KEHRA risteilyn yhteenveto

Kalastajien tiedotuksen ja koulutuksen 10-vuotisjuhlaristeily keräsi ennätysyleisön

kuva1

Saaristomeren ja Selkämeren ammattikalastajille suunnattu tiedotus- ja koulutusristeily järjestettiin kymmenennen kerran 8. – 9. helmikuuta entiseen tapaan Viking Amorellalla seilaten. 10-vuotisjuhlan kunniaksi ohjelmassa oli jykevän tietopaketin lisäksi myös kevyempää sisältöä. Yllätysnumeron ja arpajaisten lisäksi Lassi Lindstedt Ursuk Oy:stä järjesti auditorioon pelastautumispukujen esittelyn, ja kalastajille tarjottiin hyviä tarjouksia pukuhankinnoista.

KEHRA – projektin johtoryhmän puheenjohtaja Olavi Sahlstén avasi seminaarin toteamalla, että kalastajien välille lujittunut yhteishenki on yksi SAMPI, KANRA ja KEHRA –hankkeiden tärkeimmistä saavutuksista. Yksi esimerkki tästä yhteishengestä on risteilyseminaari, jonka osallistujamäärä nyt ensimmäistä kertaa ylitti 100 henkilön rajan. Seminaarista on vuosien saatossa muodostunut suurin kalastajatapahtuma koko Suomessa!

Sahlstén näkee ammattikalastuksen tulevaisuuden yhä haasteellisempana. Ammatin harjoittamisen kustannukset ovat jatkuvassa nousussa muun muassa uuden elintarvikelain vaatimusten johdosta. Lisäksi infrastruktuurin rakentaminen on yhä vaikeampaa, kun kalastajamäärä vähenee ja varsinaisia kalastajakeskittymiä on enää vähän.

kuva2

Jorma-ryhmä esittelee uutta kalastusmuotoa.

Sahlsténin avauspuheenvuoron jälkeen lavan valtasi kaarinalainen JORMA – ryhmä, josta mukana laivalla olivat Nina Erjossaari, Harri Nyman ja Janna Liikkanen (kuva 1). Improvisaatiotaitureiden hulvaton esitys rentoutti jo alkuverryttelyssä katsojien lantio- ja selkälihakset, mutta vatsalihakset joutuivat koville naurun puristuksessa (kuva 2). Jouduttuaan myös yllättäen mukaan esitykseen Jari Setälä (RKTL) elehti käsillään ennennäkemättömän vilkkaasti ottaen huomioon hänen raumalainen syntyperänsä (kuva 3).

kuva3 

Jorma-ryhmän ohjaama aamujumppa sai nivelet notkeiksi.

kuva4

”Meil Raumal ollaa ain nyrkki sojos” sano raumalaine ko porilaine sitä haastatteli.

KEHRA – hankkeen koordinaattori Maria Saarinen esitteli hankkeen keskeisimpiä tuloksia. Vedenalaiskuvausten tulokset analysoineen Vesa Tschernijn ollessa estynyt osallistumaan risteilylle Saarinen esitteli myös Tschernijn koostamat tulokset. Saaristomerellä pystyttiin ratkaisemaan pienten kuhien selektio. Lähes 100-prosenttinen tulos saatiin kevytrakenteisella, vaaleanvihreäksi maalatulla paneelilla (kuva 4). Merkittävin tekijä selektiokyvyssä oli ritilän rakenne; mitä kevyempi rakenne sen parempi selektio. Ritilän värillä oli vaikutusta etenkin tukevissa ritilöissä (vaaleampi ritilä takasi paremman selektion).

kuva5Kuharysän selektio oli lähes 100-prosenttinen tällä paneelilla.

Selkämerellä kuvattujen lohirysien hylkeensuojaverkkojen tulosten analysointi on vielä jonkin verran kesken. Selvää kuitenkin on, että lohet tarvitsevat useampia lähestymisiä nielusuojaverkolla kuin vanteeseen kiinnitetyllä verkolla, ennen kuin uivat verkon läpi. Koordinaattori toteaa tässä seminaariesitelmän lisäksi seuraavaa: nieluun asennettavat suojaverkot valmistettiin vuonna 2011 dyneemalangasta, koska vuoden 2010 kuvauksissa voitiin todeta lohien usein arastelevan metallilangasta tehtyä verkkoa. Pieni nielusuojaverkko näytti langastakin tehtynä hidastavan lohien uintia pyydykseen. Enimmillään lohi kääntyi yli 30 kertaa ennen kalapesään uintia. Isosta nielusuojaverkosta lohet näyttivät uivan läpi vaivatta. Verkko joutui useaan otteeseen hylkeiden rajujen hyökkäysten kohteeksi. Välipesän vanteeseen kiinnitetystä isosta dyneemasuojaverkosta kalat uivat vaivatta läpi mutta palasivat silloin tällöin samaa reittiä takaisin. Käyttäytyminen oli yleisempää taimenilla kuin lohilla.

