Merimetsojen raju maihinnousu alkanut

Taas on se aika vuodesta, jolloin Saaristomerellä saaria väkevillä ulosteillaan tuhonneet ja kalat merestä syövät merimetsot saapuvat pesimään saarille ja luodoille.

Viime keväänä Vuokraturvan toimitusjohtajana ja omistajana paremmin tunnettu Timo Metsola joukkoisti lintujen hätistelyn. Hän kutsui saarelleen veneilijät, siianonkijat ja retkeilijät häiritsemään merimetsoja pelkällä rantautumisella ja saarella liikkumisella – ja onnistui!

"Koska kuvio toimi hienosti, olen valmis samaan myös tänä vuonna. Luoto siirtyi vesioikeuksineen myös minulle, ja siksi voin tänä vuonna antaa luvan myös vapaaseen verkkokalastukseen saaren ja luodon ympärillä. Ja niin myös teen", Timo Metsola kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle.

Hän kutsuu kaikkia vesilläliikkujia vierailemaan toukokuun loppuun saakka omistamillaan Juusonkarilla ja Kirveskarilla.

"Mitä enemmän ja säännöllisempää liikettä, sen parempi. Olisi tosi kurja juttu, jos merimetsokolonna palaisi terrorisoimaan Airistoa."

Metsola saavutti vuosi sitten torjuntavoiton merimetsoista. Pesivä lintukolonia oli edellisinä kesinä ehtinyt tehdä pahaa jälkeä Juusonkarin puustolle ja kasvillisuudelle ulosteillaan ja pesienrakentelullaan. Kirveskari on puuton, lintujen suosima kallioluoto Juusluodon vieressä. Saarten kummaltakin puolen kulkee laivaväylä.

Metsola ei tarvinnut uutta karkotuslupaa muuten rauhoitetuille merimetsoille. Alueen nykyinen Varsinais-Suomen ely-keskuksen myöntämä merimetsojen häirintälupa on voimassa yhtämittaisesti vuoteen 2021 saakka.

"Sain viime viikolla paikallisilta ensimmäisen kyselyn siitä, saako saarella käydä tänäkin keväänä. Lähiseudun asukas oli veneillessään nähnyt ensimmäiset merimetsot saaren yllä. Vastasin, että ilman muuta, ja tämä toimi herätteenä taas laittaa tietoa asiasta muillekin paikallisille."

Niin alueen kalastajilla kuin mökkeilijöillä on huoli siitä, ettei jättikolonia palaisi Airistolle. Huonot vuodet ovat vielä tuoreessa muistissa.

Metsola kertoo, että hän sai talven aikana ostettua lisää vesioikeuksia niin, että tänä keväänä kaikki halukkaat ovat tervetulleita myös verkkokalastamaan Kirveskarin ja Juusonkarin ympäristöön.

"Verkkoja käydään kokemassa säännöllisesti, ja juuri säännöllinen liike on paras merimetsojen karkottaja. Muuta ei tarvita kuin ihmisen läsnäoloa, se jo yksistään riittää."

Lintuharrastajat ovat tehneet talvehtivista merimetsoista havaintoja ulkosaaristossa Utön suunnalla. Linnut ovat eläneet jäärajan tuntumassa ja liikkuneet sen ja kalaravinnon mukaan.

Metsolan saari- ja kalastuskutsun on julkaissut Facebook-ryhmänsä sivulla Airiston-Velkuan kalastusalue. Kalastusalueen selvitysmies ja kalavesien isännöitsijä Timo Saarinen kertoo tilannetiedon Pohjois-Airistolta, Ruissalon Äijänkarilta. Siellä sadat merimetsot ovat jo nousseet maihin.

"Ruissalon Äijänkari on aivan täynnä pesiä, Liisankariko on seuraava?", Saarinen pelkää merimetsokolonioiden kasvua haavoittuvassa saaristoympäristössä.

Airiston–Velkuan kalastusalueella (tulevan kalatalousalue) on myös ely-keskuksen myöntämä häirintälupa. Merimetsojen pesintää on aiemmin estetty myös öljyämällä munia.

