Kalafoorumi , kala-alan ajankohtaispäivä Helsingissä

SAKL foorumi-1

Pro Kala järjesti kuudennen Kalafoorumin tällä kertaa Helsingissä. EMKR- ohjelmakausi käynnistyy, asiointi muuttui sähköiseksi - mitä rahoitetaan ja miten? Mitä muita rahoitusmahdollisuuksia ja palveluja kala-alan yrityksille on tarjolla? Siinä keskeiset kysymykset joihin haettiin ja kuultiin tilaisuudessa vastauksia.

Tilaisuuden avasi toiminnanjohtaja Katriina Partanen ja paikalla oli noin viisikymmentä osallistujaa. Partanen totesikin avauksessaan, että tarvetta vastaaviin tilaisuuksiin on koska kiinnostuneita riittää. Seuraava foorumi järjestetään Kuopiossa ja sinnekin on jo hyvin ilmoittautumisia. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi SAKL:n toimitusjohtaja Kim Jordas.

SAKL foorumi-2
Innovaatio-ohjelmat kala-alan kehittämistä ohjaamassa oli MMM:n Elinkeinokalatalousyksikön erityisasiantuntijan Timo Halosen otsikkona. Hän esitti, että innovaatio on luotu ja hyödynnetty kilpailuetu ja yhteiskunnalla on vahva intressi tukea toimintoja, jotka edistävät uusien innovaatioiden syntymistä ja kaupallistumista. Lähtökohta kalataloudessa on aiemmin ollut reaktiivista ja hankepohjaista, ja tästä syystä ei olla kyetty ratkaisemaan haasteita alkutuotannon kohdalla eikä ala ole päässyt kasvuun. Jalostuksen kohdalla on tilanne hieman parempi, mutta kalastuksessa heikko. Tutkimus on hyödyntänyt heikosti etenkin kansainvälistä yhteistyötä eikä osaamiskeskittymiä tai poikkisektorin kehitystyötä juurikaan ole. Myös yritysten mukanaolo on ollut tapauskohtaista.
Mahdollisuuksia kuitenkin Halosen mukaan on. Suomella on runsaat kala- ja vesiluonnonvarat, korkeatasoinen osaaminen, monialaisten haasteiden ratkaisukyky sekä vahva poliittinen tahtotila kalatalouden kasvun tukemiseen.

Verkostomainen toiminta nähdään jatkossa kehittämisen tavoitteena. Työtä tehdään kokonaisvaltaisemmin ja pitkäjänteisemmin itseään korjaavalla kehittämisotteella. Innovaatio-ohjelmien käytännön toteutuksen taustalla on tieto hukatuista vuosikymmenistä. Vesiviljelyssä on muualla maailmassa ollut selvää kasvua ja meillä ei. Kasvun tavoitteet ovat kuitenkin kunnianhimoisia ja esimerkiksi vesiviljelyssä haetaan 20 miljoonan kiloa kasvua mikä tarkoittaa kerrannaisvaikutuksineen noin 300 miljoonaa euroa ja noin 800 henkilötyövuotta. Samalla omavaraisuus paranee merkittävästi. Halonen näkee että lähtötilanne on positiivinen, poliittinen tahtotila löytyy ja yrittäjillä on halua kasvaa. Uuden tekniikan ja kasvualueiden käyttöönotossa on aina riskinsä, mutta myös läpimurtomahdollisuuksia. Vesiviljely on iso kasvun mahdollisuus.

Halosen mielestä ministeriöllä on käytössään tarvittavat rahoitusinstrumentit.
Uusi työkalu olisi mm. korotettu investointituki, jossa ehtona olisi pitkäaikainen, 5 v kumppanuussopimus esimerkiksi yrityksen ja LUKE:n välillä. Tämä parantaa myös mahdollisuuksia saada kansanvälistä rahaa. Prosessin aikana muodostetaan uudenlaisia yhteistyötapoja ja osaamiskeskittymiä. Esimerkiksi Laukaan vesiviljely-yksikkö tekee kiertovesitutkimusta ja on elinkeinotutkimuksen keskuspaikka. Tämä on investointi moderniin ja kansainvälisesti korkeatasoiseen kiertovesitutkimuksen oppimisympäristöön mikä mahdollistaa tutkimuksen ja yritysten uudenlaisen kehitystyön. Näissä asioissa on toimittu hallitusohjelman hengen mukaisesti.

