että Selkämeren silakkakanta on nk. vihreä kanta, toisin sanoen kanta on selkeästi biologisesti turvallisten rajojen sisäpuolella. Selkämeren silakkakanta on siten ainutlaatuinen koko EU-alueella.

Silakankalastus on kolmena vuonna rajoitettu voimakkaasti, jotta kiintiö riittäisi vuoden loppuun. Kalastajien käsityksen mukaan silakkakannat ovat voimakkaassa kasvussa. Tiedossa on, että kalakanta-arviot systemaattisesti aliarvioivat kutubiomassan kokoa ja yliarvioivat kalastuskuolevuutta. Suomi esittikin kiintiön nostamista 72 000 - 77 000 tonniin. EU-komission edustajat eivät kuitenkaan ajaneet jäsenmaidensa etuja asiassa.

IBSFC päätti suurentaa vuoden 2003 kiintiötä 6 000 tonnilla.

Ensi vuoden kiintiön tehtiin kuitenkin tässä vaiheessa vain pieni korotus. Kokouksessa sovittiin, että asiaan palataan ensi vuoden aikana kun uutta kannan tilaa kuvaavaa aineistoa on saatavilla.

Suomen Ammattikalastajaliitto pitää ratkaisua kilohaili- ja lohikiintiöiden osalta tyydyttävänä. Tämän vuoden Pohjanlahden silakkakiintiön suurentaminen on myös askel oikeaan suuntaan ja antaa hyviä edellytyksiä loppuvuoden silakan kalastukselle. Turskan kalastuskiintiön pienentäminen ei vastaa elinkeinon käsitystä kannan tilasta. Liitto on myös pettynyt siihen, ettei Pohjanlahden ensi vuoden silakkakiintiötä korotettu. Liitto edellyttääkin, että asiaan palataan ensi vuonna mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta elinkeino voi suunnitella toimintaansa ja ettei kalastusta tarpeettomasti rajoiteta. Liitto on myös muiden Itämeren ammattikalastajajärjestöjen tavoin huolestunut kalakanta-arvioiden laadusta. Suomessa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tulisi panostaa voimakkaammin kaupallisesti tärkeiden kalalajien kanta-arvioiden laadintaan.

IBSFC antaa suositukset ko. kiintiöistä, joiden perusteella sopimusosapuolet vahvistavat kiintiönsä tai mahdollisesti ilmoittavat vastustavansa jotakin suositusta. EU vahvistaa suositukset erityisellä kiintiöasetuksella joulukuussa pidettävässä kalastusneuvoston kokouksessa.

Suomi osallistui kokoukseen osana EU:n valtuuskuntaa, jota johti yksikön päällikkö Ole Tougaard Euroopan komissiosta. Suomen edustajina olivat kalastusneuvos Markku Aro ja ylitarkastaja Heikki Lehtinen maa- ja metsätalousministeriöstä, toimistopäällikkö Olof Karlsson Ahvenanmaan maakuntahallituksesta, toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitosta sekä elinkeinon edustajana toimitusjohtaja Kim Jordas Suomen Ammattikalastajaliitosta.

Lisätietoja antavat:
toimitusjohtaja Kim Jordas, SAKL, puh. 0400-720 690
puheenjohtaja Olavi Sahlsten, SAKL, puh. 0400-227 448