S A K L

Merimetson yleistyminen on Suomen rannikolla ollut nopeaa. Vuonna 1996 todettiin maassamme ensimmäiset pesinnät kymmenen parin voimalla ja kesällä 2005 maassamme pesi Suomen ympäristökeskuksen laskentojen mukaan jo noin 4600 paria. Kannankasvunopeus on ollut Suomessa voimakkaampaa kuin missään muualla Itämeren piirissä – keskimäärin noin 100 prosenttia vuodessa.

Merimetson ruokavalio koostuu monipuolisesti pesimäalueen kalalajeista. Suuren linnun ja suurien yhdyskuntien vaikutus kalastoon voi paikallisesti olla huomattava. Tällä on kielteisiä vaikutuksia sekä kalakantojen kehittymiseen, että rannikolla tapahtuvaan kalastukseen. Kokemukset Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta osoittavat, että ilman kannanhallintaa tilanne voi riistäytyä käsistä. Merimetso leviää nopeasti yhä uusille alueille ja kalastukselle sekä maisemalle voi aiheutua vaikeasti korjattavia muutoksia.

Ympäristöministeriön asettama merimetsotyöryhmä on reilun vuoden ajan pohtinut ja tutkinut merimetson leviämistä ja sen aiheuttamia ongelmia. Työryhmän muistio luovutettiin 11.10.2005 ympäristöministeri Jan-Erik Enestamille. Työryhmä on yksimielisesti todennut, että lajin kanta on kasvanut sellaisiin mittoihin, että suotuisan suojelun taso on Suomessa jo saavutettu. Huolimatta vielä vähäisestä ja osin puutteellisesta tutkimustiedosta työryhmä on todennut merimetson jo aiheuttavan paikallisia ongelmia.

Elinkeinojärjestöt haluavat kiirehtiä työryhmän esityksiä jättämällä eriävän mielipiteensä ministerille. Suomen Ammattikalastajaliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ja Svenska Lantbruksproducenternas centralförbund toteavat, että luovutettavassa muistiossa ei määritetä riittävästi kannanhoitotoimien aikataulua.

Eriävässä mielipiteessä järjestöt vaativat, että muistiossa esitetyt toimet ongelmien ratkaisemiseksi toteutetaan välittömästi.

Rannikkokalastuksemme ei enää kestä uutta epävarmuustekijää. Viivyttely voi johtaa koko saaristolaiskulttuurimme köyhtymiseen ja siihen, että saariston maisema muuttuu suuresti.

Suomen Ammattikalastajaliitto ry

Lisätietoja: Kim Jordas, toimitusjohtaja, 0400-720 690

Liite: Eriävä mielipide ympäristöministeriön merimetsotyöryhmän muistioon

Merimetson kannanhoitosuunnitelma

ERIÄVÄ MIELIPIDE YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MERIMETSOTYÖRYHMÄN MUISTIOON

Tämä eriävä mielipide koske ympäristöministeriön 29.3.2004 asettaman merimetsotyöryhmän muistiota, joka sisältää merimetson kannanhoitosuunnitelman.

Kannanotto
Allekirjoittaneet katsovat, että on välittömästi ryhdyttävä toteuttamaan työryhmän esittämiä toimia paikallisten merimetsojen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi.

Perustelut
Merimetsojen kanta on ollut Suomen alueella vahvassa kasvussa ensimmäisistä todetuista pesinnöistä lähtien. Koko työryhmä katsoo yksimielisesti, että suotuisan suojelun taso on lajin osalta Suomessa jo saavutettu. Työryhmä on myös yksimielisesti päätynyt nykyisen dokumentoinnin valossa siihen, että vaikkakin kvantitatiivinen tieto on puutteellista, merimetso aiheuttaa ongelmatilanteita jo nyt. Tämän pohjalta työryhmä esittääkin eräitä toimenpiteitä etenkin paikallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Toimenpide-ehdotukset ovat:

”1. Selkeän kriteeristön välitön luominen haittavaikutusten osoittamiseksi sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla.

2. Korvausjärjestelmän luominen. Korvauksia voitaisiin maksaa ilmoitettujen vahinkojen perusteella. Neuvottelu korvausjärjestelmän kehittämisestä tulisi avata EU:ssa.

3. Vahinkojen ennalta ehkäisy ja menetelmien kehittäminen. Tarpeellista olisi mm. kalanviljelylaitosten kasvatusaltaiden suojaaminen, kalojen istutusmenetelmien kehittäminen, pyydysten kehittäminen sekä muiden mahdollisten keinojen kehittäminen ja käyttöönotto sekä näiden toimenpiteiden edellyttämän rahoituksen järjestäminen.

4. Edellytysten luominen kannan rajoittamiseen voimakeinoin. Tämä edellyttää poikkeustapauksia lukuun ottamatta lainsäädännöllisiä toimenpiteitä: merimetson lisääminen lintudirektiivin liitteeseen III mahdollistaisi lajin siirtämisen Suomessa metsästyslain piiriin, jossa se olisi joko riistaeläinten tai rauhoittamattomien eläinten kategoriassa. Tällöin asetuksella voidaan tarkemmin säätää alueellisia ja ajallisia rajoituksia pyyntiin ja siten kohdentaa pyyntiä keskeisille ongelma-alueille. Lisäksi ympäristökeskuksille tulee antaa toiminta- ja tiedotusohjeet jo nykyisten säädösten puitteissa mahdollisten kannanrajoitustoimenpiteiden toteuttamiselle.”

Allekirjoittaneiden kantana on, että on välittömästi ryhdyttävä toteuttamaan työryhmän esittämiä toimia paikallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Suomen tulee heti aktiivisesti toimia EU:n suuntaan, jotta merimetso siirretään metsästystä mahdollistavaan lintudirektiivin liitteeseen. Tiedot merimetsokannan jatkuvasta kehityksestä sekä havainnot ja kokemukset merimetson vaikutuksista kalakantoihin, kalastukseen ja saaristoluontoon antavat mielestämme jo tällä hetkellä riittävän pohjan toimenpiteille. Myös kansainväliset kokemukset esim. Tanskasta ja Ruotsista osoittavat, että toimiin on ryhdyttävä viivyttelemättä.

Lapinjärvellä 1.6.2005

Kim Jordas
toimitusjohtaja
Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL

Asko Niemi
osastopäällikkö
Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK

Helena Ålgars
varatuomari
Svenska Lantbruksproducenternas centralförbund SLC