Kotimaista lohta jälleen ruokapöytään

Kotimaista luonnossa kasvanutta lohta saatiin ammattikalastajien toimesta viime vuonna saaliiksi aikaisempia vuosia enemmän. Syitä positiiviseen kehitykseen on monia. Kasvanut lohikanta ja hylkeen kestävät pyydykset ovat positiivisen kehityksen taustalla. Samalla on myös myyntiin tulevan arvokalamme laatu parantunut ammattikalastajien uusien pyyntitapojen myötä.

Lohi on perinteisesti ollut rannikkokalastuksemme taloudellinen perusta. Lohisaalis on heijastunut suoraan muuhun kalastukseen kuten siian ja taimenen pyyntiin kuin myös ammattikalastuksen liitännäiselinkeinojen kannattavuuteen. Todellisen gourmet-tuotteemme arvo siis kertaantuu matkalla rysistä kuluttajalle.

Tilastot osoittavat, että vielä ollaan kuitenkin kaukana huippuvuosien saaliista (Lähde: RKTL):

Suurin saalispudotus on Selkämerellä, jossa lohella on ollut merkittävä osuus rannikon kalastajien elannosta. Ei kuitenkaan viimeisenä kymmenenä vuotena. Etenkin ajoverkkokalastus on kärsinyt rajoituksista ja vuonna 2008 ajoverkkosaaliit putoavat nollaan. Tällöin astuu voimaan EU:n asettama täydellinen ajoverkkokalastuskielto koko Itämeren alueella. Perusteena on käytetty Itämeren pyöriäiskannan suojelua. Korvaavaa kalastusmuotoa ei ole, eikä kalastajille ole tiedossa kiellosta minkäänlaisia korvauksia.

Näin päättyy myös yksi aikakausi lopullisesti suomalaisen ammattikalastuksen historiassa. Ajoverkkokalastus ja lohipaatit lippuineen olivat pitkään näkyvä osa Selkämeren ja Ahvenanmaan kalasatamien toimintaa. Nykyään satamista löytyy enää muutamia lohenkalastusaluksia kuin muistoina vanhoista hyvistä ajoista.

Selkämeren lohisaaliin kehitys, joka kuvaa samalla koko rannikkokalastuksen syöksykierrettä. Vertailun vuoksi todettakoon, että 2002 virkistyskalastuksen lohisaalis oli 109 000 kg (Lähde RKTL).

Suomalaiset ovat oppineet terveellisemmille elämäntavoille ja lisänneet kalan syöntiä. Pääosa lisäyksestä on kuitenkin tapahtunut norjalaisen kasvatetun lohen myötä. Viime aikoina on ollut nähtävissä myös laadukkaan luonnonkalan arvostuksen nousu.

Herkkua halajaa valitettavasti myös voimakkaasti kasvanut harmaahyljekantamme. Rannikon rysäkalastajat ovatkin joutuneet käymään kilpajuoksua saaliista hallin kanssa. Tässä kisassa kalastaja on usein pyrstöiskun jäljessä. Vain rääppeet ja lepattavat rysänrippeet ovat jääneet osoittamaan hylkeen vierailusta. Hylkeet löysivät nopeasti kalastajien kiintopyydykset. Ilmainen ja helposti tarjolla ollut ateria luonnollisesti kiinnosti.

Perinteinen, vuosien saatossa toimivaksi kehitelty lohi- tai siikapyydys ei suojaa hylkeiden hyökkäyksiltä. Monet ovatkin tehneet mieltä kaihertavan ratkaisun. Pyydyksiä ei lasketa lainkaan pyyntiin. Pyydysten kehitystyölle oli tilaus. Ruotsalaiset vastasivat haasteeseen ja markkinoille tuli uudentyyppinen rysämalli.

Rysä sai nimen Push- up. Nimi kuvastaa pyydyksen luonnetta. Rysä koetaan kompressorin tuottamalla ilmanpaineella nopeasti ja kivuttomasti. Kalat pudotetaan paattiin kaukalon kautta. Kokemiseen menee yleensä vajaat 10 minuuttia.

Kalastaja sittenkin voittamassa kilpajuoksun?

Parasta rysässä oli kuitenkin hylkeenkestävyys. Rakenne ja materiaalit estävät hyljettä syömästä kalastajan saalista. Nielun kalterit eivät mahdollista hylkeen kulkua perään, ja perän ympärille rakennettu kaksoishavas estää hyljettä häiritsemästä lohia. Sekä lohi että kalastaja säilyvät ilman stressiä.

Stressittömyys ja perän pienisilmäinen rakenne pitävät lohen laadun erinomaisena. Menneiden pyydysten tuottamat suomuvauriot ovat Push - up kaloissa historiaa. Tästä on tullut jo nyt myönteistä palautetta sekä kalanmyyjiltä että kuluttajilta.

Suomessa rysiä on ollut lähinnä koekäytössä muutaman vuoden. Kyse saaliiden osalta ei ole mistään ihmepyydyksestä verrattuna perinteisiin, mutta saalis jää kalastajalle. Hinnaltaan pyydys on myös perinteisiä huomattavasti kalliimpi.

Viranomaiset tulivatkin tästä syystä vuoden 2004 lopulla kalastajia vastaan. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi ammattikalastajille tukea uusien hylkeenkestävien ja valikoivien rysien hankintaan.

Vuonna 2005 kalastaakin useat kymmenet uuden karheat lohipyydykset arvokalaa markkinoille. Uudenlainen pyydys onkin luonut uutta toivonkipinää rannikkomme kalastuksen hiipuvaan nuotioon.

Pyyntikiintiömme ja pyydystekniikan uudet tuulet mahdollistavat lohelle entistä pidemmän pyynti- ja markkinointikauden. Kevään rajoituksista voidaan luopua kokonaan. Rannikon rysäpyynti ei uhkaa oleellisessa määrin luonnonlohen nousua kohti kutujokia. Kaloja riittää lisääntymiseen, pohjoisten jokien matkailuyrittäjille ja myös merten ammattikalastajille.

Suomen Ammattikalastajaliitto ry

Toimitusjohtaja Kim Jordas
kim.jordas@sakl.fi
Internet: www.sakl.fi
Maukkaiden lohiruokien reseptejä: www.prokala.fi