Todellisuus tilastojen takana - hylkeiden aiheuttamien vahinkojen määrä kasvaa

ak22012015 image1

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheutuneista vahingoista julkisuuteen tarjottu mielikuva ei vastaa nykytilannetta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, vuoden alusta osa Luonnonvarakeskusta (LUKE), kertoi tiedotteessaan että ammattikalastukselle aiheutuneet hyljevahingot ovat pysyneet ennallaan. Hylkeiden arvioitiin syöneen tai vaurioittaneen vuoden 2013 aikana 155 tonnia kalaa kalastajien pyydyksistä. Tiedote pohjautuu laitoksen tuoreeseen selvitykseen (tiedote löytyy täältä).

http://www.rktl.fi/tiedotteet/ammattikalastukselle_aiheutuneet_hyljevahingot.html

Todellisuudessa vahinkojen määrä on kasvanut vähintään samassa suhteessa kuin hylkeiden määräkin. Vain osasta hylkeiden ottamista kaloista jää jälkiä eikä karkotusvaikutusta voida mitata eli ne eivät ole ollenkaan mukana tilastoissa. Ilmoitettujen vahinkojen määrän väheneminen johtuu myös useasta eri syystä.

Hylkeiden kokonaisvaikutukset kalakantoihin ja siten myös saaliin vähentymiseen ovat edelleen arvioimatta.

Hylkeet aiheuttaneet kalastuksessa muutoksia

Ennen kuin vahinkoa syntyy, täytyy olla kalastusta. Monella rannikon osalla on perinteinen verkkokalastus viime vuosien aikana laajoilta alueilta loppunut käytännössä kokonaan.  Osa kalastajista ja kalastuksesta on siirtynyt alueille joilla ei vielä tavata hylkeitä niin usein. Tällaisia paikkoja ovat sisälahdet ja jokisuut, mutta noissakin ympäristöissä ovat vahingot lisääntyneet huomattavasti.

Pyydyskulut ovat merkittävä osa rannikkokalastajan menoista ja monin paikoin kulut ovat ylittäneet tuotot. Pelkästään riskin kasvu on saanut monen lopettamaan kalastuksen ja ilmiö estää käytännössä kenenkään aloittamasta kalastusta, mikä puolestaan heijastuu tarjolla olevan lähikalan määrään.

Hyljevahinkojen väheneminen on paikoin todellisuutta, mutta vain lohen ja siian kalastajilla. He ovat viime vuosien aikana investoineet hylkeenkestäviin rysiin jolloin samanlaisia vahinkoja ei synny kuin verkoilla kalastettaessa. Tällaiset pyydykset ovat kuitenkin kalliita eikä niiden kalastusteho ole samaa luokaa kuin perinteisillä rysillä.

ak22012015 imagimage2

Hyljemäärät kasvavat metsästyksestä huolimatta

Nykyinen hallikanta noin 50 000 eläintä vaikuttaa huomattavasti myös kalakantoihin. Ecoseal-hanke kertoo, että esimerkiksi Suomenlahdella kaupallisesti tärkeiden kalalajien eli ahvenen, kuhan, lohen ja siian yhteenlaskettu osuus hallien ravinnosta oli yli 30 prosenttia. Määrät ovat suurempia kuin mitä rannikolla kalastetaan.

Eduskunnassa on osin herätty asiaan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan näkemyksen mukaan pitkällä tähtäimellä tehokkain keino vähentää hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamia vahinkoja on helpottaa hallin metsästystä koskevia säännöksiä ja kääntää hallikannan kasvu ja sitä kautta vahinkojen määrä laskuun (MmVM 8/2012 vp).

Kannan pienentämiselle on perusteita. Suomen hallikannan arvioitiin olevan suotuisalla suojelun tasolla jo vuosien 2001–2006 luontodirektiiviraportoinnissa EU:n komissiolle. Vuoden 2001 jälkeen hallikanta on lähes kolminkertaistunut eli metsästys ei ole määrää vähentänyt eikä kantaa uhannut.

