Roskaantuminen Itämeren ongelmana

Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) järjesti 17.4 Turun Ruissalossa seminaarin Itämeren roskaantumisesta. Seminaarissa kuultiin viimeisempiä tuloksia Itämeren rantojen roskaantumista tutkivasta Marlin- projektista sekä asiantuntijapuheenvuoroja mm. mikroroskasta, roskattomasta retkeilystä, biomuoveista ja jätevesipuhdistamojen toiminnasta. SAKL:n edustaja puhui kalastuselinkeinosta ja Itämeren roskaantumisesta.

HannaHaaksi 170413

Projektipäällikkö Hanna Haaksi kertoi hankkeesta Baltic Marine Litter (MARLIN). Hanke on neljän Itämeren valtion yhteinen projekti jossa selvitetään Itämeren roskaantumistilannetta. Projekti on kaksivuotinen (2012–2013) ja sen rahoituksesta vastaa EU:n Interreg IVA Central Baltic – ohjelma. Projektissa ovat mukana: Ruotsi, Suomi, Viro ja Latvia. Ruotsalaisen Håll Sverige Rentin vetämä projekti on rajat ylittävä, sillä Itämeren ongelmat ovat yhteisiä kaikille valuma-alueen valtioille, eikä Itämeren tila parane ilman kaikkien yhteisiä ponnisteluja. Myöskään merien roskaantuminen ei tunne maiden eikä hallinnonalojen rajoja. PSS ry:n lisäksi mukana ovat Hoia Eesti Merd Virosta ja Fee Latvia Latviasta.

Itämeren roskaantuminen on verrattain vähän tunnettu ongelma. Tiedossa ei ole kuinka paljon roskaa Itämeressä on, kuinka kauan tällä hetkellä meressä olevat roskat ovat siellä olleet, eikä tiedetä, paljonko roskamäärät kasvavat vuosittain. HELCOMin vuonna 2007 esittämän arvion mukaan 70 % mereen päätyvästä roskasta uppoaa pohjaan, 15 % ajautuu rantaan ja 15 % jää kellumaan meren pinnalle. Toisena yleisenä arviona ympäri maailmaa esitetään, että meressä olevasta roskasta 80 % on mantereelta peräisin (tuulen tai joen mukanaan kuljettamaa tai rannikolla mereen tahallaan tai tahattomasti heitettyä roskaa) ja 20 % on peräisin laiva- ja veneliikenteestä.

Marlin- projektin yhtenä tavoitteena on valottaa tätä ongelmaa Itämeren alueella. Muina tavoitteina on tiedottaa roskaantumisongelmasta ja vaikuttaa sitä kautta ihmisten käyttäytymiseen sekä kehittää yhteistä mittaustapaa.

Suomi mielletään puhtaaksi ja siistiksi maaksi. Näin varmasti onkin, kun asiaa tarkastellaan laajasta perspektiivistä. Marlin-projektin välituloksista pystytään kuitenkin päättelemään, että vuonna 2012 Suomen rannat Suomenlahdella ja Saaristomerellä olivat roskaisempia kuin muiden projektiin osallistuvien maiden rannat.

taulukko2013

Tutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksesta kertoi mikroroskista. Mikroroskat ovat alle 5 mm kokoksia roskia ja suurin osa mikroroskista on muovia. Niitten poistaminen meriympäristöstä on hyvin vaikeaa. Mikromuovit ovat usein samankokoisia kuin monille eliöille luotainen ravinto vapaassa vedessä tai pohjasedimentissä. Mikroroskan kulkeutumista ravintoverkossa on toistaiseksi tutkittu vähän. Ensimmäiset selvitykset määristä tehty Suomenlahdella vuonna 2012 ja jatkotutkimuksia on suunniteilla. Suurin osa meriympäristössä olevasta roskasta on kulkeutunut sinne (tavalla tai toisella) maaltapaljain silmin havaittava roska mikroroska <5 mm kokoiset roskat 50 – 80% kaikesta roskasta on muovia jopa 90% kaikesta merissä ajelehtivasta roskasta on muovia -suuri osa mikroroskasta koostuu erityyppisestä muovista Mikroroskaa on:Veden pinnalla,Vajonneena vesipatsaaseenPohjalla ja sedimenteissäRannoillaMerieliöissäSuurin osa meriympäristössä olevasta roskasta on kulkeutunut sinne (tavalla tai toisella) maaltapaljain silmin havaittava roska mikroroska <5 mm kokoiset roskat 50 – 80% kaikesta roskasta on muovia jopa 90% kaikesta merissä ajelehtivasta roskasta on muovia -suuri osa mikroroskasta koostuu erityyppisestä muovista Mikroroskaa on:Veden pinnalla,Vajonneena vesipatsaaseenPohjalla ja sedimenteissäRannoillaMerieliöissä

