Kestävän kalatalouden mallialueet

 

SAKL kestävyys juttu-2

Vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa katsottiin tärkeäksi, että kansakunnalla on yhteinen näkemys linjasta jolla maatamme kehitetään. Tällaista yhteiskuntasopimusta pidetään yleisesti perustana kestäville ratkaisuille joilla kehityksen suunta käännetään ylöspäin. Säännöt tehdään selviksi ennen kuin aletaan pelata.

Kalatalouden kestävyyden kehittäminen on Euroopan kalastuspolitiikan, kalastuslain uudistamisen ja monien muidenkin elinkeinopoliittisten strategioiden ja ohjelmien keskiössä. Tavoitteena on, että kalatalous toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Kestävyyttä halutaan kehittää toimijoiden yhteistyönä parasta mahdollista tietoa hyödyntäen. Kestävän kalatalouden periaate on sisällytetty myös Ammattikalastajaliiton strategiaan.

Kestävyys voidaan kuitenkin tulkita monella eri tavalla, näkökulmasta riippuen. Vapaa-ajankalastaja pitää virvelillä joen partaalla lohia pyytäessään toimintaa kestävänä. Ammattikalastajaa kaivataan järville poistopyyntiin, mutta vaelluskalat pidettäisiin kestävyyden nimissä ajanvieton kohteina. Media määrittelee käsitteen myös omilla mausteillaan. Vaikka kaikki tahot tukisivatkin vilpittömästi kestävää toimintaa, ei yhteistä perustaa käsitteelle ole. Pelisäännöt puuttuvat.

Kohti yhteisiä kestävyyden pelisääntöjä

Kestävän kalatalouden mallialuehankkeen tavoitteena on kehittää Saaristomeren, Selkämeren ja Merenkurkun kalataloutta. Hanke on vaiheistettu kahteen osaan. Viime talvena päättyneessä I-vaiheessa koostettiin paikkatieto-ohjelmaan tilastoissa, selvityksissä ja tutkimuksissa olevaa tietoa II-vaiheen toteutuksen perustaksi. II-vaiheessa tehdään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa mallialuetta koskeva suunnitelma, jonka perusteella kalatalouden kestävyyttä kehitetään ja viestitään.

Yhteistyötahoina toimivat MMM, Metsähallitus, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan ELY-keskukset, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan kalatalouden neuvontajärjestöt, kalatalousryhmät ja kalastusalueet, WWF, ammattikalastajat, kalastusoppaat, vapaa-ajankalastajat, vedenomistajat ja kalankasvattajat. Hanketta rahoittivat Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelma (EKTR) ja RKTL / LUKE. II-vaiheen tekemiseen anotaan varoja Euroopan Meri- ja Kalatalousrahastosta (EMKR).

Kestävä tuotanto on jo nyt elinkeinotoiminnan perusedellytys. Tänään pitää pystyä perustellen osoittamaan, että toiminta on kestävää. Ekologisen kestävyyden merkitys on korostunut kun ympäristö- ja kansalaisjärjestöt ovat aktivoitumassa. Myös lainsäädäntö kuten vesipuitedirektiivi ja meristrategia edellyttää tällaisia toimia.

Taustalla kokenut työryhmä

SAKL Turku tutkijat-1

Tutkijat Pekka Salmi, Jari Setälä ja Heikki Auvinen

Jotta kalastus voisi olla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää, on tietopohjan laajentamisen sisällettävä kaikki kolme sektoria. Luonnonvarakeskuksen LUKE:n yksikössä Turussa tekevät yhteistyötä jo vuosikymmeniä kalatalouden parissa työskennelleet tutkijat Heikki Auvinen, Pekka Salmi ja Jari Setälä. Auvinen on biologi, Salmi sosiologi ja Setälä taloustutkija. Heillä kaikilla on vankka kokemus omasta sektoristaan ja myös yhteistyöstä eri näkökulmien kesken. Heidän työhistoriansa aikana on tapahtunut paljon etenkin ammattikalastuksen kohdalla ja he ovat yhdessä olleet mukana kestävän kalatalouden mallialueen työryhmässä.

Heidän näkemyksensä mukaan ekologisen näkökulman huomioiminen on useimmille itsestään selvää, mutta mitä muuta kestävyys sitten tarkoittaa? Se on ydinkysymys jota on nyt hanketyön aikana arvioitu.

”Näemme mitä on kolmenkymmenen vuoden aikana tapahtunut. Meillä on kolme eri näkökulmaa, joidenka pohjalta pohdittiin, mitä kestävyys on. Sen sisältö riippuu myös mistä suunnasta katsotaan, paikallisesti, globaalisti, vai miten. Joku työkalu pitää olla mistä lähdetään liikkeelle”, luonnehtii Jari Setälä työryhmän lähtökohtia.

Salmi jatkaa että kysymys on pelisääntöjen sopimisesta. Relevanttia tietoa on olemassa ja päätöksiä voidaan tehdä siitä miten kalastusta voidaan kehittää, ja tätä työtä varten tarvitaan keskustelua ja edelleen lisää tietoa. Yhteistä näkemystä ei voi syntyä jos keskustelua ei käydä, kiteytti Salmi.

