Tutkimus ja kalastuselinkeino – tilaisuus Turussa 21. maaliskuuta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen Ammattikalastajaliiton edustajat kokoontuivat viime vuonna ensimmäisen kerran Tampereelle käsittelemään tutkimuksen ja elinkeinon välisiä suhteita. Keskustelua jatkettiin nyt Turussa uusin aihein. Tilaisuus oli avoin liiton luottamusmiehille ja alueiden edustajille, sekä RKTL:n edustajille.

SAKL Turku 1 of 13

Liiton puheenjohtaja Olavi Sahlstén avasi tilaisuuden toivomuksella, että keskustelua syntyy kasvotusten eikä pelkästään nettipalstoilla. Ensimmäisestä tilaisuudesta jäi hyvä maku ja tällaisen ilmapiirin toivoi Sahlstén jatkuvan pitkän päivän aikana. Hänen mielestään on hyvä että tutkimus avaa asioita kalastajille ja elinkeinon puolelta avataan tutkijoille mitä merellä tapahtuu. Mitään suuria riitoja ei nyt tällä hetkellä ole, mutta kerrotaan kyllä jos jotain suurempaa tulee eteen. Hän piti tärkeänä, että päästään yhteiseen neuvonpitoon ja terävää konkretiaa kaivataan jatkossa enemmän. Jos ei ole selvää suuntaa, emme tiedä minne olemme menossa, esitti Sahlstén.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY- keskuksesta. Hän puolestaan toivoi rakentavia puheenvuoroja. Pahantahtoisuudesta on päästävä eroon, loukkaamalla ei saavuteta mitään, muotoili Ranta-aho. Kilpailu siitä, kuka tietää eniten, on ikävää. Tällainen ei kuulu tähän kulttuuriin. Paikalla oli hänen mukaansa väki joka ajaa elinkeinon asioita, ja RKTL tuottaa tietoa. Tämä täytyy tunnustaa mutta arvostella saa.

Mitä on tapahtunut viiden vuoden aikana, kysyi Ranta-aho. On kilpailtu miten kukakin osaa sanoa nasevasti. Laitos ja MMM ei välttämättä puolusta asemiaan ja näkökantojaan julkisuudessa esitettyjä väitteitä vastaan. Arvot ovat muuttumassa ja on selvästi vaikeaa myöntää että uusia asioita olisi tulossa mukaan arvokeskusteluun. Vanhat oletukset ovat sitkeässä, toteaa Ranta-aho.

SAKL Turku 2 of 13

Asmo Honkanen ja tilaisuuden puheenjohtaja Kari Ranta-aho

Tutkimuslaiton puolesta avaussanat lausuivat asiakkuusjohtaja Asmo Honkanen ja tutkimusjohtaja Vesa Ruusila. Honkasen mielestä näin jälkeenpäin ajatellen Tampereen tilaisuus olisi pitänyt järjestää aikaisemmin.  Tutkimuksen ja elinkeinon välinen neuvonpito tärkeää yleisten tapahtumien rinnalta ja laitos suhtautuu tapaamisiin avoimesti. Tämä on hyvä alku ja jatko, totesi Honkanen ja jatkoi, että tavoitteena on edetä konkreettisempaan suuntaan, ja että uudessa Luonnonvarakeskuksessa tämän akselin toimivuus täytyy huomioida. Toivotaan että keskustelu on rakentavaa ja vie asioita eteenpäin, summasi Honkanen.

SAKL Turku 3 of 13

Vesa Ruusila

Vesa Ruusila jatkoi uuden Luonnonvarakeskuksen tuottamista haasteista. Toimia muutetaan ja sopeutetaan, mutta tavoitteet ovat samat. Tuotamme tietoa ja sen on tarkoitus hyödyttää elinkeinoa. On hyvä jos tilaisuudessa kuullaan asioita miten toimintaa voidaan parantaa, ja hyvä että täällä ollaan. Yhdessä toimimalla ja kommunikoimalla saadaan asioita eteenpäin, linjasi Ruusila.

SAKL Turku 4 of 13

Orian Bondestam kommentoi tilannetta ja yleisö on tarkkana

Neuvotteleva virkamiesOrian Bondestam maa- ja metsätalousministeriöstä luonnehti tulevaa hallintomallia, että haasteita on kun resursseja leikataan. Hän piti harmillisena, että alalla on perinteisesti ollut vastakkainasettelua. Keskustelu lohesta ei asetu millään ja nyt myös poistokalastus on noussut esiin. Hyvä että täällä voidaan keskustella kasvotusten mikä on rakentavampaa kuin huudella netissä. Ja Bondestam jatkoi, että silakalla on esimerkiksi mennyt hyvin yleisesti, mutta eiköhän siitäkin synny keskustelua kun mennään aluskohtaisiin kiintiöihin.

