Kalatoimialakin tärkeä tekijä ilmastokriisin ratkaisemisessa

Kalafoorumi 290319

 

Kalatoimialalla olisi Kalafoorumin perusteella mahdollisuus profiloitua entistä paremmin ja näkyvämmin yhdeksi ilmastokriisin ratkaisuksi. Kalastus poistaa merestä ravinteita, jotka aiheuttavat meren rehevöitymistä. Kasvatetun kalan hiilijalanjälki on keskimäärin kuudennes naudan ja puolet sian ja broilerin hiilijalanjäljestä. Kalanviljelyn ravinnekuormitus on vain 1-2 prosenttia vesistöjen kokonaiskuormituksesta.

Perjantaina 29. maaliskuuta kala-alan ammattilaiset kokoontuivat Holiday Club Caribiaan Kalafoorumiin, jonka aiheena oli ilmastonmuutos ja kalatoimiala. Aihe selvästi kiinnosti: ilmoittautuneita oli yli 160.

Ilmatieteen laitoksen merentutkimuksen yksikön tutkimuspäällikkö Jari Haapala aloitti tilaisuuden muistuttamalla, että ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos on tieteellinen fakta, eikä sitä voida enää pysäyttää. Vaikka kaikki päästöhanat laitettaisiin kiinni, ilmasto lämpenee vielä vuosikymmeniä eteenpäin. Päästöjä rajoittamalla ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin hidastaa merkittävästi.

Haapala totesi myös, että Suomessa ilmasto lämpenee enemmän kuin maapallo keskimäärin. Vesistöjen jääpeite vähenee ja lämpötilat nousevat etenkin sisävesissä ja rannikkoalueilla. Itämeri tulee todennäköisesti makeutumaan, ja akvaattiset lämpöaallot lisääntyvät.

Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston tutkijat esittivät puolestaan ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia kalatoimialan eri osa-alueisiin. Meri Kallasvuon (Luke) mukaan ilmastonmuutos todennäköisesti lisää meren rehevöitymistä ja heikentää vedenlaatua. Kaikki kalalajit eivät välttämättä ehdi sopeutua muutoksiin, toiset pärjännevät paremmin. Esimerkiksi kuha viihtyy rehevöityneessäkin vedessä, ja särkikaloille lämpimämmät vedet eivät ole tuhoksi. Viileän veden lajit, kuten siika ja lohi, voivat puolestaan kärsiä huomattavasti. Jäiden väheneminen lisännee hyljevahinkoja, eikä kalojen käyttäytymistä voi välttämättä ennakoida. Liikkuminen merellä helpottuu talvella, mutta kuumat kesät voivat heikentää kalan säilymistä.

Silakka- ja kilohailikantojen tulevaisuutta ennakoi Jari Raitaniemi (Luke). Ilmastonmuutoksen vaikutukset näihin lajeihin ovat kahtiajakoisia: toisaalta Itämeren lämpeneminen voi parantaa silakan ja ehkä kilohailinkin vuosiluokkia, mutta meren makeutuessa eli suolapitoisuuden vähetessä kannat voivat vetäytyä eteläisempiin vesiin.

Viime vuoden hellekesä oli ongelmallinen monille kalankasvattajille. Etelässä poikastuotanto paikoin takkuili, kun pintavedet olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Markus Kankaisen (Luke) mukaan kalankasvatukselle ilmastonmuutoksesta voi olla jopa hyötyä. Vaikka hellekesät saattavatkin lisätä kalaterveysongelmia ja hidastaa kirjolohen kasvua, pitenee kasvatuskausi lämpimämpinä keväinä ja syksyinä erityisesti maan pohjoisemmissa osissa.

Tutkimustiedon lisäksi tilaisuudessa saatiin näkökulmia alan ulkopuolisilta toimijoilta. Puheenvuorot käyttivät Vihreä Lanka -lehden päätoimittaja Riikka Suominen sekä Kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén. Suominen kehui kalatoimialaa siitä, että ilmastonmuutoksesta puhutaan tässä mittakaavassa jo nyt. Hän totesi, että vastaavia tilaisuuksia tullaan luultavasti pitämään alalla kuin alalla ensi vuonna, mutta kalatoimiala on selkeästi liikkeellä ennen muita.

DSC00945

Vihreä Lanka -lehden päätoimittaja Riikka Suominen. (Kuva KJ.) 

Sirén nosti esille sen, että Suomessa moni kokee ilmastonmuutosta vastaan taistelemisen turhauttavaksi, koska muut maat saastuttavat enemmän. Hän korosti Suomen mahdollisuutta toimia suunnannäyttäjänä ja edelläkävijänä etenkin, kun heinäkuussa alkaa jälleen Suomen EU:n puheenjohtajuuskausi.

Esitykset herättivät vilkasta keskustelua. Kestävästi kalastettu ja kasvatettu kala ovat ympäristön kannalta erittäin hyviä vaihtoehtoja ruokapöydässä. Mediassa ja julkisessa keskustelussa keskitytään usein kuitenkin punaisen lihan ja kasvissyönnin vastakkainasetteluun, ja kala jää taka-alalle, vaikka se ilmastoystävällisenä ruokana olisi erinomainen vaihtoehto terveelliseen ruokavalioon nykyistä useammin.

Lähde: Pro Kala 2.4.2019

Kalafoorumin esitykset löytyvät Pro Kalan sivuilta https://www.prokala.fi/mediapankki/

Ajankohtaista

Kaikki Sähkeet

Kaikki Tiedotteet