Europarlamenttivaali ja Petri Sarvamaan vastaukset

Seuraavat Euroopan parlamentin jäsenten vaalit (europarlamenttivaalit) toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltiossa vuonna 2014. Vaalipäivä on Suomessa sunnuntai 25.5.2014. Ennakkoäänestys kotimaassa keskiviikosta tiistaihin 14.-20.5. Europarlamenttivaaleissa valitaan yhteensä 751 jäsentä Euroopan parlamenttiin 28 jäsenvaltiosta. Suomesta EP:n jäseniä valitaan 13.

Euroopan parlamentilla on nykyään entistä enemmän valtaa myös kalastusasioissa. Tällä vaalikaudella parlamentin kalastusvaliokunnan varapuheenjohtaja Nils Torvalds (RKP) on ollut aktiivinen kalastusasioissa, tärkeimpinä yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen sekä meri- ja kalatalousrahasto.

SAKL on kysynyt puolueiden EU-vaaliehdokkailta vastauksia muutamaan kalastusta koskevaan kysymykseen (yksi ehdokas/puolue). Kysymyksiin ovat vastanneet Suomen Keskustan, Kansallisen Kokoomuksen, Suomen Sosiaalidemokraattinen puolueen ja Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaat.

SAKL kehottaa jäseniä äänestämään ja vaikuttamaan kalastusasioihin myös tätä kautta.

Kysymykset olivat:

  1. Miten EU voi edistää Itämeren tilan parantumista (vaikuttavia tekijöitä ja riskejä esim. rehevöityminen, vierasaineet, öljyonnettomuudet jne.)?
  2. Miten voidaan turvata, että Suomen kalastuselinkeinon ja Itämeren erityisolosuhteet huomioidaan Euroopan Unionin päätöksenteossa?
  3. Jos sinut valitaan parlamenttiin, miten vaikutat siihen, että Suomen kalastuselinkeinon toimintaedellytykset parantuvat ja kotimaisen luonnonkalan saanti kuluttajille turvataan?

sarvamaa 0043web

Ensimmäisenä kysymyksiin vastasi kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa jolle Kokoomus välitti viestimme. Seuraavassa hänen vastauksensa.

  1. EU:n lainsäädännöllä on selkeä paikkansa kokonaisuuden parantamisessa. EU on jo nyt asettanut aluksille vaatimuksen kaksoisrungosta öljyonnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ohjannut maatalouspolitiikkaa vesistöystävällisempään suuntaan, eikä vastaavia askeleita olisi otettu näin nopeasti ilman lainsäädännön tuomaa painetta. Itämeren tilasta puhuttaessa ratkaisevampaa ovat Venäjän toimet, ja näen että tämä on se yhteistyön osa johon huomiota tulee kiinnittää. Kaikki Itämeren valtiot tulee saada sitoutettua suojeluun ja ennaltaehkäisyyn, jos haluamme todella parantaa tilannetta. Ilman Venäjää jää iso ja tärkeä pala pois.
  2. Itämeren erityisolosuhteita ymmärretään EU:ssa suhteellisen hyvin, mutta suomalaisen kalastuselinkeinon erityispiirteitä ei aina niinkään. Huomio EU:n kalastuspolitiikassa on turhan usein Atlantin maiden suurissa kalastuslaivastoissa. Kotimainen jatkuva yhteistyö hallituksen, meppien, etujärjestöjen ja yrittäjien välillä on elintärkeää, jotta viesti saadaan tehokkaasti ja pitkäjänteisesti kuuluville EU:n tasolla myös tulevaisuudessa. Tämä helpottuu huomattavasti, kun on oikeat ihmiset oikeilla paikoilla järjestelmän sisällä.
  3. Tulen toimimaan johdonmukaisesti sen puolesta, ettei sääntely ja valvonta pääse hukuttamaan suomalaista yrittäjyyttä. Kalastusyrittäjä on osaltaan elintarvikeketjun ensimmäinen askel, eikä sille tasolle kaivata enää lisää sääntelyä päivittäiseen toimintaan. Suomalaiset ammattilaiset osaavat kyllä pitää kiinni hygienia- ja muista säännöistä ilman liikaa holhousta.

Laajemmassa mittakaavassa tulen ajamaan elinkeinon ja työpaikkojen säilymistä Suomessa. Kotimainen kala on ruokakulttuurimme kulmakiviä, ja sen tulee pysyä sellaisena aina. Tämä vaatii kestävää politiikkaa niin kalakannan kuin yrittäjien puolesta, nimenomaan EU-tasolla. EU:n meri- ja kalatalousrahasto tulee toivottavasti olemaan tärkeässä roolissa ympäristö- ja kestävyystoimien yrittäjille tuottamien haittavaikutusten minimoimisessa.

Aktuellt

Flere telegram

Alla Meddelanden