SAKL Turku 5 of 13

Merimetsokysymys ja merimetson aiheuttama kalastovaikutus sekä uusin tutkimustieto ravinnonkäytöstä oli tutkija Heikki Auvisen, RKTL, alustuksen aiheena. Tietoa on tullut lisää mutta tilanne on hankala, aloitti Auvinen.

Merimetsokanta on pysynyt kohtuullisen vakiona, noin 400 000 yksilössä viime vuodet. Vuonna 2013 meillä oli 37 yhdyskuntaa 63 luodolla. Vuonna 1996 alkanut nopea kehitys on nyt tasaantunut. Tutkijoita alkoi kiinnostaa kun kuha- ja ahvensaalis laski samaan aikaan kun merimetsokanta kasvoi. Tilanne huolestutti tutkijoita. Lämpiminä vuosina 2000-luvulla ei enää syntynytkään niin hyviä kuhan vuosiluokkia kuin ennen. Suhde oli muuttunut.

Tutkimusalue sijaitsee Saaristomerellä, jossa koloniat sijoittuvat usein niin, että sieltä on nopea pääsy rannikkovesiin. Tutkimuksen aikana on kerätty oksennuspalloja ja ammutuista mahanäytteitä. Näytteistä löydetyt luutumat lajitellaan ja määritetään lajilleen.

Vuonna 2011 Mynälahdella havaittiin. että merimetso syö osin pienempiä kuhia kuin kalastus ottaa, mutta näytteissä oli myös pyyntikokoista. Ahven kohdalla oli enemmän päällekkäisyyttä. Näyttää kuitenkin siltä, että merimetso valitsee ravintonsa koon perusteella ainakin osittain. Tärkeimmät saalislajit olivat ahven (noin 40 %), särki, kivinilkka ja kuhaa oli näytteissä noin 10 %. Koloniakohtaisesti oli suuria eroja, mutta ahventa oli joka alueella, ja määrä oli riippuvainen olosuhteista ja myös vuodenajasta. Näytteenotto pitäisikin kattaa koko avovesikauden. Muuten voi tulla vääriä tulkintoja, tarkensi Auvinen. Etenkin ahventa on ravinnossa runsaasti syksyllä.

Merimetson aiheuttama kulutus Saaristomerellä arvioitiin kolmella eri menetelmällä. Kappaleina luvut olivat: kuha 500 000 ja ahven noin 5 miljoonaa. Tämä vähentää saalista niin ammatti- kuin virkistyskalastukselta. Ahventa olisi tullut 300 tonnia ja kuhasaalista noin 120 tonnia enemmän eli osuus on merkittävä. Tämä vastaa nykyistä ammattikalastuksen koko saalista näillä lajeilla. Tämän suuntaisia tuloksia on alkanut tulla entistä enemmän niin Suomesta kuin maailmaltakin.

Auvisen esitys löytyy täältä.

SAKL Turku 6 of 13

Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho raportoi Tukholmassa pidetyn merimetsokokouksen tuloksista. Hänen mukaansa merimetso on ollut viime vuodet vaikea tapaus. Hän joutui virkamiehenä esittämään itselleen kysymyksen, ryhtyykö ympäristöhallinto hallinnoimaan merimetson aiheuttamaa uutta tilannetta, ja vastaus oli: ei varmasti. Tästä havainnosta seurasi neuvottelukunnan perustaminen. Siinä on mukana aito kokoonpano ympäristöhallinnosta elinkeinoon.

SYKE on esittänyt väitteen, että Ruotsissa tehdään merimetson osalta rikollisia päätöksiä. Asiaa selvitettiin käymällä valtuuskunnalla Ruotsissa. Siellä nämä asiat ovat aluetason ongelmia ja lääni tekee päätökset. Hallinto kuulee suojelua ja kalataloutta, ja aiheesta keskustellaan. Kalataloushallintoa ei voi eristää muusta hallinnoinnista, toteaa Ranta-aho. Ruotsissa lähdetään siitä, että merimetso täyttää suotuisan suojelun tason, mutta miten meillä on, tätä ei ole kerrottu. Päätöksissä lähdetään siitä, että pitää olla dokumentaatio vahingoista tai hankitaan puolueeton lausunto. Tilanne on kalatalousjohtajan mielestä ympäristöpuolen synnyttämä hallinnollinen ongelma, mutta he eivät ole mukana rahoittamassa tarvittavia selvityksiä.