RKTL:n raportista löytyy myös vastauksia

Sopivasti tiedottamalla ei kalastajien arki paljastu ja mielikuvat julkisuudessa kuin myös päätöksenteossa jäävät virheellisiksi. Kyseisessä selvityksessä kuitenkin nostetaan asia myös perusteellisemmin esille:

”Hylkeen vahingoittaman lohen määrästä on tehty arvio vuodesta 1999 alkaen ja kaikista saalislajeista vuodesta 2000 alkaen. Ongelmana on ollut saalismenetysten arvioiminen luotettavalla tavalla. Kalastajien ilmoittamat numeeriset saalisvahinkoarviot ovat yleensä perustuneet vahingoitettujen kalojen jäännöksiin. Vahingoitetusta kalasta ei kuitenkaan aina jää pyydykseen selvästi havaittavia ja yksilöitäviä jäännöksiä. Hylje on saattanut syödä saaliskalan kokonaan tai muualla ja se on voinut karkottaa kaloja pyydyksistä pelkällä läsnäolollaan. Kalat ovat voineet myös paeta pyydyksistä hylkeiden tekemien reikien kautta. Tämän vuoksi ammattikalastajat ovat kuvanneet saalismenetyksiä usein sanallisesti kuten ”hylkeet veivät kaiken”. Lomakkeissa on myös mainintoja, joissa kerrotaan pyydysten nostamisesta pois ja kalastuksen lopettamisesta kesken kauden hylkeiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi: ”kalastus mahdotonta lukuisten hylkeiden takia”, ”hylkeet lopettivat kalastuksen”.

Hyljevahinkojen ilmoittaminen on kalastajalle vapaaehtoista. On mahdollista, että ilmoitusaktiivisuudessa tai -tarkkuudessa on vaihtelua vuosien välillä, mikä osaltaan voi vaikuttaa tuloksiin.”

Vahinkoilmoitusten väheneminen johtuu ennen kaikkea verkkokalastuksen vähenemisestä ja ilmoittamiskynnyksen noususta. Rannikolla toimivat verkkokalastajat eivät pysty suojaamaan pyydyksiään millään tavalla, ja jos ei pysty kalastamaan, vahinkojen määrä on tilastossa nolla.

Vahingoista ilmoittaminen saattaa myös tuntua kalastajasta turhalta, koska todisteiden puuttuessa kalastajaa ei usein uskota. Kalastajat ovat turhautuneita myös siihen, että ilmoittaminen ei ole johtanut mihinkään.

Hallikannan kasvu

ak222015 image3

 

Laskennoissa nähdyt hallit 2000-luvulla koko Itämerellä (punainen), Suomen osuus sinisellä.

RKTL tiedotti että Itämeren alueen hallilaskennoissa tavattiin keväällä 2014 yli 32 000 hallia. Hallien laskentakanta, eli laskennoissa nähtyjen hallien määrä on kasvanut 2000-luvun alun noin 10 000:sta nykyiseen noin 32 000 eläimeen. Kannan keskimääräinen kasvunopeus on ollut 5,7 % vuodessa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Lentolaskennat antavat varsin luotettavan kuvan kannan tilasta, nykyisin vakaasta kasvusta metsästyksestä huolimatta, mutta kannan koko on eri asia. Tulos on myös vain sen laskentahetken kuva ja hylkeet voivat liikkua pitkiäkin matkoja.

Arviot Itämeren hallikannasta vaihtelevat ja yleisesti käytetty luku on noin 50 000 hallia. Norppia on vähemmän eli noin 10 000 yksilöä, mutta ne elävät pienemmällä alueella, lähinnä Perämerellä.

Hylkeet kalastajien sivusaaliina

ak22012015 image4

Avoimeen ja PU- rysään mennyt hylje voi hengittää pinnalla ja siten myös vapautua elävänä

Myös hylkeiden jäämistä kalastajien pyydyksiin on viime vuosina tutkittu. Suomen vesillä Itämeren pohjoisosissa ja Saaristomerellä hylkeitä jäi pyydyksiin yli kymmenen kertaa vähemmän kuin Ruotsissa tai Suomenlahdella.

Tutkijat eivät uskoneet tätä tulosta sellaisenaan, vaan ovat korjanneet Suomen lukuja siten, että kuolevuus on sama kuin muilla tutkimusalueilla, missä pyynti lähes samanlaista. Kalastajien antamien lukujen perusteella koko Suomen osuus pyydyksiin jääneistä olisi 130 – 270 kpl vuodessa, mutta korjatut luvut 300 – 500 hyljettä enemmän.

Selvityksissä ei ole samalla vakavuudella huomioitu meillä pitkään tehtyä työtä, jolla on rysiä kehitetty niin ettei hylkeet pääse pyydyksen sisään. Tällainen suojaverkko on käytössä valtaosalla kalastajia toisin kuin Ruotsissa, mikä selittää pienemmän teoreettisen sivusaaliin.

Hylje sivusaalina ei myöskään aina tarkoita sitä, että se olisi aina menehtynyt pyydykseen. Hylkeenkestävän rysän havasta ei täysikasvuinenkaan halli pysty rikkomaan, mutta rysän perän rakenne voi olla sellainen että jos halli tai norppa jostain syystä on perään suojaverkosta tai muusta esteestä huolimatta päässyt, voi se hengittää pinnan yläpuolelle jäävässä osassa. Kun kalastaja kokee pyydyksensä ja havaitsee kutsumattoman vieraan, voidaan hylje päästää vapauteen.