Innovaatio-ohjelmia on neljä: kalastus, vesiviljely, jalostus ja kalatalouden ympäristöohjelma. Rahoitusosuudet ovat joitain miljoonia euroja kokonaisuutta kohden.
Jatkuva arviointi liittyy aina mukaan ja myös poikkiteemalliset selvitykset. Ohjelman suhteen on tehty esiselvitys, jossa on mukana kansainvälisiin asioihin perehtyminen ja teema-alueiden alustava priorisointi.

Esiselvitysten jälkeen otetaan ala ja yrittäjät mukaan. Tilaisuuksia ja työpajoja järjestetään sidosryhmille ja lopuksi on avoin seminaari. Palautteen mukaan teemoja priorisoidaan. Tavoite on, että käynnistys tapahtuu vuoden lopussa ja silloin tiedossa kuinka suuri rahoitus on ja kuinka se ohjataan. Vesiviljely saadaan nopeimmin alkuun ja muiden osalta edetään porrastetusti.

Keskustelussa todettiin, että kaiken kehittämisen ja tukemisen tavoitteena on kannattava liiketoiminta, ja epäilyt esimerkiksi kiertovesikasvatuksen kannattavuudesta ja siitä, että tavaraa pitää pystyä tuottamaan kilpailukykyiseen hintaan joka määräytyy maailmanmarkkinoilla, otettiin esiin.

Jordas tiedusteli aiheellisesti, että onko tästä mallista tulossa LUKE:n rahoitusautomaatti jolla paikataan säästöjen aiheuttamia aukkoja. Halonen kiisti tämän ja vakuutti, että innovaatio-ohjelma lähtee elinkeinon tarpeista ja päätökset tekee MMM ja he huolehtivat siitä, että rahoitus ohjautuu ohjelman mukaisesti. Halonen esitti myös, että kilpailun täytyy olla aito, eikä LUKE ole automaattisesti paras asiantuntija. Esimerkiksi vesiviljelyn avomeriratkaisuissa paras kumppani voi olla vaikka norjalainen.

SAKL foorumi-3
Arto Salmela, ELY Uusimaa, kertoi kuinka ELY –keskuksista saa tukea kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Palvelut ovat valtakunnallisia ja yrittäjä voi saada ulkopuolista asiantuntija-apua esimerkiksi kasvun suunnittelemiseksi, markkinoinnin kehittämiseksi ja kansainvälistymiseksi.

Tänään PK-yritykset työllistävät ja luovat menestytä Suomeen esitteli Salmela. PK-yrityksiä on 99,8 % ja niiden osuus henkilöstöstä on 64 % ja uusista työpaikoista nyt yli 80 %. Toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja vanhoilla eväillä ei tulla pärjäämään. Heidän tarjoamat konsultit on kilpailutettu ja heitä on koko maassa noin 300 ja yrittäjä voi valita sopivat omien tarpeittensa mukaan.

Kehittämiskartoitus on ilmainen ja se tehdään nettilomakkeella. Haluttaessa kartoitus menee kartoitustiimille, ja sieltä se tarvittaessa ohjataan asiantuntijalle. Kaikki toiminnot ovat luottamuksellisia. Tästä jatketaan konsultin kanssa analyysivaiheeseen mikä on yhden päivän työ ja kustannus on 220 euroa alv 0 %. Yrityksen on tämän jälkeen mahdollista saada maksimissaan viisi päivää kolmesti kolmen vuoden aikana eli viisitoista hintaan 300 euroa yrityksen omavastuuna. Ehtoina on päätoimisuus, PK-yritys, motivaatio ja että talous kunnossa. Myös pienenliikevaihdon kalastusyritykset ovat oikeutettuja palveluihin. Lisätietoja palveluista löytyy osoitteesta: www.yritystenkehittamispalvelut.fi

