|
Julkaisuvapaa 11.9.2004
Itämeren kansainvälinen kalastuskomissio päätti
vuoden 2005 saaliskiintiöistä
Itämeren kansainvälinen kalastuskomissio (IBSFC)
kokoontui 6.9.-10.9.2004 Puolan Gdyniassa. Komissio antoi
suositukset ensi vuoden kalastuskiintiöistä ja
muista kalastuksen säätelytoimenpiteistä.
IBSFC suosittelee seuraavien kokonaiskiintiöiden (TAC)
asettamista (suluissa vuosi 2004):
| |
Kokonaiskiintiö 2005 |
Suomi 2005 |
Turska, läntinen kanta (osa-alueet 22-24)
Turska, itäinen kanta (osa-alueet 25-32)
|
24.700 t (*)
- (*)
|
** (*)
- (*) |
| Lohi, pääallas ja Pohjanlahti |
460.000 kpl (460.000) |
116.603 kpl (116.603) |
| Lohi, Suomenlahti |
17.000 kpl (35.000) |
13.838 kpl (28.490) |
| Kilohaili |
550.000 t (420.000) |
25.537 t (19.501) |
Silakka, eteläinen (osa-alueet 22-24)
Silakka, keskinen (osa-alueet 25-29+32)
Silakka, Riianlahti |
46.000 t (***)
130.000 t (***)
38.000 t (***) |
** (***)
** (***)
** (***) |
| Silakka, pohjoinen (osa-alueet 30-31) |
64.000 t (***) |
** (***) |
* Läntisen ja itäisen kannan yhteenlaskettu kiintiö vuonna
2004 on 75.000 tonnia. Suomi osuus on 1.068 tonnia.
** Kiintiön jakamisesta (jakoavaimesta) EU:n jäsenmaiden
kesken sovitaan lopullisesti myöhemmin.
*** Silakan kiintiöaluejakoa muutettiin vuoteen 2004
verrattuna. Vuonna 2004 käytössä ovat: pääallas
ja Suomenlahti (osa-alueet 22-29S+32) ja MU3 (Saaristomeri
ja Pohjanlahti, osa-alueet 29N, 30 ja 31). Kalastettavaa
vuonna 2004 Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella
on yhteensä noin 172.000 tonnia, josta Suomen osuus
9.326 tonnia. MU3-alueen kokonaiskiintiö vuonna 2004
on 61.200 tonnia, josta Suomen osuus 50.175 tonnia. Ko. alueen
kiintiöön on kuitenkin tulossa 10.000 tonnin korotus
vuoden 2004 aikana.
Suomen Ammattikalastajaliitto pitää ratkaisua
kilohaili- sekä pääaltaan ja Pohjanlahden
lohikiintiöiden osalta hyvänä. Silakkakiintiöiden
suurentaminen on myös merkittävä askel oikeaan
suuntaan ja antaa uusia edellytyksiä Suomen silakan
kalastukselle. On tärkeää, että Suomen
eduista huolehditaan kun lähiaikoina päätetään
silakkakiintiöiden jakamisesta jäsenmaiden kesken.
On valitettavaa, ettei itäisen turskakannan osalta päästy
tässä vaiheessa yksimielisyyteen ja kalastajat
joutuvat näin ollen elämään epätietoisuudessa
ensi vuoden kalastuksen laajuudesta. Liitto näkee myös
Suomenlahden lohikiintiön alentamisen toimenpiteenä,
joka tarpeettomasti vaikeuttaa käytännön kalastusta
ja jolla ei ole biologisia perusteita.
Kiintiöiden keskeisenä perustana käytettiin
kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) antamaa
arviota kalakantojen tilasta.
Turskankalastus oli kokouksen ongelmallisin asia. Turskalle
muodostettiin kaksi kiintiöaluetta. Itäisen kannan
turskakiintiön suuruudesta ei kuitenkaan päästy
yksimielisyyteen. EU ilmoitti valmistelevansa turskan elvytyssuunnitelman
ennen 1.1.2005. Tämä tehdään yhdessä Venäjän
kanssa. Kesäkauden kalastuskieltoa ja Bornholmin syvänteen
sulkemista kesäksi jatkettiin.