Nyt yritetään rakentaa selvitys- ja tiedonvälityshanke, jossa Suomen ja Ruotsin lisäksi olisivat mukana myös Tanska sekä Ahvenanmaa. Tavoitteena on hakea yhdenmukaisuutta maiden välille. On kohtuullista olettaa että yhdessä hylkeen kanssa merimetsolla on merkittävä vaikutus Itämeren ekosysteemitasolla. Jos saman määrän (merimetson osuus n. 52 miljoonaa kiloa) ottaisi joku kalastajaryhmä, syntyisi asiasta kohu. Tällä määrällä on vaikutusta etenkin rannikon kalastossa ja tämä päätelmä on nyt tehty Ruotsissa, tiivistää Ranta-aho.

Ranta-ahon esitykset löytyvät täältä ja täältä.

SAKL Turku 7 of 13

Tilaisuuden välipalana liitto lahjoitti kuvataulun troolari Huovarin päällikölle Seppo Partaselle tunnustuksena ansiokkaasta blogikirjoittelusta kalastajan arjesta

SAKL Turku 8 of 13

Tutkimuspäällikkö Ari Leskelä, RKTL, esitteli alustuksessaan keskeiset termit kalakanta-arvioiden laadinnassa. Kehitystä on hänen mukaansa tapahtunut. Parikymmentä vuotta sitten se oli tutkijoiden salatiedettä eikä kukaan muu oikein ymmärtänyt mitä esimerkiksi kalastuskuolleisuus tarkoitti. Nyt yhä useampi perehtyy aiheeseen, mutta edelleen, etenkin sosiaalisessa mediassa esiintyy varsin omalaatuisia tulkintoja, kuvailee Leskelä.

Kalakantoja mitataan mallilla johon syötetään tiedot kalakantanäytteistä joita ovat ikäjakauma, kasvu, sukukypsyyskoko, ja kalastuksesta, eli saaliin määrä ja pyyntiponnistus, sekä mahdollinen muut tieto. Tämä yhtälö tuottaa arvion kutukannan koosta ja kalastuskuolevuuden tasosta, ja tästä voidaan laskea lyhyen ajan ennuste, miten kalakanta kehittyy erilaisilla kalastusvaihtoehdoilla. Kalastuksen säätelyssä pyritään mitoittamaan kalastus mallin antamien tietojen pohjalta. Tasapainotilanteessa kalakannan tuotto kalastetaan kokonaisuudessaan.

Silakka säätelyn kohdalla ihannetapaus kun koko ajan on kalastettu alle mallin antaman tason. Tästä on seurannut kasvanut kutukanta ja kaikki menee hyvin. Toisin on ollut Pohjois-Atlantilla, jossa sillikanta romahti ja toipui, mutta nyt ollaan menossa alaspäin. Jälleen pitäisi miettiä mitä tehdä, koska vahvoja vuosiluokkia ei tule eikä kalastuksenkaan lopettaminen käännä sitä parempaan suuntaan, valaisi Leskelä.

Leskelä kertoi myös tiivistetysti tuoreesta siikatutkimusohjelman tilanteesta. Ohjelma liittyy siikatyöryhmän mietintöön ja siitä lähteneistä tutkimustarpeista. Tutkimukset toteutuvat kuitenkin toivomuksia vaatimattomampana laitoksen tulevasta tilanteesta johtuen, mutta satsaus on kuitenkin huomattava. Keskeisiä elementtejä ovat vaellussiian kutu ja lisääntymisalueet, jokiin nousevien vaellussiikojen DIDSON-seurannan (joen kaikuluotaus ja laskenta) kehittäminen, siikamerkinnät ja laitoksen siika-aineiston jatkoanalysointi. Paljon jää työryhmän esittämistä töistä tekemättä, valitteli Leskelä tilannetta.

SAKL Turku 9 of 13

Tutkija Pirkko Söderkultalahti, RKTL, selvitti ammattikalastuksen pyyntiponnistuksen tilastointia. Hän on tehnyt töitä laitoksella aiheen parissa jo pitkään. Kalastustietojen ilmoittaminen jaetaan kahteen ryhmään aluksen pituuden mukaan, ja lohisaalista on 48 tunnin ilmoitusvelvollisuus kaikilla. Näistä ilmoituksista kerätään pyyntiponnistustiedot. Tietoja kerätään myös aluksesta, pyyntipäivistä, pyydyksistä ja saaliista. Tilastotiedosta ei kuitenkaan pystytä näkemään tietoa pyydysten tehossa ja tekniikassa tapahtuneista muutoksista. Kaikkea tietoa ei tutkijan mukaan saada kerättyä, mutta sillä tiedolla mennään mitä on. Etenkin verkkojen syvyyden ja vedessä pito ajan muuttuminen on kalastajien taholta tuotu esille.

