Itämeren kansainvälinen kalastuskomissio päätti vuoden 2005 saaliskiintiöistä

Itämeren kansainvälinen kalastuskomissio (IBSFC) kokoontui 6.9.-10.9.2004 Puolan Gdyniassa. Komissio antoi suositukset ensi vuoden kalastuskiintiöistä ja muista kalastuksen säätelytoimenpiteistä. IBSFC suosittelee seuraavien kokonaiskiintiöiden (TAC) asettamista (suluissa vuosi 2004):

* Läntisen ja itäisen kannan yhteenlaskettu kiintiö vuonna 2004 on 75.000 tonnia. Suomi osuus on 1.068 tonnia.
** Kiintiön jakamisesta (jakoavaimesta) EU:n jäsenmaiden kesken sovitaan lopullisesti myöhemmin.
*** Silakan kiintiöaluejakoa muutettiin vuoteen 2004 verrattuna. Vuonna 2004 käytössä ovat: pääallas ja Suomenlahti (osa-alueet 22-29S+32) ja MU3 (Saaristomeri ja Pohjanlahti, osa-alueet 29N, 30 ja 31). Kalastettavaa vuonna 2004 Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella on yhteensä noin 172.000 tonnia, josta Suomen osuus 9.326 tonnia. MU3-alueen kokonaiskiintiö vuonna 2004 on 61.200 tonnia, josta Suomen osuus 50.175 tonnia. Ko. alueen kiintiöön on kuitenkin tulossa 10.000 tonnin korotus vuoden 2004 aikana.

Suomen Ammattikalastajaliitto pitää ratkaisua kilohaili- sekä pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöiden osalta hyvänä. Silakkakiintiöiden suurentaminen on myös merkittävä askel oikeaan suuntaan ja antaa uusia edellytyksiä Suomen silakan kalastukselle. On tärkeää, että Suomen eduista huolehditaan kun lähiaikoina päätetään silakkakiintiöiden jakamisesta jäsenmaiden kesken. On valitettavaa, ettei itäisen turskakannan osalta päästy tässä vaiheessa yksimielisyyteen ja kalastajat joutuvat näin ollen elämään epätietoisuudessa ensi vuoden kalastuksen laajuudesta. Liitto näkee myös Suomenlahden lohikiintiön alentamisen toimenpiteenä, joka tarpeettomasti vaikeuttaa käytännön kalastusta ja jolla ei ole biologisia perusteita.

Kiintiöiden keskeisenä perustana käytettiin kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) antamaa arviota kalakantojen tilasta.

Turskankalastus oli kokouksen ongelmallisin asia. Turskalle muodostettiin kaksi kiintiöaluetta. Itäisen kannan turskakiintiön suuruudesta ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen. EU ilmoitti valmistelevansa turskan elvytyssuunnitelman ennen 1.1.2005. Tämä tehdään yhdessä Venäjän kanssa. Kesäkauden kalastuskieltoa ja Bornholmin syvänteen sulkemista kesäksi jatkettiin.

Pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiö on muuttumaton. Lohikiintiöstä merkittävä osa on viime vuosina jäänyt kalastamatta tiukan kalastuksen säätelyn takia. Tänä vuonna esim. Suomi hyödyntää kiintiöstään ainoastaan noin puolet. Suomenlahden lohikiintiötä sen sijaan pienennettiin aikaisempien vuosien mukaisesti. EU:n komissio esitti jopa lohen kalastuksen kieltämistä kokonaan Suomenlahdella, vaikka etenkin Suomen kalastus kohdistuu puhtaasti istutettuun kalaan. Suomenlahden lohikiintiö on viime vuosina jäänyt suurelta osin hyödyntämättä mm. hyljeongelman takia, mutta hylkeenkestävien pyydysten käyttöönotto voi lisätä saaliita. Päätökseen liittyykin lausuma, jonka mukaan Suomenlahden kiintiöön voidaan tehdä tarkistus vuoden aikana uusimman tieteellisen neuvon ja kalastuksessa tapahtuneiden muutosten perusteella.

Kilohailikanta on hyvässä tilassa ja kilohailin kokonaiskiintiötä suurennettiinkin noin 30 prosentilla.

Silakalle muodostettiin neljä kiintiöaluetta. Itämeren kansainvälinen kalastuskomissio on monena vuonna alentanut silakkakiintiöitä. Suomen kalastuksellisesti tärkein silakkakiintiö Pohjanlahden alueella on alentunut noin 90 000 tonnista (1998) noin 50 000 tonniin (2003 ja 2004). Laskelmat osoittavat, että Selkämeren silakkakanta on nk. vihreä kanta, toisin sanoen kanta on selkeästi biologisesti turvallisten rajojen sisäpuolella. Selkämeren silakkakanta on siten ainutlaatuinen koko EU-alueella.

Silakkakiintiöihin tehtiinkin 15 – 20 prosentin korotuksia. Suomen lopulliset pyyntikiintiöt eivät kuitenkaan vielä ole tiedossa. Nämä varmistuvat vasta kun kiintiöiden jakamisesta jäsenmaiden kesken sovitaan EU:n sisällä. Tarkoituksena on päättää asiasta 24.9 pidettävässä EU-kokouksessa. Osa-alueen 29N siirtäminen MU3-alueen kiintiöalueesta uuteen keskisen Itämeren kiintiöalueeseen vaikuttaa nk. jakoavaimeen (jäsenmaan prosentuaalinen osuus kokonaiskiintiöstä).

IBSFC antaa suositukset ko. kiintiöistä, joiden perusteella sopimusosapuolet vahvistavat kiintiönsä tai mahdollisesti ilmoittavat vastustavansa jotakin suositusta. EU vahvistaa suositukset erityisellä kiintiöasetuksella joulukuussa pidettävässä kalastusneuvoston kokouksessa.

Suomi osallistui kokoukseen osana EU:n valtuuskuntaa, jota johti yksikön päällikkö Ole Tougaard Euroopan komissiosta. Suomen edustajina olivat kalastusneuvos Markku Aro ja kalatalousylitarkastaja Jarmo Vilhunen maa- ja metsätalousministeriöstä, toimistopäällikkö Olof Karlsson Ahvenanmaan maakuntahallituksesta, tutkija Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitosta sekä elinkeinon edustajana toimitusjohtaja Kim Jordas Suomen Ammattikalastajaliitosta.

Lisätietoja antavat:
toimitusjohtaja Kim Jordas, SAKL, puh. 0400-720 690
puheenjohtaja Olavi Sahlsten, SAKL, puh. 0400-227 448