Kalafoorumi kokoontui Turussa

SAKL Turku

Toiminnanjohtaja Katriina Partanen ja toimitusjohtaja Kim Jordas avasivat tilaisuuden

Kalafoorumi, kala-alan ajankohtaispäivä pidettiin Turussa 20. maaliskuuta. Teemana oli tällä kertaa ”Muutokset ja uudistukset käytännön toimiksi”. Päivän järjestivät Pro Kala ja Suomen Ammattikalastajaliitto, ja paikalla oli niin kalastajia kuin tutkijoita ja alan virkamiehiä. Tilaisuuden avasivat toiminnanjohtaja Katriina Partanen Pro Kalasta ja toimitusjohtaja Kim Jordas SAKL:sta.

Alueellinen kalataloushallinto uudistui – mikä muuttui?

SAKL Turku-2

Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho kertoi osallistujille, miten ELY:n kalatalouspalvelut ovat nyt organisoituneet. ELY-keskusten kalataloustehtävät keskitettiin vuoden 2015 alusta kolmeen suuralueeseen: Pohjois-Suomi, Sisä-Suomi ja Rannikko-Suomi. Yksiköiden sijoituspaikat ovat Rovaniemi, Kuopio ja Turku, ja Ranta-aho johtaa rannikon yksikköä.

Varsinais-Suomen ELY-keskukseen sijoittuvat Kaakkois-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kalataloustehtävät sekä valtakunnallisesti Euroopan meri- ja kalatalousrahaston sekä kalastuksen EU-valvonnan toimeenpanotehtävät.

Ranta-aho korosti että jokainen kalastaja on asiakas jota kohdellaan kunnioittavasti, asiallisesti ja avoimesti. Osaamista on molemmilla puolilla ja sen huomioiminen on molemminpuolista kunnioittamista ja vuorovaikutusta. Ilman kumppaneita ei saada mitään aikaiseksi, Ranta-aho linjasi.

Uuden yksikön toiminnasta päällikkö totesi, että meillä täytyy olla kestävät kalavarat, mutta että kestävyys täytyy olla todettua eikä perustua väitteisiin. Tarvittavan tiedon tuottavat tutkimusyksiköt, erityisesti luonnonvarakeskus LUKE.

”Meille hyvin tärkeää on työpaikkojen luominen. Miten elintarvikkeen arvoketju luodaan ja kenen kanssa se luonaan, minkälaisia keinoja, rahoitusmahdollisuuksia meillä on, ja mitä elinkeino itse on näkemässä tulevaisuudessa. Se on keskustelun ja vuorovaikutuksen paikka”, vakuutti Ranta-aho.

”Viranomainen ei voi määrätä, miten markkinat toimivat vaan kuluttajien valinnat ratkaisevat. Haastatteluissa ollaan ekologisia ja mennään luonnon ehdoilla, mutta ostotilanteessa hinta ratkaisee. Elinkeinon on syytä pohdiskella tätäkin tilannetta ja miettiä ratkaisuja. Te kerrotte mitä haluatte, ja sitten yhdessä keskustellaan, mitkä toimenpiteet ovat mahdollisia ja missä roolissa kalatalousviranomainen voi olla mukana.”

Ranta-aho otti myös esille ympäristöasiat ja ennusti että ristiriidat ovat tulleet jäädäkseen. Ne ovat kuitenkin pienten klikkien aikaansaamia ja ajojahti suuntautuu jostain syystä erityisesti ammattikalastusta kohtaan. Näitä ylilyöntejä täytyy päästä sovittelun ja oikean tiedon avulla ratkomaan.

Elinkeinopolitiikan Ranta-aho näki osana sinistä biotaloutta. Tätä on rakennettu laajana yhteistyönä ja tavoitteena ovat laadukkaat ja kilpailukykyiset elintarvikkeet sekä työpaikat.. Hän kehottaa kaikkia ottamaan yhteyttä ja keskustelemaan heidän kanssaan jotta vuorovaikutuksella asioissa päästään eteenpäin.

”Perusajatus yrityksissä täytyy olla että toimitaan laillisesti. Täytyy myös sietää epämukavia asioita. Kun on pakko niin sitten on pakko”, muistutti Ranta-aho.

Ranta-ahon esitys löytyy täältä.


Kalatuotteiden jäljitettävyysvaatimukset

SAKL Turku-3

Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evirasta kertoi aiheesta Kalan jäljitettävyys käytännössä – kalastaja luo eräkoodin.