Vedenalaiskuvauksista valmistuu video maaliskuun lopulla, ja linkki siihen liitetään Ammattiopisto Livian sekä Suomen Ammattikalastajaliiton www-sivuille.

Paraislainen kalastaja Ismo Johansson on ollut erittäin tyytyväinen hyljekarkottimien tehoon. Lautoille kiinnitetyt karkottimet oli ankkuroitu rysille lähes koko avovesikaudet 2010 – 2011. Akkujen vaihdosta huolehdittiin siten, että virta ei kertaakaan päässyt katkeamaan. Hylkeet pysyivät noin 400 metrin päässä (säde kaikkiin suuntiin), mutta hylkeet karkottivat kaloja alueelta, vaikka oleilivatkin kauempana. Kun karkottimet poistettiin, hylkeet palasivat välittömästi ja välipesään ilmestyi vahingoittuneita kaloja. Karkottimet olivat norjalaisen Lofitecin valmistamia (http://www.lofitech.no/).

Kahdeksan kalastajaa Selkämerellä testasi Aquatec Aquamark 210 –merkkisiä pingereitä syksyn 2011 aikana pääasiassa silakkaverkoissa, mutta myös siikaverkoissa sekä silakka- ja ahvenrysissä. Pingerit on suunniteltu estämään delfiinien joutumista pyydyksiin, mutta irlantilaistutkimuksen mukaan juuri kyseinen pingerityyppi olisi tehokas myös hylkeitä vastaan. Meidän testeissämme pingereistä ei ollut apua. Sama kuvio toistui kalastustuloksissa kuin aikaisempinakin vuosina (ilman pingereitä); vahinkojen määrässä ja tiheydessä oli suurta vaihtelua riippumatta siitä, oliko pingeri vai ei. Kalat hävisivät aika ajoin, ja kaloja oli syöty jopa metrin päästä pingeristä.

Untitled-3

Atso Romakkaniemi

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Atso Romakkaniemi esitelmöi aiheenaan ”Lohen ammattikalastus – miltä tulevaisuus näyttää RKTL:n silmin?”. Sekä Tornionjoen että Simojoen lohen vaelluspoikasten määrät ovat yli kymmenkertaistuneet vuoden 1996 jälkeen. Simojoen vaelluspoikasten määrä on kuitenkin edelleen hyvin alhainen (< 40 000 kpl vuonna 2011). Vaelluspoikasten määrän kasvusta huolimatta lohen eloonjäänti merellä kokonaisuutena on laskenut vuoden 2005 jälkeen. Varmasti ei tiedetä, mikä ilmiön on aiheuttanut, mutta mahdollisia syitä ovat muun muassa ilmastonmuutoksesta johtuvat ympäristötekijät ja lohta syövät pedot. Lohen kalastuskuolevuus Itämerellä on vähentynyt lähes puolella vuoden 2005 jälkeen. Romakkaniemen mukaan tulevaisuudessa on vähän lohta kalastettavaksi, ja helpotusta tilanteeseen on vaikea nähdä. Tulisi miettiä, mikä on paras tapa saada vähästä mahdollisimman paljon irti. Ammattikalastajat Heikki Salokangas ja Sami Veneranta Satakunnan rannikolta toivoivat RKTL:lta pikaista selvitystä lohen lisääntyneelle merikuolevuudelle ja kritisoivat ankarasti sitä, että ammattikalastajat joutuvat maksamaan tiedonpuutteesta johtuvat seuraukset.

RKTL on edelleen selvittänyt GPS/GSM-lähetinten avulla ponttonirysistä pyydettyjen harmaahylkeiden liikkumista ja käyttäytymistä. Esa Lehtonen kertoi, että Suomenlahdella merkittiin vuonna 2011 kuusi hallia, joista pääosa pysytteli kesä- ja syyskauden itäisellä Suomenlahdella. Uutena ilmiönä oli useimpien hallien hakeutuminen pian vapauttamisen jälkeen Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeen ulkoluodoille. Sieltä hallit vierailivat toistuvasti itäisen Suomenlahden saaristossa, jossa on runsaasti verkko- ja rysäkalastusta. Kaikki pyydetyt hallit ovat olleet uroksia. Tuoreessa hallien ravintotutkimuksessa, joka perustuu rannikon metsästäjien vuosina 2001 - 2007 lähettämiin ruuansulatuskanavien sisältöön, urosten ja naaraiden ravinnon on todettu eroavan jonkin verran toisistaan. Naaraat olivat syöneet enemmän silakoita kuin urokset ja urokset vastaavasti enemmän muita kaloja, kuten lohia. Etenkin vanhemmat hallit olivat syöneet enemmän lohia kuin nuoret.