Ecosel – hankkeen mukaan hallien osuus sivusaaliina eli pyydyskuolemia aiheutuu kaikilla alueilla ja pyydystyypeillä samalla tavalla. Laskelmat perustuvat siihen, että kun toisella alueella kuolee paljon halleja rysiin, niin myös toisella alueella on pakko olla yhtä paljon hukkumisia suhteessa pyydysmäärään.  Tutkijat eivät tehneet eroa erilaisten pyydysten välillä vaikka esimerkiksi avoperäpaunetti ja vannerysä muodostavat hylkeen kannalta aivan erilaisen uhkan, mutta selvityksessä ne rinnastettiin samanlaisiksi. Kyse on täysin teoreettisesta laskelmasta – ja kuitenkin kanta kasvaa sivusaaliskuolevuudesta huolimatta. Kyseiset yleistykset vievät pohjaa selvitysten luotettavuudelta.

Tilanne merialueilla nyt

Ammattikalastajilla on paras tieto hylkeiden käyttäytymisestä. Samoilla pyydyspaikoilla ja samanlaisilla pyydyksillä kalastettaessa saattaa syntyä vuosikymmenien seurantajakso jolloin syntyy hyvä käsitys siitä, mitä pinnan alla tapahtuu.

Perämerellä kalastava Timo Matinlassi kertoo viime syksyn tilanteesta näin:

”Hylkeitä, sekä halleja että norppia oli ennätysmäärä Karsikon merialueella. Osallistuin muikun pohjarysäkokeiluun kesällä ja syksyllä. Parhaimmillaan, tai voisiko sanoa pahimmillaan oli rysän ympärillä viisi hallia ja norpat vielä päälle. Osallistuin myös norppien satelliittiseuranta tutkimukseen. Sain niitä elävänä pyydettyä tutkimusta varten. Ainoa hetki, jolloin täältä voisi rauhassa pyytää kalaa, on lohenpyynnin kieltoaikana jolloin hylkeillä on karvanvaihto ja ne pysyvät pois pyydyksiltä.

Dynemapyydyksiin hylkeet eivät pääse, mutta ne odottavat nielujen suuverkolla kaloja. Lopputuloksena on, että hylkeet karkottavat kaloja pyydyksistä jo pelkällä olemassaolollaan pyydyksen läheisyydessä.”

Sama tilanne on ollut myös Selkämerellä. Heikki Salokangas:

”Aika armoton hyljevahinkotilanne on ollut kesästä vuoden loppuun. Varsinkin suomukalojen verkkopyynti on vaikeaa. Ainoa tapa estää verkkovahingot on olla lähtemättä ollenkaan pyyntiin. Tehokas, varma ja toimii joka kerta.

Siian verkkopyynnissä loppuvuosi 2014 oli kaikkien aikojen pohjanoteeraus näissä Säpin vesissä. Myös silakkaverkkopyynnissä on ajoittain hankalaa. Tosin kun silakkaa on runsaasti rannikolla niin hallit yleensä jättävät silakkaverkot rauhaan. Mutta heikompina saalisaikoina hylkeet puhdistavat verkot täysin. Kun kalaa on vähän niin nälkään pitää syödä kaikki mitä löytää. Tästä aiheutuu määräänsä suurempi taloudellinen vahinko.

Pienet saaliit saa yleensä kaikki myytyä vähittäismyyntihintaan (nyt 3,80 torilla). Suuremmat saaliit tarkoittavat ylimääräistä ja silloin menee mahdollisesti osa rehuksikin (0,20/kg). Vahinko on siis aivan eri luokkaa jos syödään verkosta vain vähän kuin se tyhjennetään kokonaan vaikka syöty määrä olisikin sama.”

Selkämeren eteläosassa ongelmat kasvoivat elokuussa. Erik Johansson:

”Elokuun loppupuolelta alkaen hyljeongelma verkkokalastuksessa alkoi näkyä. Syyskuussa ahventen kalastus kärsi hylkeiden verkoista syömien kalojen lisäksi huomattavasta kaloja karkottavasta vaikutuksesta!  Loka-marras-joulukuussa en onnistunut kertaakaan saamaan verkoilla kulut ylittävää tuottoa. Surullisinta tilanteessa on, ettei tällaisen "kouluttamattoman pienen kalastajan " kokemuspohjaiselle tiedolle ole minkäänlaista arvoa. Myös merimetsoja on syys - lokakuussa (muuttomatkallaan) aina vain enemmän!