Raaka-aineiden alkuperän todentaminen on globaali ongelma, mutta ei meillä Suomessa, totesi Peusa. Jatkossa pitäisi saada aikaiseksi markkeri tai koodi, joka seuraa aina kaikkia elintarvike-eriä ja että tiedot voidaan lukea nopeasti milloin tahansa. Peusa esitti, että nämä ovat isoja asioita tulevaisuudessa koska nyt petollista toimintaa ja väärennettyjä tuotetietoja esiintyy laajasti etenkin valtamerikalastuksessa. Petoksellinen toiminta syö rehellisten yrittäjien kannattavuutta ja parempi kontrolli helpottaa heidän asemaansa markkinoilla.

EU – tasolla on todettu, että nykyiset valvontakeinot ja dokumentoinnit eivät ole olleet riittäviä estämään petoksellista toimintaa ja uusien säädösten vaikutuksia odotetaan mielenkiinnolla. Pääosa uudistuksista on EU-tason toimia joita sitten sovelletaan kansallisesti. Aihe on kiinnostanut myös mediaa ja siitä on uutisoitu viime aikoina laajasti.

Suomessa ELY huolehtii kalasatamien ja alusten valvonnasta, ja kun tuote lähtee eteenpäin, on se elintarvikevalvonnan piirissä. Erä on kaiken lähtökohta ja jäljitys alkaa sen määrittelystä. Ensierä syntyy tuotetta punnittaessa ja toimija valitsee itse merkintätavan uusien ohjeiden mukaisesti. Peusa opastaa, että kaikki dokumentit on säilytettävä kolme vuotta. EVIRA ohjeistaa kuntien elintarvikevalvontaa joka hoitaa käytännön tarkastukset ja näytteidenotot.

Valvontaan liittyy myös toimijoiden opastamien. Uusi säädöstö kertoo, mitä kirjataan, milloin kirjataan ja mitä tulee olla käytettävistä tarkastuskäynneillä. Tavoitteena on että kaikki toimisi mahdollisimman sujuvasti.

”Tärkeintä on että merkinnöissä on joku logiikka ja systematiikka. Jos joku asia täytyy löytää, se myös löydetään jokaisen asian kohdalla samalla tavalla. Merkintäjärjestelmää voidaan kuvata sanoilla järjestelmällinen tapa toimia”, opasti Peusa.

Peusan esitys ja tarkemmat merkintävaatimukset löytyvät täältä.

Pro Kala ja SAKL ovat yhteisesti pyrkineet löytämään ratkaisua merkintöjen ja erätietojen dokumentoinnille. Nyt on muutamalla yrittäjällä koekäytössä jäljentävä lomake johon erätiedot voidaan kirjata ja sitä kehitetään palautteen pohjalta eteenpäin. 

LUKE kalatoimijan kumppanina

SAKL Turku-4

Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Mari Walls esitteli uuden tutkimuslaitoksen toimintaa ja vakuutti heti aluksi, että kalatalous nähdään tärkeänä myös tutkimukselle.

Vuoden alussa toimintansa aloittanut Luonnonvarakeskus Luke kokoaa yhteen metsä-, maa- ja elintarviketalouden sekä riista- ja kalatalouden alan osaamisen. Luken muodostavat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalvelut.

Uuden tutkimus- ja asiantuntijaorganisaation tehtävänä on laissa määritelty uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan sekä hyvinvoinnin ja maaseudun elinvoimaisuuden edistäminen. Luonnonvarakeskus tukee yhteiskunnan päätöksentekoa ja tuottaa ruokaan sekä uusiutuviin luonnonvaroihin liittyviä tilastoja. Lisäksi tutkimuslaitos hoitaa viljeltävien kasvien, tuotantoeläinten ja metsäpuiden perinnöllisen monimuotoisuuden turvaamiseen liittyviä tehtäviä.

”Keskeinen lähtökohta, kun tutkimuslaitosta alettiin rakentaa, oli että tutkimus ja asiantuntijatieto täytyy saada käyttöön”, Walls linjasi. ”Tiedon täytyy olla lähellä elinkeinoa ja elinkeinon kehittämistä jotta saadaan vauhtiin kasvu jota biotalouden alalla kovasti odotetaan.”

Walls myös taustoitti laitoksen toiminnan lähtökohtia, että yhteiskunnallinen keskustelu ohjaa että politiikat olisivat vahvemmin kiinni tutkitussa tiedossa. Tutkimuksen ja tiedon rooli yhteiskunnan kehityksessä nousee yhä vahvemmin esiin. Tiedolla johtaminen tulee yhä enemmän arkeen ja siitä jäljitettävyysasia on yksi kiinnostava esimerkki. Sama koskee Wallsin mielestä myös haittaeläimistä kuten hylkeistä ja merimetsosta saatavaa tietoa ja miten sitä pystytään hyödyntämään paremmin.