Söderkultalahden esitys löytyy täältä.

SAKL Turku 10 of 13

Hankekoordinaattori Maria Saarisen, Livia, aiheena oli MSC-merkintä – elinkeinon hyödyksi tai haitaksi? Esimerkkinä oli Suomenlahden ammattikalastuksen esiselvitys joka toteutettiin viime vuonna.  

Sertifikaatti voidaan myöntää tuotteelle tai toiminnolle arvioinnin perusteella. Tavoitteena laittaa kuluttaja arvioimaan tuotteita ja näin toimimaan hintaa nostavasti. Kuluttajat haluavat kestävistä kalakannoista kalastettua kalaa ja MSC on näistä sertifikaateista tunnetuin. Vuonna 1996 WWF ja Unilever perustivat sen, mutta irtautuivat myöhemmin, ja nyt se on itsenäinen voittoa tuottamaton organisaatio.

Suurin osa sertifioiduista kalastuksista on valtamerillä. Itämerellä niitä on neljä joista kaksi sisävesillä. Suomessa ei ole MSC – kalastuksia, mutta kahdella on nyt esiarviointi tehty (Ahvenanmaalla ja Saimaalla). Varsinaista arviointia johtaa sertifiointilaitos ja sen asiantuntijaryhmä, ja prosessit ovat kestäneet keskimäärin 1,5 vuotta, ja se on voimassa 5 v ja sitä monitoroidaan säännöllisesti.

Kalastuksen osalta kustannus alustava 10 – 20, t€ ja varsinainen selvityksen osalta 50 – 110 t€. Vuosiarvioinnin kustannus on 15 – 25 % edellisestä ja työ tehdään uudelleen viiden vuoden kuluttua. Käytännössä koko ketju on sertifioitava. Suurimman hyödyn selvitysten mukaan saa ketju, ja alkutuottaja maksaa prosessin. Saarisen mukaan kalan hinta on harvoin noussut, ja hyödyt olleet lähinnä imagollisia. Sertifiointi on kuitenkin saattanut varmistaa pääsyn uusille markkinoille. Työhön voi saada tukea, jopa 50 %, ja WWF voi tukea pieniä hankkeita mutta ei Suomessa. Viranomaiset ja eri järjestöt voivat myös ottaa osaa kustannuksiin.

Suomenlahdella tehtiin esiselvitys ja johtopäätöksenä oli, että rysäkalastus saattaisi läpäistä kriteerit, mutta verkkopyynti ei. Kustannukset todettiin kuitenkin suuriksi eikä hyötyjä voi varmuudella osoittaa. Kulut arvioitiin noin 4 %:ksi saaliin arvosta ja kalastus vastaisi jatkoarvioinnista itse. Kattava sertifiointi ei ehkä onnistuisi siitäkään syystä, että kaikkia ei saada mukaan. Näkymä voisi olla, että sertifiointi soveltuu suurten volyymien avomerikalastukseen, summasi Saarinen.

SAKL Turku 11 of 1

Tutkija Jari Setälä, RKTL, alusti aiheesta kalatalouden ennakointi - miten tiedolla varaudutaan tulevaan? Alkutuottaja jää monta kertaa prosessin ulkopuolelle. Mitä voidaan tehdä? Otetaan neuvottelun piirin kaikki kumppanit ja yksi etenemisvaihtoehto on kestävän kalatalouden mallialue. Tämä on nyt hankkeena liikkeellä ja tavoitteena on suunnitella kalataloutta alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa vuorovaikutteisena yhteistyönä, parhaaseen tietoon perustuen ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Monilla alueilla vapaa-ajan kalastuksen saalis on ammattilaisia suurempi, ja tämä tieto täytyy myös ottaa säätelyssä huomioon. Tieto perustuu pyyntiruutukohtaiseen aineistoon, ja hankkeen puitteissa on keskitytty hieman pienempiin alueisiin. Nyt haetaan syitä pyyntipaikkojen muutoksiin ja nämä dokumentoidaan koko rannikolla. Samalla mietitään tilastojen käyttökelpoisuutta, ja rakennetaan elinkeinon ja tutkimuksen kumppanuutta.