SAKL foorumi-4
Ohjelmapäällikkö Annaleena Soult esitteli Team Finlandin vientiohjelmaa Food from Finland. Työ ja elinkeinoministeriön rahoittaman kasvu- ja vientiohjelman ensimmäinen toimintavuosi on tulossa täytteen. Kohderyhmänä on elintarvikealan koko arvoketju ja toimijoina ovat Finpron ExportFinland, muut TeamFinland toimijat, Elintarviketeollisuusliitto ja muut partnerit sekä sidosryhmät.

Tavoitteena on Suomen elintarvikeviennin kaksinkertaistaminen, 5 000 uutta työpaikkaa, elintarvikesektorin kansainvälistyminen ja vahva brändääminen. Kohdemarkkinoita ovat Pohjoismaat, Balttia, Saksa ja Itä-Aasia eli Kiina, Japani ja Koreat. Ohjelmakausi on 2015 – 2020.

Ohjelmalla on tänä vuonna ollut yli kolmekymmentä tapahtumaa. Messujen yhteisosastot on yksi toimintamalli. Messuilla on oltava koska ruokaa täytyy maistattaa. Yhteisosastot toteutetaan avaimet käteen periaatteella ja mukana ovat tulkit, messuemännät, ennakkomarkkinointi ja media. Ostajia tuodaan paikalle jo ennen messuja usein yhteistyössä suurlähetystön kanssa ja Suomesta tulee keittiömestari valmistamaan ruokaa. Yritykset ovat tavallisesti kustantaneet messuosaston ja ohjelma loput.

Ostajatapaamiset ja matkat ulkomaille ovat toinen aktiviteetti ryhminä 10 – 20 yrityksen voimin. Toiminta on konkreettista, luonnehti Soult. Verkostoitumisiltoja järjestetään Suomessa eri teemoilla jonkun asiantuntijan alustuksilla yrityksille ja ilmaiseksi. Samoin on yrityksiä valmennettu eri teemojen kuten eri maiden markkinoihin perehtymällä ja näitä on tulossa lisää. Hyötyjä on jo näkyvissä.

Ohjelman toimissa voi olla mukana liittymättä jäseneksi, mutta siitä on etuja mm. kustannussäästäjä ja saa käyttöönsä markkinatutkimusten tuloksia ja markkinainformaatiota. Jäsenmaksu on luonteeltaan sitouttava ja on mikroyrityksiltä 1 500 vuodessa, PK-yrityksiltä 3 000 ja suurilta 6 000.

Soult täsmensi että kaikki terveysvaikutteinen kuten marjat ovat olleet hyvin esillä, mutta myös kalatuotteet puhuttavat maailmalla. Suomeen voisi syntyä eri sektoreihin keskittyviä klustereita joiden avulla syntyisi osaamiskeskittymiä ja markkinointiin volyymiä, myös kalan osalta.

Lisätietoja www.finpro.fi ja www.exportfinland.fi/food-from-finland

SAKL foorumi-5
Mika Jääskeläinen, toimitusjohtaja Kalatukku E. Eriksson Oy:stä kertoi aiheesta Team Finlandin mukana maailmalla: vienninedistämismatka Kiinaan. Kutsu lähteä ministeri Lenita Toivakan valtuuskunnan mukana Kiinaan tammikuussa 2015 tuli marraskuussa 2014 ja siihen reagoitiin heti. Lisätietoja saatiin Finprolta ja yrityksessä tehtiin päätös lähteä mukaan. Lähtöpäätös oli helppo, mutta projektin valmistelu oli työläs. Selvityksiä, esitteitä, asiakaskartoitus, tuotenäytteet, tapaamiset ja sparraus veivät enemmän aikaa kuin arvioitiin.

Kohteina olivat Peking ja Sanghai ja ohjelma oli kiinalaiseen tapaan tiivis jokaisena matkapäivänä. Ohjelmaan sisältyi myös käynti suurlähetystössä.