Walls esitti myös että kalatutkimukselle isompi yksikkö tuottaa synergiahyötyjä. Hän näkee että Suomessa on poikkeuksellisen vahva taloustutkimuksen osaaminen joka nyt saadaan vahvemmin biologisen tutkimuksen kylkeen. Tällä on merkitystä kun puhutaan elinkeinon kannalta tärkeästä työstä.

”Kun biotalouden osalta ajatellaan uutta kasvua ja sen kehittymistä, kytkeytyy siihen kestävän kasvun ajatus. Se että kasvu voi olla kestävää, siinä on taloudellinen ajatus, sosiaalinen kestävyys kuten työpaikat, koulutus ja historiatieto ja sen hyödyntäminen, sekä että se on ympäristöllisesti kestävää. Tämä kolmiyhteys pitää olla kunnossa”, esittää Walls. ”Keskusteluissa on tunnistettu ajatus että näiden asioiden hyvä kokonaisuus voi olla meille kilpailuetu. Tämä on kiinnostava juttu.”

Perinteisesti on ajateltu että on ollut luonnonvarojen hyödyntäminen ja sitten suojelu. Walls on vahvasti sitä mieltä että nämä eivät ole vastakkaisia asioita. Kestävyys tässä ytimessä tarkoittaa että meillä on kestäviä tapoja hyödyntää luonnonvaroja, muun muassa kalavaroja ja sitä kautta toteutetaan myös suojelun keskeisiä tavoitteita. Hän toi myös esille kotimaisen kalan merkityksen terveellisenä lähiruokana ja ruokakulttuurin monipuolistajana sekä elinkeinon kehittäjänä. Koska Suomessa on runsaasti vesiä, näki Walls myös että on tärkeä asia jos ammattikalastus toimisi meillä vahvemmin.

Yleisössä reagoitiin etenkin kalatutkimuksen biologiaa korostavaan perinteeseen. Niin Walls kuin paikalla ollut kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila vastasivat ja korostivat, että metsätutkimuksen puolelta uuteen laitokseen liittyy huomattava joukko talousosaamista. Aika näyttää, syntyykö uuden laitoksen mukana myös uusi kulttuuri ja kalastajien usko tutkimukseen palautuu. Vanhojen antipatioiden alle hautautui samalla talousosaamisesta kertovat ja todistavat ponnistelut kestävien kalastusalueiden puolesta mikä on ollut askel eteenpäin jo vanhan organisaation aikana. Vuoropuhelua ja yhteistyötä siis tarvitaan aidossa hengessä puolin ja toisin.


Rakennekausi 2014–2020 – Toimintaohjelma käynnistyy

SAKL Turku-5

MMM Elinkeinokalatalousyksikön neuvotteleva virkamies Harri Kukka esitteli tulevan toimintaohjelman sisältöä. Komissiosta odotellaan lopullista hyväksyntää maaliskuun loppuun mennessä. Toimintaohjelman piti alkaa jo 2014, mutta on tuttu tilanne että päätökset viivästyvät. Päälinjat ja varat ovat kuitenkin jo tiedossa.

Uuden toimintaohjelman strategiset visiot ja päämäärät ovat kilpailukyky ja kannattavuus, jatkuva uudistuminen, kestävyys ja yhteistyö sekä kustannustehokas ja johdonmukainen hallinto. Kestävyydellä ja yhteistyöllä tarkoitetaan että ei pitäisi tehdä asioita niin kuin on aina ennenkin tehty, vaan pitäisi etsiä uusia tapoja, täsmensi Kukka.

”Jos lähdetään laajemmin vuoropuheluun, voi se vuosien kuluessa johtaa tuloksiin kuten kalankasvatuksen kohdalla on nyt huomattu. Suomen kohdalla tämä tarkoittaa, että meillä on kasvava ja menestyvä kalatalouden arvoketju joka on laajemmin osa sinistä biotaloutta jolloin voidaan puhua meri- ja vesialueen muustakin hyödyntämisestä kuin kalastuksesta ja kalanviljelystä.”