Varsinais-Suomen ELY – keskuksen kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho esitteli ehdotusta Euroopan meri- ja kalatalousrahastoksi (EMKR). Ranta-ahon mielestä ohjelmassa on hyvät tavoitteet, mutta tukikelpoisuusmääritelmät ovat ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Seminaariin osallistuvat kalastajat olivat samaa mieltä. Heidän mielestään ohjelman anti ammattikalastajille on suomeksi sanottuna ”ei yhtään mitään”. EMKR on vielä asetusluonnos, ja sen sisältöön voi yrittää vaikuttaa.

Paavo Suomisen (V-S ELY – keskus) aiheena olivat ammattikalastajia koskevat uudet säädökset. Esillä olivat muun muassa kalastustuotteiden punnitseminen ja saaliserien jäljitettävyys, elektroninen saalispäiväkirja ja pyydysten merkintä. Säädökset ja niiden sisältö on hyvin esitelty Suomisen esitelmässä. Kalastajalta tulleen kommentin mukaan ammattikalastusta kuristavat säädökset on laadittu pitkälti virkistyskalastuksen vapautumista / helpottumista tavoitellen.

Vesa Karttunen Kalatalouden keskusliitosta kertoi ammattikalastajien työterveyshuollosta. Tällä hetkellä vain 16 % MYEL - vakuutetuista kalastajista kuuluu työterveyshuoltoon. Palvelun tarjoaa kunnallinen terveyskeskus tai yksityinen terveysasema, mutta kalastaja on asiassa aloitteentekijä. Kustannuksiin nähden palvelu on kattavaa, lisäksi kustannukset voi vähentää verotuksessa. Katso tarkemmat tiedot palveluista ja kustannuksista Karttusen esitelmästä, ja toimi ajoissa!

Mikko Jokela Itä-Suomen kalatalousryhmästä kertoi norpalle turvallisten pyydysten kehittämishankkeen etenemisestä vuonna 2011. Kysymyksessä on ammattikalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoitteena on mahdollistaa ammattikalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla. Vesa Tschernijn koostama video vedenalaiskuvauksia on nähtävissä netissä osoitteessa http://www.youtube.com/watch?v=vxPCnWQtMUo

Pitkän päivän päätteeksi arvottiin rekisteröityneiden ammattikalastajien kesken lahjoituksina saadut palkinnot. Alla lahjoittajat, palkinnot ja voittajat. Onnea voittajille ja suurkiitokset lahjoittajille!

Maria Saarinen

hankekoordinaattori

Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto

Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.">Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

puh. 045 6722 688

ARPJAISTEN TULOKSET

 

-          URSUK Oy, Ursuit MPS Multi Purpose Suit (5113) kuivapuku / Ari Uusimäki, Merikarvia

-          Chipsters Oy, 200 € lahjakortti Kivikankaalle / Seppo Lehtinen, Kustavi

-          Satakunnan kalastusvakuutusyhdistys, Ursuit – paukkuliivi / Jouni Nieminen, Kustavi

-          Åbolands fiskeriförsäkringsförening, Baltic Winner 150 ZIP paukkuliivi / Teijo Lindström, Taivassalo

-          L-S Kalatalouskeskus, 100 € lahjakortti Pyyntivälineeseen / Aleksi Nieminen, Kustavi

-          Kivikangas Oy, rantarysä / Reijo Saaristo, Merikarvia

-          Airiston Velkuan kalastusalue, Fiskarsin retkikirves / Pauli Lehtonen, Pyhämaa

-          Fiskeri-Boden - Parainen, Ferrino Extreme teräksinen termospullo / Jukka Toivonen, Mynämäki

-          Fiskars, veitsipaketti / Riitta Aalto, Pyhämaa

-          Fiskars, veitsi nahkatupella + kalasakset / Pirkko Välisalo, Merikarvia

-          Pentti-Oskari Kangas, lahjakortti Ukko-Pekka risteilylle / Antero Eloranta, Rymättylä

-          Viking Line, matkalahjakortti / Yngve Henriksson, Nauvo

 

Linkit esitelmiin:

Saarinen: http://db.tt/IOsL9K5e

Tschernij: http://db.tt/cyLTr4n4

Romakkaniemi: http://db.tt/iPm7JAz3

Lehtonen: http://db.tt/KD8lXDFS

Ranta-aho: http://db.tt/NUooahoY

Suominen: http://db.tt/gjiPi3Yw

Karttunen: http://db.tt/13rd28Ty

Jokela: http://db.tt/4wXs6C9T

Aktuellt

Flere telegram

Alla Meddelanden