Pääaltaan ja
Pohjanlahden lohikiintiö on muuttumaton.
Lohikiintiöstä merkittävä osa on viime
vuosina jäänyt kalastamatta tiukan kalastuksen
säätelyn takia. Tänä vuonna esim. Suomi
hyödyntää kiintiöstään ainoastaan
noin puolet. Suomenlahden lohikiintiötä sen sijaan
pienennettiin aikaisempien vuosien mukaisesti. EU:n komissio
esitti jopa lohen kalastuksen kieltämistä kokonaan
Suomenlahdella, vaikka etenkin Suomen kalastus kohdistuu
puhtaasti istutettuun kalaan. Suomenlahden lohikiintiö on
viime vuosina jäänyt suurelta osin hyödyntämättä mm.
hyljeongelman takia, mutta hylkeenkestävien pyydysten
käyttöönotto voi lisätä saaliita.
Päätökseen liittyykin lausuma, jonka mukaan
Suomenlahden kiintiöön voidaan tehdä tarkistus
vuoden aikana uusimman tieteellisen neuvon ja kalastuksessa
tapahtuneiden muutosten perusteella.
Kilohailikanta on hyvässä tilassa
ja kilohailin kokonaiskiintiötä suurennettiinkin
noin 30 prosentilla.
Silakalle muodostettiin neljä kiintiöaluetta.
Itämeren
kansainvälinen kalastuskomissio on monena vuonna alentanut
silakkakiintiöitä. Suomen kalastuksellisesti tärkein
silakkakiintiö Pohjanlahden alueella on alentunut noin
90 000 tonnista (1998) noin 50 000 tonniin (2003 ja 2004).
Laskelmat osoittavat, että Selkämeren silakkakanta
on nk. vihreä kanta, toisin sanoen kanta on selkeästi
biologisesti turvallisten rajojen sisäpuolella. Selkämeren
silakkakanta on siten ainutlaatuinen koko EU-alueella.
Silakkakiintiöihin
tehtiinkin 15 – 20 prosentin
korotuksia. Suomen lopulliset pyyntikiintiöt eivät
kuitenkaan vielä ole tiedossa. Nämä varmistuvat
vasta kun kiintiöiden jakamisesta jäsenmaiden kesken
sovitaan EU:n sisällä. Tarkoituksena on päättää asiasta
24.9 pidettävässä EU-kokouksessa. Osa-alueen
29N siirtäminen MU3-alueen kiintiöalueesta uuteen
keskisen Itämeren kiintiöalueeseen vaikuttaa nk.
jakoavaimeen (jäsenmaan prosentuaalinen osuus kokonaiskiintiöstä).
IBSFC
antaa suositukset ko. kiintiöistä, joiden
perusteella sopimusosapuolet vahvistavat kiintiönsä tai
mahdollisesti ilmoittavat vastustavansa jotakin suositusta.
EU vahvistaa suositukset erityisellä kiintiöasetuksella
joulukuussa pidettävässä kalastusneuvoston
kokouksessa.
Suomi osallistui kokoukseen osana EU:n valtuuskuntaa,
jota johti yksikön päällikkö Ole Tougaard
Euroopan komissiosta. Suomen edustajina olivat kalastusneuvos
Markku Aro ja kalatalousylitarkastaja Jarmo Vilhunen maa-
ja metsätalousministeriöstä, toimistopäällikkö Olof
Karlsson Ahvenanmaan maakuntahallituksesta, tutkija Ari Leskelä Riista-
ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, toiminnanjohtaja Markku
Myllylä Kalatalouden Keskusliitosta sekä elinkeinon
edustajana toimitusjohtaja Kim Jordas Suomen Ammattikalastajaliitosta.
Lisätietoja antavat:
toimitusjohtaja Kim Jordas, SAKL, puh. 0400-720 690
puheenjohtaja Olavi Sahlsten, SAKL, puh. 0400-227 448
|