Myös tulevalla ohjelmakaudella painopisto on kalatalouden alkutuotannon kehittämisessä ja kasvussa. Menneellä kaudella huomattava osa tuista käytettiin kuitenkin kalanjalostukseen ja tulevalla kaudella tämä potti tulee olemaan pienempi ja käyttökohteet Kukan mukaan rajatumpia. Uudempi ajattelumalli on, että pyritään vaikuttamaan elinkeinon yleisiin toimintaedellytyksiin ja muodostetaan elinkeinolle kilpailukykyinen toimintaympäristö. Tämä tarkoittaa että suoriin yritystukiin ei käytetä niin paljoa rahaa kuin aiemmin, vaan keskitytään todellisiin innovaatiohankkeisiin.

Ohjelma sisältää koko joukon erilaisia tukielementtejä jotka täsmentyvät aikanaan eikä yksityiskohtaisia tukiprosentteja vielä ole päätetty. Monin osin tuet tulevat kuitenkin heikentymään. Esimerkiksi Kukka nosti salin kalastajia kiinnostavan hylkeenkestävien pyydysten tuen jota tulevalla kaudella saa vain kerran alusta kohden eli investoinnit on syytä suunnitella huolella. Tukiprosentti tulee myös olemaan alempi.

Kuten arvata saattoi, eri tukimuotojen yksityiskohdat kuten hyljevahinkojen korvattavuus tulivat kommenteissa esille eikä näihin Kukalla ollut juuri positiivista sanottavaa, mutta esimerkiksi kalastajien omien tilojen kehittämiseen olisi tulossa parannuksia. Kalasatamien kehittämiseen on vähemmän varoja käytettävissä. Yhdessä toimialan kanssa tehdään tai teetetään kattava kalasatamaselvitys toimenpiteiden kohdistamiseksi oikein.

Kukan esitys löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Fokuksessa kala - Miltä näyttää ja miten tätä näkymää muokataan?

SAKL Turku-7

Viestintäkonsultti ja toimittaja Jan Erola kertoi tilaisuuden lopuksi kevyemmällä otteella vakavasta asiasta kalatalouden julkisuuskuvasta ja sen muokkaamismahdollisuuksista. Erola on kokenut toimittaja jolla on ollut työtehtäviä mm. Yleisradiossa sekä radion että tv:n puolella.
Erola kiteytti sanomansa Kekkosen vanhaan teesiin: niin on miltä näyttää. Tämä pätee hänen mukaansa nykyisin niin yritysmaailmassa kuin politiikassakin yhä laajemmin. Kalastuskaan ei ole hänen mukaansa tälle immuuni ja jos tuntuu että kalanhalaaja elokuvanäyttelijä on aiheesta julkisuudessa, niin entistä enemmän pitäisi elinkeinon pystyä keskustelemaan samoilla foorumeilla ja jollain tavalla pystyä taklaamaan heidän argumentaatioitaan. Sivuun tästä keskustelusta ei voi jättäytyä, opasti Erola.

”Hyvää on että kaikilla suomalaisilla on myönteinen tunnesuhde kalaan, muistuttaa Erola. Suuri osa syö kalaa ja moni haluaa syödä vielä enemmän. Ammattikalastuksella on edelleen positiivinen pääoma olemassa ja sitä kannattaa vaalia. Selvä heikkous on, että koska kaikki mitataan rahassa, on elinkeinon painoarvo pieni. Tästä syystä argumentaatiot painottuvat tunnepuolelle.”

Erola kehottaa, siitä huolimatta että tunteeseen vedotaan, käyttämään tutkittua tietoa hyväksi. Populaareja uskomuksia vastaan on tuotava vasta-argumentteja jolla turha keskustelu ammutaan alas.

Gourmet – ruokailu on nykyisin trendikästä ja siinä kala on hyvin edustettuna. Positiivisena esimerkkinä imagon kannalta Erola esittää kauppaketju Lidlin kampanjan jossa kala tuotiin osaksi myyntiä. Tällainen esimerkki muuttaa asenteita ja toimii ajan myötä myös kalastajien eduksi. Samoin hän nosti esille liiton toteuttaman kalastusmatkan yhdessä presidentti Niinistön kanssa onnistuneena tempauksena ja kehotti vastaavanlaisiin myös jatkossa.

Kokonaisuutena tilaisuus puolusti hyvin paikkaansa minkä totesivat myös useimmat paikalla olleet esitelmöitsijätkin. Vuoropuhelua syntyi ja tilaisuuden henki siirtyy toivottavasti myös teoiksi eri kumppanien toimesta.

Teksti ja kuvat: Markku Saiha / Paapuuri Oy

SAKL Turku-6

Aktuellt

Flere telegram

Alla Meddelanden