Tutkijaryhmä tuo myös esille että alan toimijat ovat jo pitkään keskustelleet pääasiassa omissa piireissään ja eri kalatalouden ryhmien välinen tietojen tai kokemusten vaihto on ollut vähäistä. Yhdessä koko toimialaa kehittävää työtä ei juuri ole tehty.

Auvinen tuo esille että ammattikalastajat tietävät omat juttunsa eikä heillä oleva tieto tule osaksi kokonaisuutta jos ammattikalastajat ovat tai jätetään keskustelun ulkopuolelle.  Ilman ammattikalastajien osallistumista keskusteluun ei voida luoda kestävyyttä, linjaa biologi Auvinen.

Tutkijat huomauttavat että hyötyjä syntyy kun tarkastellaan kalastajankin ammattia monipuolisesti eikä uutisten tapaan yksipuolisesti. Toimintaympäristö ei koostu pelkästään luonnon ehdoista vaan myös yhteiskunnan sisällä käytävä keskustelu ja asenteet luovat niin mahdollisuuksia kuin rajoitteitakin jotka on syytä tunnistaa. Joku voi aina sanoa että tämä kalastustapa on kestämätön, mutta jos kalastuksen mallialuetyön avulla saadaan aikaiseksi kaikkien osapuolien yhteinen sopimus, luo tällainen tilanne turvaa myös elinkeinolle.

Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana syntynyt kriteeristö on vielä alustava ja yksi vaihtoehto jota vielä hiotaan. Kun asiasta keskustellaan ilman perinteisiä ennakkoluuloja ja eri toimijat ovat mukana, koetaan asia ja lopputulos yhteiseksi ja se voidaan hyväksyä.

Monesta kalastajasta varmasti tuntuu että puhutaan paljon mutta konkretiaa syntyy vähän. Turkulaisten tutkijoiden mielestä hanke auttaa näyttämään mitä kestävyys tarkoittaa. Yhteisesti yritetään saada selville päätösten perustaksi tarvittava tieto ja malli voi toimia työkaluna esimerkiksi käyttö- ja hoitosuunnitelmia tehtäessä tai tulevissa yhteistyöryhmissä. 

SAKL kestävyys juttu-1

kaavio

Kuva kiteyttää työryhmän ajatuksen siitä, miten kestävyyttä voisi alueellisella tasolla etsiä. Ensin pitää olla tietopohja käytettävissä olevan parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen, sen jälkeen tulee yhdessä määritellä ja systemaattisesti arvioida kunkin alueen kannalta merkityksellisimmät kestävyyden kriteerit ja tunnistaa mistä asioista tarvitaan päätöksentekoon lisätietoa, ja missä mielipiteet eroavat. Lopulta pyritään hyödyntämään tämä tieto näkemyksiä yhteen sovittamalla ja sopimalla yhteinen näkemys esimerkiksi käyttö- ja hoitosuunnitelmiin, joissa ovat käytännön toimenpiteet.

kaavio2

Kuva selittää Merenkurkussa pohdittua mallia, joka liittyy paikalliskalakantojen kestävyyden arviointiin tilanteessa, jossa ympäristömuutoksen (Merenkurkussa happamat valumat) aiheuttaman kalakadon riski on suuri. Biologiset analyysit perustuvat jatkuvaan kalanäytteenottoon ja sen varalle, että jotain tapahtuu, on varoitusjärjestelmä, jonka avulla voidaan heti kerätä tieto miten mahdollinen veden tilan muutos on vaikuttanut tai vaikuttamassa tuleviin kalakantoihin. Ehkäisevät toimet voidaan tehdä heti (esim. tuki-istutukset tms). Sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma tulee toimijoiden haastattelujen kautta säännöllisessä riskinarvioinnissa, joka liittyy järjestelmään. Tämä ruletti pyörii sitten tietoa päätöksentekoon tuottaen. Merenkurkun toimijoilla on jatkossa tarkoitus tehdä kalalajikohtaisia hallinnointisuunnitelmia (förvaltningsplaner).

Työ jatkuu

SAKL kestävyys juttu-4

Kestävän kalastuksen mallialue -hanke tuottaa kalastuksen kestävyyden arviointiin sopivan työskentelymallin. Tiedon tuottamisen kautta syntyy ratkaisuja kestäviin valintoihin. Samalla voidaan sovittaa yhteen elinkeino- ja ympäristöpolitiikan ja moninaisten sidosryhmien näkökulmat ja hälventää ristiriitoja ennakolta mikä johtaa parempiin lopputuloksiin.

Tutkijoiden ja elinkeinon toimijoiden kumppanuuteen perustuvan yhteistyön rakentaminen tiedon keruussa ja analyysissa parantaa yhteisymmärrystä, tiedon laatua, käyttökelpoisuutta ja saatavuutta. Poikkitieteisen asiantuntijayhteistyön rakentaminen antaa toimintamallin muillekin kalastusalueille.

 Kestävyyden määrittely edellyttää monipuolista asioiden arviointia ja siihen tarvitaan LUKE:n tutkijoiden tekemää yli tiedeyhteisön rajat ylittävää työtä. Tulevaisuus näyttää, miten heidän työnsä tulokset soveltuvat käytännön päätöksenteon pohjaksi.  

Teksti ja kuvat Markku Saiha / Paapuuri Oy

 

Lähde LUKE ja tutkijat

Aktuellt

Flere telegram

Alla Meddelanden