Hallituksen kesäkokous 14 – 15.8. Naantalissa

Hallituksen kesäkokous 14 – 15.8. Naantalissa

image1

Ammattikalastajaliiton hallitus kokoontui tällä kertaa aurinkoisessa Naantalissa. Paikalle olivat ehtineet kaikki jäsenet.

Puheenjohtaja Olavi Sahlstén avasi kokouksen ja toivotti edustajat tervetulleiksi. Ennen varsinaisia kokousrutiineja oli kolme alustusta kaikkia kalastajia kiinnostavista aiheista kalajauhotehtaasta, tulevasta innovaatio-ohjelmasta ja toimijakohtaisista kiintiöistä.

Varatoimitusjohtaja Wilhelm Liljeqvist Salmon Farm Ab yrityksestä kertoi kalajauhotehtaan rakentamisesta Kasnäsiin. Hän perusteli uuden laitoksen investointipäätöstä sillä, että rehupakastuksen tulevat investoinnit laittoivat miettimään vaihtoehtoja ja kalajauho oli tuttu tuote kalaviljelyn ja Tanskan kontaktien vuoksi. Keskeisiä ratkaistavia kysymyksiä oli volyymi, laitoksen sijainti ja dioksiinin poisto. Nämä nähtiin kuitenkin mahdollisiksi ratkaista.

Projekti käynnistyi vuoden alussa ja MMM antoi positiivisen signaalin. Sen jälkeen päätös oli helppo tehdä. Nyt työ on täysin käynnissä ja toivottavasti tämän vuoden puolella ensimmäinen kuorma otetaan sisään. Liljeqvist täsmensi edelleen, että dioksiinipuhdistuslaite asennetaan laitokseen. Vaihtoehto olisi ollut viedä raaka-aine Tanskaan, mutta ratkaisu olisi kallis ja hankala. Laitteisto on käytännössä sama kuin tanskalaisilla on käytössä Skagenissa.

Tuotannon tavoite on 30 – 40 miljoonaa kg raaka-ainetta vuodessa. Laitoksessa on suuri välivarasto jossa on tilaa noin 760 tonnille raaka-ainetta. Linja vetää 170 t / vrk ja 60 – 70 t vuorokaudessa on minimi jolla linja pysyy käynnissä. Kaksi henkilöä pystyy huolehtimaan linjasta, ja silloin kun laitos pyörii täydellä teholla kolmessa vuorossa, tarvitaan lisää osaavaa henkilökuntaa.

Suomessa dioksiinista puhdistettavan raaka-aineen osuus on suurempi kuin esim. Tanskassa Hinnoilla ei siis voida kilpailla ja samoin energian hinta on meillä korkeampi, tarkentaa Liljeqvist. Investoinnin budjetti on noin 6,5 - 7 miljoonaa ja dioksiinin poisto kaksinkertaistaa kustannukset.

Vastaanotettavan kalan laatu on edelleen tärkeässä roolissa koska dioksiinin puhdistusprosessi lähtee rasvoista ja ne eivät voi olla hapettuneita. Kalastajille maksetaan laadusta ja linja toimii myös poistokaloilla eli kaikki lahnakin käy.

Kalastuksen innovaatio-ohjelmat

Tutkija Jari Setälä Luonnonvarakeskuksesta esitteli MMM:n ja LUKE:n suunnitelmat toimintaohjelman innovaatio-ohjelmista joka on EU:n mittakaavassa ainutlaatuinen avaus eikä se ole vielä käytössä muissa maissa.

Laitos sai toimeksiannon huhtikuussa ja tutkija Unto Eskelinen hoitanut hankkeen valmistelut. Vesiviljely on pisimmällä ja kalastuksen ehdotuksen valmistelusta ovat vastuussa tutkijat Ari Leskelä, ja Jari Setälä, ja valmisteluun osallistuvat useita sektorin asiantuntijoita.

Ohjelmalla tavoitellaan tavanomaista tehokkaampaa toimintaa ja pysyvämpiä vaikutuksia. Verkostoituminen ja kumppanuus ovat tärkeitä elementtejä. Mukana ovat samanarvoisesti yrittäjät, elinkeinon osaajat sekä hallinto että tutkimus. Tavoite on että parhaan osaamisen omaava johtava partneri koordinoi innovaatiohankkeita joita kehittämisryhmät valmistelevat, ohjaavat ja kontrolloivat.