Jääskeläinen kertoi, että matkan jälkeen tehtiin jälkimarkkinointia ja kontaktien läpikäyntiä, ja noihin asioihin kului kotona vielä useita päiviä. Matka oli hyvin suunniteltu ja oli oikeaa työtä eikä lomailua. Uutta asiaa tuli eteen paljon.

Asiat ovat kuitenkin edenneet. Maaliskuussa yritys sai Kiinasta nk. AQSIQ numeron kiinalaisilta viranomaisilta, jonka perusteella prosessi Suomessa pääsi jatkumaan. Yritys alkoi valmistella tuoteprosessia ja Eviran kautta lähti vientihakemus kiinalaisille viranomaisille. Potentiaalisia asiakkaita, tuotteita, logistiikkamalleja ja muita asiaan liittyviä elementtejä on kartoitettu.

Vinkeiksi muille Kiinan valloitusta suunnitteleville antoi Jääskeläinen ohjeen, että budjetoikaa riittävästi aikaa, keskittykää muutamaan perustuotteeseen ja ensiksi niihin jotka eivät tarvitse kiinalaisten auditointia täällä. Näitä lajeja ovat merilohi, särki, kirjolohi, siika, muikku, taimen, nelma ja harjus, mutta eivät valitettavasti silakka tai kilohaili.
Jatkokeskustelussa korostui, että niin tuotannon kuin hinnankin täytyy olla kestävää.

Pitkän linjan kalakauppias Veijo Hukkanen kommentoi, että meille tarvitaan muutama iso juttu jolla lähdetään liikkeelle, ja yhteistyön voisi rahoittaa ja organisoida MMM.

SAKL foorumi-6
Sähköinen asiointijärjestelmä Hyrrä, rahoitus- ja maksatushakemusten käsittely on siirtynyt sähköiseen järjestelmään – miten Hyrrä toimii? Aiheesta kertoi IT-palveluvastaava Juha Mäkitie Maanmittauslaitokselta, jolle organisaatiouudistuksessa siirtyivät tietopalvelun asiat.

Maaseudun tukien sähköinen hakujärjestelmä eli tehdään Hyrrä nimisen järjestelmän kautta ja kalatalouden tuet liitetään tähän maatalouden järjestelmään. . Kalatalouden tukijärjestelmä koostuu kahdesta erillisestä järjestelmästä. Haku tapahtuu Hyrrän kautta, mutta ELY-keskukset tekevät tukipäätökset EMKR-rekisterin avulla. (Euroopan meri- ja kalatalousrahasto = EMKR)

Hyrrän kautta hakija näkee niin hakemuksensa ja päätökset eli järjestelmä toimii myös informaatiokanavana. Paperinenkin käy edelleen, mutta ELY tallentaa sen Hyrrän järjestelmään ja prosessi jatkuu sitä kautta. Sähköisessä arkistoinnissa on oma tunnuksensa mikä korvaa diaarinumeron.

Yritys perustaa ensin Katso-tunnisteen osoitteessa yritys.tunnistus.fi. Käyttö on organisaatiolle ilmaista. Yrityksen pääkäyttäjä valtuuttaa henkilön täyttämään hakemukset. Mäkitie kehottaa jokaista yritystä nimeämään yhden osaajan joka perehtyy järjestelmään. Hakemuksen tiedot täyttävä henkilö kirjautuu Hyrrään omilla pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla (HST-kortti).

Hakemuksen jättäminen etenee kirjautumalla, tukihakemuksen täytöllä, lähettämisellä liitteineen, ja tuenhakija saa sähköpostiinsa ilmoituksen kun hakemus on otettu vastaan ja käsittely alkaa. Käsittelijä tekee järjestelmässä mahdolliset lisätietokyselyt ja täydennykset, ja tukipäätöksen valmistuttua saa hakija ilmoituksen, että se on nähtävissä järjestelmässä. Maksatushakemukset tullaan jatkossa jättämään Hyrrän kautta ja nämäkin päätökset tulevat järjestelmään.