SAKL:n Kim Jordas puhui kalastuselinkeinosta ja Itämeren roskaantumisesta. Suomessa tiedetään hyvin vähän roskaantumisen vaikutuksesta kalastuselinkeinoon. Ruotsissa HaV on todennut, että roskaantuminen aiheuttaa haittaa ja kärsimystä meren nisäkkäille, linnuille ja kaloille. Mikromuovit erityinen haitta, sisältävät kemikaaleja tai muut vierasaineet voivat tarttua niihin. Ruotsin länsirannikolla roskat aiheuttavat vahinkoa aluksille ja pyydyksille. Tämän arvioidaan maksavan kalastuselinkeinolle 10 miljoonaa kruunua vuodessa.

Ruotsissa onkin käynistetty useita hankkeita (mm. Kimo Baltic Sea), jossa kalastuselinkeino on mukana poistamassa roskia mereltä tuomalla ne maihin. Hanke huolehtii roskien vastaanotosta maissa.

Suomalaisilta kalastajilta pyydettiin kommentteja roskaantumisilmiöstä ja mm. seuraavia kommentteja saatiin:

Pyydyksiin (rysät) jääneiden roskien, lähinnä muovien määrä on vähentynyt 1/10 osaan viimeisen 10v aikana. Juhannuksen jälkeen pyydyksiin jää puutavaraa - oksia, hiiltyneitä puita ja lepän latvoja, myös laituri remontin jäänteet löytyy rysistä, johtunee varmaan siitä, että kunnat hinnoittelevat rakennusjätteen aivan törkeyksiin.

Saariston pohjatroolauksessa tulee vähän muovia ja viiden vuoden aikana on saatu kolme saunan kiuasta, muutama rengas ja heteka.

Vetoalueilla tulee puutavaraa ja erilaista rautaromua. Rautaromua tuodaan maihin, muuten se on siellä seuraavalla kerralla taas.

Tuntuu siltä, että roskaantuminen on vähentynyt. Omalta osalta olen jo kauan sitten päättänyt että mereen ei heitetä mitään mikä ei kuulu luontoon. Täällä Ruotsissa ja Tanskassa jätehuolto onkin hoidettu satamissa asiallisesti, mitä ei voi sanoa kaikista suomalaisista kalasatamista.

Roskaantuminen ei ole lisääntynyt. Erilaiset muovit on ongelma varsinkin kuristekalvot (pakkausmateriaali) tuntuvat seilaavan pitkään ja niitä tuodaan pintapyydysten mukana maihin. Rikkovat jopa pyydyksiä ovat sitkeätä ja kestävää materiaalia. Troolien mukana nousee mitä mielikuvituksellisinta materiaalia.

Roskaantuminen on ongelma kalastuselinkeinolla kahdella tavalla. Roskat voivat rikkoa pyydyksiä tai aiheutta lisätyötä pyydysten puhdistuksessa. Vielä ongelmallisempi asia, on mikromuovien vaikutukset koko ekosysteemille ja kaloille. Myös kalastajilla on oma vastuu siinä, että eivät itse lisää Itämeren roskaantumista vaan mieluummin vähentävät sitä.

Turku 170413

Seminaariväki poistamassa roskaa Ruissalon rannoilta - meneillään käskynjako

Lähde: MARLIN-väliraportti: Puhtaat Suomen rannat – totta vai tarua?

Aktuellt

Flere telegram

Alla Meddelanden