Näillä toimilla tavoitellaan tilannetta jossa kehittämisrahoitus tulee suunnattua paremmin yrittäjien ongelmien ratkaisemiseksi, ja pystytään tunnistamaan ja reagoimaan ongelmiin nopeammin, esimerkiksi reagoimaan vahinkoeläimiin.

Kokous keskusteli toimenpiteistä ja tulevista tavoitteista hankevalmistelun pohjaksi ja evästi Setälää laajasti ajankohtaisilla kehitysasioilla. Keskustelussa kalastajat olivat suhteellisen epäileväisiä hanketoiminnan tuloksellisuudesta ja painottivat myös muiden keinojen käyttämistä elinkeinon perusedellytysten parantamiseksi. Kritiikkiä herätti myös se, että elinkeino on aina saanut antaa periksi muiden yhteiskunnan intressien paineessa. 

SAKL on alustavasti linjannut seuraavat innovaatioita kaipaavat alueet liiton strategian pohjalta ja elinkeinossa tulleiden tarpeiden perusteella. Tärkeitä asioita ovat mm. yritysten toiminnan tehostaminen sisältäen toiminnan laatuasiat, kalastusoikeudet ja markkinat. Toinen keskeinen asian on kalastuksen ja tutkimuksen kumppanuuden edistäminen. Ja tietenkin vahinkoeläinten torjunta on huomioitava.

Kohti toimijakohtaisia kiintiöitä

Kalatalousneuvos Risto Lampinen, MMM päivitti toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän tilannetta. Maaliskuun lopulla järjestettyjen keskustelutilaisuuksien anti on analysoitu ja uusi ministeri on nyt perehtynyt aiheeseen. Vastauksia nettikyselyyn tuli hyvin ja 2/3 kannatti tätä kiintiöjärjestelmää ja rannikolla osuus oli vieläkin suurempi, 3/4 kannatti.

Lampinen arvioi että kyselyn valossa näyttää siltä että hyödyt ongelmista huolimatta toisivat kuitenkin suuren edun yritykselle. Ministeriön päätös on että toimijakohtaisia kiintiöitä lähdetään valmistelemaan. Tavoitteena on tehdä töitä syksy ja tulevaksi tammikuuksi on varattu aikaa valmistella hallituksen esitys ensimmäiseksi raamiksi mikä sitten lähtee lausunnoille.  Parhaassa tapauksessa esitys saadaan eduskunnalle maalis-huhtikuun vaihteessa ja ennen kesää eduskunnasta ulos. Näin edeten jää puoli vuotta aikaa toimeenpanon valmisteluun.

Lampinen myöntää että töitä on paljon. Tuottajajärjestölainsäädäntöä ei meillä ole ja myös muita lakikokonaisuuksia on vielä valmisteltava jotta kiintiöjärjestelmä voisi toimia. Vaikutuksia on huomioitava monesta näkökulmasta ja uusi laki vaikuttaa mm. valvontaan ja tietojärjestelmin toimivuuteen. Tavoite on edelleen että järjestelmä on toiminnassa 2017 alusta. Ministeriössä nähdään että uusi kiintiöjärjestelmä toisi selkärangan yrityksille suunnitella toimintaansa.

Asia keskustelutti edelleen kalastajia. Kommenteissa ja evästyksissä nostettiin esille poliittinen sopiminen silakan kohdalla kiintiön jakamisesta Ahvenanmaan kanssa ja lohen kohdalla Perämeren tilanne. Edelleen kaivattiin myös tietoa, tehdäänkö jotain vai ei kilpakalastuksen lopettamiseksi.

Kokous päätti, että liitto osallistuu aktiivisesti asian valmisteluun ja edellyttää että järjestelmä on ehdoiltaan sellainen, että se luo kannattavan ja kehittyvän elinkeinon, eikä se lisää elinkeinon kustannuksia ja kalatalouden byrokratiaa. Liitto myös varautuu organisatorisesti järjestelmän mahdolliseen käyttöönottoon.

Kokouksen päätöksiä

Hallitus valitsi ensimmäisessä kokouksessaan vuosikokouksen jälkeen varapuheenjohtajaksi Mikael Lindforsin ja Heikki Salokankaan edelleen lohivastaavaksi.