Hankehakemus vaatii yrityksen perustiedot, hankesuunnitelman, kustannukset ja rahoituksen, tavoitteet eli indikaattorit suhteessa lähtötasoon, sekä allekirjoituksen.
Hyrrän kirjautumissivu on https://hyrra.mavi.fi ja opastus löytyy Mavin sivuilta ja ELY-keskuksista.

SAKL foorumi-7
EMKR ohjelmakausi 2014 - 2020 on käynnissä ja rahoituksen kriteereitä selvitti Rannikko-Suomen kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho. Hän korosti heti alkuun, että asiakkailla on täysi oikeus kritisoida virkamiehiä jos palvelu ei toimi, koska heidän tehtävänään on nimenomaan palvella ja tähän henkilökunta on sitoutettu.

Syyskuussa on ELY:lle suunnattu koulutus Hyrrän kohdalta ja vastaavia järjestetään pitkin maata jotta käyttö hallitaan. Sama logiikka koskee yrityksiä eli toive olisi, että jokaisessa yrityksessä olisi ainakin yksi henkilö joka osaa järjestelmän ja joka on myös ELY:een yhteydessä. Asiat ovat rakenteluvaiheessa ja tiettyä turhautumista on sekä asiakkaissa että virkamiehissä.

Toimintaohjelman yksittäisille toimille on asetettu valintaperusteet ja käytössä on myös pistejärjestelmä. Jotta hakemus voidaan hyväksyä viranomaisten toimesta, on hankkeen täytettävä tietyn asetetun vähimmäispistemäärän perusvaatimusten lisäksi.

Kalastuksesta Ranta-aho otti kalastusaluksen moottorivaihdon esimerkkinä. Valintaperusteina on:
1. Hanke parantaa aluksen energiatehokkuutta ja taloudellisuutta, 15 pistettä
2. Hanke mahdollistaa biopolttoaineiden hyödyntämisen kalastustoiminnassa, 15 pistettä
3. Hanke vähentää kasvihuonepäästöjä tai epäpuhtauspäästöjä, 15 pistettä
4. Hanke kohdistuu pienimuotoiseen rannikkokalastukseen tai sisävesikalastukseen, 30 pistettä
Myönteinen tukipäätös edellyttää, että kyseinen hanke saa vähintään 40 pistettä. Hakijan on osoitettava, että vähimmäispistemäärä täyttyy.

SAKL foorumi-8
Santeri Sulo, PS Processing Oy:stä Laitilasta kertoi aiheesta kalalaatikot kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Yritys on perustettu 2011 ja on erikoistunut styrox – jätteen keräilyyn ja käsittelyyn. Periaatteena on keskittyä laajamittaiseen ja monipuoliseen keräilyyn, käsittelyyn ja jatkojalostukseen luonnonvaroja säästäen. Viime vuoden aikana käsiteltiin 260 tonnia mikä vastaa noin 650 000 kalalaatikkoa. Materiaalin toimittanut yritys saa kierrätyksestä CO – todistuksen.

Sulo luonnehti, että styrox on varsin hankalaa käsitellä ja lisäkapasiteettia tarvitaan. Ennen laatikot menivät kaatopaikoille tai polttoon, mutta tänään ensisijainen vaihtoehto on kierrätys. Raaka-aine myydään puhtaasti ulkomaille, Eurooppaan ja Kiinaan. Toimitusjohtaja ennakoi, että toiminta kasvaa ja seuraavina vuosina kaksinkertaistuu.

Tämänkertaisen kalatalousfoorumin aikana ehdittiin perehtyä laajaan otokseen ajankohtaisia asioita. Sähköinen haku tulee ja hankerahoituksetkin käynnistyvät. Töitä on jälleen edessä, mutta paikalla olleet yrittäjät, tutkijat ja viranomaiset saivat hyvän kattauksen mallikkaasti esiteltyinä. Tilaisuuksille on paikkansa minkä jo osallistujamäärä todisti.

SAKL foorumi-10
Katriina Paratanen Pro Kala ja Kim Jordas, SAKL

Aktuellt

Flere telegram

Alla Meddelanden