Liiton vuosikokous pidettiin Porissa - Sahlstén jatkaa liiton puheenjohtajana

Suomen Ammattikalastajaliitto valitsi Porissa 22. maaliskuuta pidetyssä vuosikokouksessaan ammattikalastaja Olavi Sahlsténin Naantalista uudelleen puheenjohtajakseen. Valinta oli yksimielinen. Myös edellinen hallitus jatkaa pääpiirteissään samassa kokoonpanossa.

SAKL kokous pori-2

Vuosikokous hyväksyi hallituksen esittämän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä hallituksen esittämät linjaukset seuraavalle vuodelle. Vuoden 2014 jäsenmaksuihin tehtiin inflaatiotarkistus. Liiton vuoden 2012 taloudellinen tulos oli positiivinen.

Vuosikokous keskusteli ja myös hyväksyi hallituksen esittämän alustavan rungon liiton strategiaksi vuosille 2014-2020. Varsinainen ohjelmateksti tulee käsittelyyn syksyn aikana kun EU:n päätökset yhteisestä kalastuspolitiikasta ja kalatalousrahastosta toivottavasti on tehty. Liiton aikaisemmat kalastuspoliittiset ohjelmat ovat vuosilta 2000 ja 2007.

Toimitusjohtaja Kim Jordas esitteli kokoukselle kalastuksen ajankohtaiskatsauksen. Pelagisen kalastuksen kiintiötilanne tietää ohjaustoimia kuluvan vuoden aikana. Ensimmäiset alueelliset kiellot on jo annettu.

Toimitusjohtaja totesi myös että EU:n yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen viivästyy. Järjestelmä tullee olemaan hyvin pitkälle entisenlainen. Poisheittokielto otetaan käyttöön asteittain, ja vuonna 2014 kaikki silakka, kilohaili ja lohi on tuotava maihin. Vuonna 2015 ovat vuorossa turska ja punakampela. Poisheittokielto koskee vain kiintiöityjä lajeja. Poisheittokiellon yksityiskohdista neuvotellaan vielä neuvoston, parlamentin ja komission välillä, kuten myös muista uudistamiseen liittyvistä asioista.

Myös meri- ja kalatalousrahaston toteutuminen viivästyy. Alkuperäinen aikataulu oli, että rahasto olisi aloittanut 1.1.2014, mutta toimintaohjelman hyväksyminen venyy syksyyn 2014 ja ehkä alkuvuodesta 2015 saadaan rahoitus liikkeelle.  Tämä tarkoittanee välivuotta rahoituksessa tältä osin.

Moni käytännön asia on siis yhä auki, totesi Jordas. Hylkeenkestävien pyydysten hankinnan tukeminen näyttää toteutuvan, mutta hyljesietopalkkion jatkuminen on hyvin epävarmaa. Merialueiden ja sisävesien tuki tulee olemaan samanlainen. Energiatalous ja päästöjen vähentäminen ovat keskeisiä tavoitteita, joskin käytännön tukimahdollisuudet ovat suhteellisen heikot.  Kalatalousryhmiä ollaan perustamassa, mutta rahoituksen raami on edelleen auki. Uutena elementtinä on tulossa mukaan kalastajien ja tutkijoiden välisen yhteistyö kehittäminen.

Kalastuslakia ollaan uudistamassa ja yhtenä tärkeänä tavoitteena on helpottaa ammattikalastajien vesille pääsyä. Lakiluonnoksen ensimmäinen vaihtoehto perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin vesienomistajien ja kalastajien välillä. Jos tämä ei onnistu, osoitetaan käyttö- ja hoitosuunnitelmissa kaupalliseen kalastukseen soveltuvat alueet, ja kalastusalueilla on lakisääteinen tehtävä edistää lupien myöntämistä ammattikalastajille. Jos nämä mallit eivät toimi, voi ELY-keskus myöntää kalastusluvan markkinahintaan alueille joita ei hyödynnetä.

Jordas kertoi myös, että koko kalastusvakuutuksen rakenne muuttuu. Uusi järjestelmä tulee voimaan 1.1.2014 ja jatkossa kalastusvakuutuslaitokset hoitavat jatkossa tuen maksamisen kalastajille valtion toimesta. Tuki tulee koskemaan rannikkokalastusaluksia ja avomerialusten pyydyksiä.

Myös siikatyöryhmä on toiminut, ja kalastusasetuksen muutos on tulossa lausunnoille keväällä. Silmäkokomäärityksistä on keskusteltu pitkään, ja nyt esitys lähtee porrastetusta mallista. Siikatyöryhmä esitti myös laajaa tutkimusohjelmaa, jolla kerätään siiasta tutkittua tietoa.

Ikuisuusaihe eli lohi ja lohityöryhmä oli myös esillä kokouksessa. Uusin kansallista lohistrategiaa valmisteleva työryhmä asetettiin eduskunnan vaatimuksesta ja sen työn tulisi olla valmis 30.4.2013. Noin kolmenkymmen hengen ryhmän tehtävänä on löytää yhteinen näkemys lohesta, mikä on käytännössä mahdoton tehtävä, toteaa Jordas.  Osa jäsenistä haluaa lopettaa koko ammattikalastuksen ja tältä pohjalta ei yhteistä kantaa synny.

Lohityöryhmässä mukana oleva porilainen kalastaja Heikki Salokangas piti tehtävä vaikeana. Kaksi ammattikalastuksen edustajaa kolmestakymmenestä ei vastaa hänen käsitystä tasapuolisuudesta. Tilanne kertoo paljon siitä, mihin maan politiikka ja poliitikot haluavat luonnonvaramme käytön suunnata.

Aktiivista keskustelua sai aikaiseksi kotimaisen kalan asema. Elintarvikesilakan alamäki jatkuu ja vuonna 2011 tilastojen mukaan meillä käytettiin enää alle 4 000 tonnia silakkaa ruuaksi. Pääosa silakkasaaliista meneekin teollisuuskäyttöön ja vientiin. 

SAKL kokous pori-3

Kalastaja Teemu Lindroth (kuvassa keskellä) Uudestakaupungista kertoi myös oman yrityksensä osalta laskun näkyvän kotimaisen kysynnän kohdalla. Hän kertoi, että Suomessa on enää kolme merkittävämpää silakan fileroijaa. Jalostusaste on matala ja tulevaisuudessa ei ole näkyvissä muutosta parempaan.

Vilkkain keskustelu käytiin luonnoksista Lähikala -tuotemerkistä. Liitto on valmistellut paikalliselle kalalle omaa tuotemerkkiä. Liitto on myös laatinut rannikko- ja sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjeet, jotka parasta aikaa ovat Eviran arvioitavana.  

Vuosikokous esitti lämpimät kiitokset Perämeren ak:n puheenjohtajatehtävät jättäneelle Eero Väätäjälle. Väätäjä on vuosikymmenten aikana hyvin aktiivisesti toiminut Perämeren ammattikalastajien edusmiehenä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Viime vuosien aikana hän on erityisesti paneutunut Perämerellä vireillä oleviin vesirakennushankkeisiin, etenkin tuulivoimapuistohankkeiden vaikutuksiin kalakantoihin ja ammattikalastukseen. Vuosikokous hiljentyi myös kunnioittamaan Martti Suuriniemen muistoa. Suuriniemi toimi Selkämeren ak:n sihteerinä ennen poismenoaan viime vuoden huhtikuussa. 

Aktuellt

Flere telegram

Alla Meddelanden