Itämeren pelastamiseksi tehdään töitä

SAKL Nurminen 1

Anna Saarentaus, Projektipäällikkö, John Nurmisen Säätiöstä kertoi mitä on NutriTrade

NutriTrade-hankkeen tilaisuudessa Helsingissä kysyttiin, avaako yksityinen rahoitus uusia mahdollisuuksia taisteluun rehevöitymistä vastaan ja liittyykö ravinnepäästökauppaan viherpesun riski?

Vastauksia haettiin ja annettiin hankkeen avausseminaarissa, jossa esiteltiin sen tavoitteet, partnerit ja pilotit. Keynote-esityksen piti Marianne Mäkelä (COO, Korjaamo), joka kertoi menestystarinan uudenlaisen rahoitusmekanismin, joukkorahoituksen, käytöstä (Helsinki Allas). Toisena puhuja oli professori Markku Ollikainen, joka kertoi joustomekanismien käytöstä Itämeren suojelussa.

Vapaaehtoisen ravinnepäästökaupan kehitystyöhön keskittyvän NutriTrade-hankkeen tavoitteena on laajentaa Itämeren suojelun keinovalikoimaa ja vähentää fosfori- ja typpikuormitusta nopeilla ja kustannustehokkailla toimilla. Hankkeen esittely linjaa, että nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävän tehokas ohjauskeino Itämeren hyvän ekologisen tilan palauttamiseen. Suuret erot ravinnepäästöjen vähentämiskustannuksissa Itämeren alueen valtioiden välillä tarkoittavat kuitenkin, että kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa kustannustehokkaan päästöjen vähentämisen ja että ravinnepäästökauppa voisi olla sopiva mekanismi tämän potentiaalin hyödyntämiseen.

SAKL Nurminen 2

Seminaariin oli kutusuttu sektorin vaikuttajia ja tutkijoita. Noin seitsemänkymmentä paikalle tullutta kuulivat hyvin järjestetyn kattauksen Itämeren pelastamisen mahdollisuuksista. Teema oli ennakkoluuloton uusien keinojen hakeminen tilanteeseen, jossa suuretkaan panostukset eivät ole tuottaneet haluttua tulosta. Alustukset toivat esille hyvin erilaiset lähestymistavat niin ratkaisuihin kuin rahoitukseenkin. Somen voima joukkorahoituksen keräämisessä tuli osoitettua kun Helsinki Allas – hankkeen tiimoilta haettiin puolta miljoonaa ja saatiin puolet enemmän.

EU:n tilintarkastajat antavat tylyn arvion Itämeren puhdistamisen hyväksi tehdyistä toimista. Itämeren rehevöityminen jatkuu ja sinilevät pilaavat rannat, vaikka hyviä tavoitteita on asetettu ja puhdistamiseen on käytetty miljardeja euroja. Suurimmat päästöt Itämereen aiheuttavat maatalous ja taajamien jätevedet. Paneelikeskustelussa kuultiin että Nurmisen säätiö on jo tukenut menestyksellisesti Pietarin jätevesien puhdistusta, mutta esimerkiksi Kaliningradin ja Puolan puhdistuslaitoksissa on edelleen paljon parannettavaa.

Kalastus on yksi mahdollisuuksista poistaa merestä ravinteita. On arvioitu että noin 20 % Itämeren ravinteista poistuu kalojen mukana. Panelistit Seppo Knuuttila (Syke) ja Karl-Johan Lehtinen (NEFCO) toivat esille kalastukset merkityksen kustannustehokkaana keinona ravinteiden poistamiseksi. Lehtisen käytännön esimerkki oli silakan käyttö kalankasvatuksen rehuna jolloin hyötysuhde on kohdillaan. Knuuttila vei ajatuksen askelta pidemmälle ja kertoi, että helsinkiläinen voi syömällä kilon silakkaa kuukaudessa nollata ravinnejalanjälkensä. Hänen mukaansa myös kansalaisilla on vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa Itämeren tilaan.

Seminaarin järjesti NutriTrade-hanke, jota toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto ja Sveriges Lantbruksuniversitet. Hanke saa rahoitusta EU:n Interreg Central Baltic ohjelmasta.

Lisätietoja:  http://nutritradebaltic.eu/

SAKL Nurminen 3

NutriTrade pilotteja esiteltiin omissa infopisteissä.

SAKL Nurminen 4

Lähikalahankkeen esittelyssä oli tarjolla lahnasta tehtyjä makupaloja. 

Aktuellt

Flere telegram

Alla Meddelanden