Kokous totesi että virallinen kansallinen käsittely komission ensi vuoden kiintiöesityksestä alkaa EU 17 kalatalousjaostossa ja jatkuu valtioneuvoston kirjelmällä eduskunnalle. Kirjelmä käsitellään sekä maa- ja metsätalousvaliokunnassa että ympäristövaliokunnassa. Hallitus päätti liiton kannanottona että liitto toistaa SAKL:n lausunnossa 9.6.2015 annetun kannanoton, mutta voi hyväksyä BSAC:in (enemmistön) 8.7 hyväksymän suosituksen.

Toimitusjohtaja esitteli kokouksessa ajankohtaisen kalastustilanteen ja ennusteet syksyn tilanteesta. Ajankohtainen tilanne näkyy liiton verkkosivuilla (päivitetään päivittäin). Verkkosivuilla on myös vertailu kuluvan vuoden ja edellisen vuoden kalastusmäärien välillä. Vuoden 2016 kalastuksen järjestämistä pystytään sanomaan varmuudella vasta kiintiöpäätöksen jälkeen lokakuussa.

Liiton organisaatio uudessa toimintaympäristössä

Liiton jäsenmäärässä ja toimintaympäristössä tapahtuneiden muutoksien takia ja ennustettavissa olevan kehityksen johdosta hallitus kävi perusteellisen keskustelun ammattikalastajien edunvalvonnan järjestämisestä jatkossa

Hallitus päätti yksimielisesti valmistella edelleen tuottajajärjestöpohjaista vaihtoehtoa, kuitenkin huomioiden rannikkokalastuksen edunvalvontatarpeet. Nähtiin myös tarpeelliseksi jatkaa neuvotteluja maa- ja metsätalousministeriön kanssa asiasta, erityisesti sen yhteydestä toimijakohtaiseen kiintiöjärjestelmään sekä mahdollisista rahoitusvaihtoehtoisista.

Kalastusvakuutustuen lopettaminen

Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt yhdeksi mahdolliseksi uuden Sipilän hallituksen säästökohteeksi kalastusvakuutustuen maksamisen lopettaminen.  SAKL on ollut yhteydessä ministeriöön asiassa ja myös kalastusvakuutusyhdistykset ja SAKL tapasivat ministerin 6.8.   Tällöin ministeri totesi, että lopullisia päätöksiä ei ole tehty ja asiaa on vielä analysoitava. Tuki ei ainakaan vielä lopu vuoden 2016 aikana. Saatujen tietojen mukaan tuen mahdollinen lopettaminen olisi vielä 2017 vuoden säästölistoilla. SAKL jatkaa työtä tuen jatkumisen puolesta.

Silakan mahdollinen MSC-merkintä

Hallitus keskusteli mahdollisesta MSC – merkinnästä silakalle. On mahdollista, että jatkossa kalajauhon tuottajat tulevat vaatimaan raaka-aineiltaan ko. merkintää. Tämä liittyy lähinnä lohen ja kirjolohen ASC-sertifikaattiin, jolloin rehun tulee olla MSC-merkittyä. MSC-merkinnällä voi olla myös joku vaikutus elintarvikesilakan markkinoihin, vaikka sen vaikutus lienee pienempi rajatuilla markkinoilla.

Järjestelmä on kallis, vähintään kertakustannus noin 100 000 euroa per kanta, ja sen lisäksi vuosittaiset kustannukset sekä uudelleen sertifioinnit. Perustiedot kannoista tulee myös olla kunnossa. Ruotsin ja Tanskan ammattikalastajilla on myös asia ollut esillä.

Hallituksen kantana oli, että asiaa on syytä edelleen selvittää ja kartoittaa mahdolliset rahoitusmahdollisuudet ja yhteistyötahot. 

Kahden päivän kokouksen aikana keskusteltiin ja pohdittiin monia asiakysymyksiä. Jo mainittujen aiheiden lisäksi esillä oli kalaviikon järjestelyt, Kokemäenjoen nikkelipäästö, pyöriäistyöryhmä, silakkanotifikaatio, uusi sähkökaapeli ja monta muuta liiton intresseissä olevaa asiaa. Hallituksessa olevat eri alueiden ja kalastajaryhmien edustajat joutuvat siis perehtymään monipuoliseen kattaukseen alan ajankohtaisia asioita.

 image2

Koko SAKL:n hallitus koolla. Vasemmalla Kim Jordas, Roland Semskar, Tommi Lindroth, Roland Flöijer, Kari Ollila, Markku Törrönen, Olavi Sahlstén, Heikki Eskelinen, Jörgen Andersson, Mikael Lindfors, Mikael Lindholm ja Sami Veneranta.

Aktuellt

Flere telegram

Alla Meddelanden