Selvitysmies ja isännöitsijä Timo Saarinen aikoo osallistua talkoisiin myös itse:

"Tulen viettämään laatuaikaa Juusonkari–Kirveskarilla onget mukanani. Koekalastan siikatilannetta saarilla", Saarinen kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle.

Merimetsot syövät valitsematta kaikki eteen tulevat ravinnoksi sopivat kalat. Yksi merimetso syö päivässä tutkimusten mukaan 450 grammaa kalaa. Kaupallisten kalastajien arvion mukaan merimetsot ovat verottaneet muun muassa kuhan ja ahvenen kantoja Saaristomerellä. Airisto tunnetaan myös silakan kutualueena.

Saaristomerellä kuha on tärkein saaliskala. Saaristomerellä kaupallisia kalastajia ykkösryhmässä 90 ja kakkosryhmäläisiä noin 150.

Etelä-Ruotsin Blekingessä alueen lääninhallitus myönsi helmikuussa metsästäjille luvan ampua 2 000 merimetsoa suojametsästyksenä ahvenen kannan turvaamiseksi. Jahti käynnistyy elokuun lopussa.

Ruotsissa, Puolassa, Tanskassa ja muissa Itämeren rantavaltioissa merimetsoja ammutaan poikkeusluvin kalavesille aiheutuvan vakavan vahingon estämiseksi.

Pesiviä merimetsopareja oli vuonna 2018 lintuharrastajien laskennassa Suomessa 26 700. Pesimättömiä nuoria yksilöitä oli runsaat 21 000. Jokaisesta pesästä kehittyy keskimäärin 1,85 lentopoikasta eli 49 400 lintua. Avovesikaudella Suomen rannikkovesillä elää noin 125 000 merimetsoa.

Merimetsot ovat suhteellisen tuore tulokas Suomen vesillä. Ensimmäiset pesinnät havaittiin vasta 2000-luvun alussa. Ilman luontaisia vihollisia EU-säädöksin rauhoitettu merimetso on lisääntynyt räjähdysmäisesti Suomen rannikkoalueella.

Timo Metsola on havainnut, etteivät linnut säiky kotkiakaan:

"Kolonia ei välitä edes merikotkien läsnäolosta. Näin toissavuonna saarella yhtä aikaa kolme merikotkaa, eivätkä merimetsot niitä paenneet. Mutta kun ihminen tulee saareen, ne poistuvat heti."

Nopeasti kasvava merimetsokolonia syrjäyttää tieltään myös muita lintulajeja kuten selkälokin. Airistolla Rajakarin majakkasaaren vieressä on selkälokkien suosima luoto, jolla laji on myös pesinyt. Selkälokki, Larus fuscus, on tuoreen päivityksen perusteella erittäin uhanalainen.

Merimetsokannan nopea leviäminen on herättänyt myös valtiovallan. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen(kesk.) nimittämää merimetsotyöryhmää puheenjohtanut RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson arvioi vuosina 2015–2016 kokoontuneen työryhmän johtamista "poliittisen uransa yhdeksi vaikeimmista tehtävistä". MT:n maaliskuun puheenjohtajahaastattelussa Henriksson kuvasi, kuinka työryhmään osallistuneiden kalastajien, luonnonsuojelijoiden ja virkamiesten mielipiteet olivat täysin hajallaan. Loppuraportti oli yksimielinen, mutta esitetyt toimenpiteet jäivät vähäisiksi.

Henriksson haluaisi helpottaa merimetson suojametsästystä nykyisestä. Laji on jo levinnyt Saaristomereltä pohjoisemmaksi Vaasan seudulle ja muun muassa Pietarsaareen ja Uuteenkaarlepyyhyn.

"Jos merimetsot pääsevät pesimään sisävesille, silloin tästä tulee valtakunnallinen asia", Henriksson arvioi..

Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 21.3.2019, linkki https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.398202

Kaikki Sähkeet