Kestävyyden arviointi on aivan keskiössä, toteaa Setälä. Jos kiristetään liikaa ruuvia ekologisella puolella, voi talous romahtaa mikä ei ole viisasta. Nyt luodaan kriteerit kestävyyden ulottuvuuksille joita voidaan käyttää päätöksenteossa. Myös kalakantojen kestävyyttä arvioidaan, ja pyritään keräämään uutta tietoa monipuolisesti. Tässä on myös mukana erilaisia riskianalyysejä ja kalavesien hoitoa. Näitä työkaluja kehitetään hankkeen puitteissa.

Mitä pitäisi ennakoida? Kalavarat, kalastuksen säätely, markkinoiden kehitys, mikä ei ole vähäpätöinen muuttuja. Esimerkiksi WWF:n liikennevalo siialle romahdutti luonnonsiian osuuden ja se korvaantui kasvatetulla. Tällaisilla muutoksilla on taipumusta jäädä pysyväksi. Ympäristömerkittyjä kaloja on, mutta kotimaisia ei tarvitse Setälän mukaan merkitä koska kysyntää on käytännössä kaikilla lajeilla, jopa hauella. Muutosten tunnistaminen on tärkeä asia. Eläinluonnonvarojen käytön ja yhteiskunnallisten muutosten analysointi on olennainen osa tätä työtä.

Setälän esitys löytyy täältä.

SAKL Turku 12 of 13

Toimitusjohtaja Kim Jordas, SAKL, kertoi EMKR-asetuksen ja kansallisen toimintaohjelman valmistelun tilanteesta. Säädökset annetaan EU-tasolla todennäköisesti keväällä ja nyt valmistellaan kansallisesti Suomen toimintaohjelmaa. Neljä kokousta on jäljellä ja tuona aikana työn täytyy valmistua. Ahvenanmaa on nyt mukana samassa ohjemassa. Valmista pitäisi olla toukokuun lopulla ja kesäkuussa esitys lähtee lausunnolle. Komissiolle esitys jatkaa syys-lokakuussa ja sillä on kolme kuukautta aikaa sen käsittelyyn. Ensi vuoden alussa olisi komission hyväksymä toimintaohjelma valmiina ja raha alkaa liikkua, toivoi Jordas.

Kilpailukyky, uudistamien, kestävyys ja tehokas hallinto ovat uuden ohjelman avainsanoja. Mitä nämä sitten sisältää, jää nähtäväksi. Hallinnon rooli ja tehtävä on luoda edellytyksiä, mutta ei tehdä valintoja yritysten ja toimialan puolesta. Mielenkiintoista on myös nähdä, miten nämä käytännössä toteutuvat, muotoili Jordas. Rahoituksen painopiste siirtyy yksittäisistä hankkeista suurempiin kokonaisuuksiin. Investointi ja kehittämistuet kohdistuvat erityisesti toimialan kasvua ja uudistumista tukeviin toimiin.  Tukitaso on vielä auki. Esitys sallisi korkeamman tuen, mutta otetaanko se käyttöön, on toinen asia.

Kehittäminen tapahtuu erilaisten hankkeiden kautta, missä tutkimuksen ja elinkeinon välinen yhteistyö on oleellinen asia. Mukana mm. hyljevahinkojen kompensointi, ja järjestelmää rakennetaan niin, että se myös kestää komission tarkastelun. Kalasatamien ylläpitäminen ja kehittäminen on oma sektorinsa koska nyt jo on satamia, jotka ovat vajaa-käytössä. Tästä seuraa yksityisten satamien tukitarve. Kaikkeen ei ole varaa.

Kalatalousryhmistä saadut kokemukset pääosin myönteisiä ja toimintamuoto otetaan luultavasti käyttöön, mutta rahoitustuen tulisi pysyä samana. Toiminnan fokus tulisi myös rajata nykyistä tarkemmin. Suomen saama kokonaispotti uudesta rahastoasetuksesta kuitenkin hyvin pitkälle ohjaa tilannetta jos kalatalousryhmätoiminta ylipäätänsä jatkuu.

Puheenjohtaja päätti tilaisuuden kiitoksiin jotka olivatkin paikallaan. Hyvässä hengessä ja alkusanojen mukaisesti asiasta keskustellen oli päivä sujunut, ja loppupäätelmät olivat piirun positiivisemmat kuin ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Tämäkin perustelee vuoropuhelun jatkamista.

SAKL Turku 13 of 13

Aktuellt

Flere telegram

Alla Meddelanden