Saaristomerellä kalastava Heikki Eskelisen vahingot alkoivat hieman myöhemmin:

”Lämmin alkusyksy piti hylkeet ulompana ja kuhankalastus onnistui kohtuullisen hyvin. Marraskuun puolivälissä hylkeitä tuli enemmän ja kalaakin oli kohtalaisesti, joten verkkovahinkoja syntyi aika tavalla. Joululta on avovedessä kalastaminen ollut mahdotonta hylkeen takia. Lauantaina koin verkkoja jään alta ja kuhaa on hyvin jään alla piilossa hyljettä.”

Suomenlahdella on tilanne pahenemassa aiempaan verrattuna. Mikael Lindfors:

”Pahin tilanne ikinä, esimerkiksi Emäsalon sillan alla oli viisi hallia  yhtä aikaa näkyvissä! Kalasta nyt siinä sitten verkoilla. Yhdestä suomukalarysästä syötiin kolme laatikollista kuhaa,  mitä olin säästänyt edelliseltä kokemiskerralta, että silleen!

Samaa kertoo myös Mikael Lindholm:

”Vuosi vuodelta hyljeongelma on kasvanut, mutta viime syksy oli ihan mahdoton Push up - rysien saaliit jäivät lähes nollalle. Sama oli kesän lohikalastus. Oli toki lämmin kesä, mutta jos joka rysällä oleskelee 1-4 hallia, niin ei sitä lohta voi saadakaan. Kasi vuotta sitten tuli siikaa syksyllä noin 2 000 kg ja viime syksynä noin 400 kg. Hylkeitä oli joka puolella. Verkoilla syksyllä en ole enää voinut kalastaa ollenkaan, pelkästään push up- rysillä.

Nyt kun talvikalastus on jään alta alkanut, olen laskenut että neljällä kuhalla kymmenestä on hylkeistä tuoreet jäljet, ja se on todella iso prosentti. Sitten tulee lisäksi nämä kuhat joissa on jälkiä, mutta ne ovat vanhoja ja osittain kasvaneet kiinni, vain arpi jäänyt. Norppa ongelmaa ei ole tiedossa meilläpäin, mutta harmaahyljekanta on niin suuri että kohta loppuu kalastus. Voihan se toki olla että uusi asetus ja kalastuslaki lopettavat ammattikalastuksen ennemminkin.”

ak22012015 image5

Lindholm kokee PU – rysää Loviisan edustalla. Muita kuin hylkeen kestäviä pyydyksiä ei hänellä enää ole pyynnissä.

Tulevaisuus

Pitkin rannikkoa joudutaan hylkeiden vuoksi kalastus lopettamaan entistä aikaisemmin kun kalaa ei tule tai pyydysvahingot kasvavat mahdottomiksi kestää. Halleja on jo niin paljon että vaikka kalastaja vaihtaisi paikkaa tai normaaleja reittejään, on paikalla jo halli odottamassa ja kokemassa pyydystä heti kun kala siihen tarttuu.

Aiemmin hallit eivät tulleet aivan mataliin ja suojaisiin merenlahtiin, mutta tämäkin on muuttunut. Mitä pidemmälle syksy ehtii, sitä matalammassa vedessä hylkeitä tapaa. Jopa joissa on nähty aikuisia hylkeitä ja Harjavallassa, Kokemäenjoen ensimmäisen voimalaitoksen alapuolella on hylje käynyt pyydyksillä. Matkaa merelle on yli kolmekymmentä kilometriä.

Hyljekannat ovat hyvässä kunnossa ja kasvavat edelleen metsästyksestä ja sivusaalisosuudesta huolimatta. Hallista on myös tullut koko Itämeren kalastuksen ongelma kun saalistappiot ovat kasvaneet jyrkästi aina Bornholmia myöten. Huolestuttava uutinen on myös hylkeiden levittämän turskan kuntoon vaikuttavan turskamadon ilmaantuminen eteläiselle Itämerelle.

Hyljekantojen vaikutukset kalakantoihin ja sen myötä kaupallisen kalastuksen taloudelliset menetykset pitäisi lopulta arvioida. Mitä maksaa hylkeiden suojelu ja kuka sen maksaa, kuluttaja, kalastaja vai meriluonnon monimuotoisuus. Uhattuna on ainakin kotimainen rannikkokalastus ja siten myös kuluttajien oikeus läheltä pyydettyyn kalaan.

Lähde: RKRL / LUKE ja kalastajat

Ruotsin vastaava selvitys löytyy täältä: https://www.havochvatten.se/download/18.1043270314a7ac5d2bdbd6e9/1421223929069/regeringsuppdrag-salpopulationernas-tillvaxt.pdf

 

ak22012015 image6

 

 

 

Aktuellt

Flere telegram

Alla Meddelanden