Merimetsoista keskusteltiin Porin SuomiAreenassa

SAKL SA merimetso 1

Merikarvian kunta järjesti SuomiAreenan yhteydessä laajan keskustelun otsikolla Merimetsot: EU-ylisuojelua vai aitoa luontoa? Porin keskustan kauppakeskukseen oli tullut runsaasti väkeä kuulemaan mitä asiantuntijoilla oli aiheesta kerrottavana.

Merimetson ilmestyminen on etenkin Satakunnassa herättänyt voimakkaita tunteita ja asia on tiivistynyt Merikarvian kunnassa, jossa Lankoslahdella on ollut Suomen suurin yhdyskunta, yli 4 000 paria. Kunnanjohtaja Pentti Ala-Luopa on ollut asiassa aktiivinen ja oli myös mukana ministeri Tiilikaisen nimittämässä työryhmässä viime talvena. Hän myös avasi tilaisuuden ja toivotti runsaan osanottajajoukon tervetulleeksi. Avaussanoissaan Ala-Luopa korosti että keskustelu on tärkeää jotta maakunnan ääni saadaan kuuluviin.

SAKL SA merimetso 2

Panelisteiksi oli kutsuttu joukko merimetsoa läheltä tai kauempaa tarkkailleita asiantuntijoita. Laajan ryhmän muodostivat tarkastaja Tapio Aalto Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, toimitusjohtaja Kim Jordas Suomen Ammattikalastajaliitto ry:stä, kansanedustaja Kauko Juhantalo, mökkiläinen Heli Latvala, kalatalousylijohtaja Heikki Lehtinen maa-ja metsätalousministeriöstä, kansanedustaja Jari Myllykoski, kenttäpäällikkö Markus Nissinen MTK:sta, järjestöpäällikkö Teemu Simelius Suomen Metsästäjäliito ry:stä, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen Luonnonsuojeluliitto ry:stä, puheenjohtaja Jari Viikilä Riistanhoitoyhdistys ry:stä. Tilaisuuden juonsi kulttuurisihteeri Annu Valonen Merikarvian kunnasta.

Vaikka merimetso on ollut paljon julkisuudessa etenkin Merikarvian tilanteen johdosta, käynnistyi keskustelu varsin sävyisästi ja verkkaisesti. Toisaalla samaan aikaan käytyyn apteekkikeskusteluun oli panelisteille tuotu hatut suojaksi mahdollista lentävää tavaraa vastaan, mutta täällä oltiin rauhallisia.

Ensin juontaja näytti videon Langoslahden merimetsoyhdyskunnan nykytilanteesta häätötoimenpiteiden jälkeen. Keskittynyt yleisö näki mitä saarissa oli mutta kokonaisuus jäi ehkä monelle hahmottumatta.

Juontajan jakaessa ensimmäisiä puheenvuoroja, oli Tapani Veistola nopein avaamaan asiaa. Hän muistutti laajapohjaisen työryhmän yksimielisestä lopputuloksesta ja näki, että keskustelemalla päästään tässäkin asiassa hyvään lopputulokseen. Tuolloin jo todettiin Merikarvian vaikea tilanne ja myös luonnonsuojelu- ja lintutieteelliset yhdistykset saattoivat hyväksyä häirinnän mahdollistavan poikkeusluvan alueelle. Näin ongelma saatiin ratkaistua hyvässä yhteistyössä, summasi Veistola.

MTK:n Nissinen oli jo huomattavasti pidättyväisempi työryhmän tulosten suhteen. Hän esitti että paljon istuttiin ja kompromissi on hänestä lievä ilmaus siitä, että jo työryhmää asetettaessa rajattiin pois mahdollisuus puuttua lainsäädäntöön. Tämä oli Nissisen mielestä suuri puute eikä hänestä työtyhmä saanut luotua riittävästi uutta.

Kansanedustaja Myllykoski jatkoi että prosessi on ollut opettavainen mutta liian pitkä. Hän katsoi että meillä täytyy olla mahdollisuuksia lainsäädännöllisesti puuttua asioihin jos kansalaiset kokevat tulleensa kohdelluiksi väärin. Reagointikyky pitää Myllykosken mukaan olla yhteiskunnassa nopeampi. Hän antoi merikarvialaisille kympin jaksamisesta.

Ministeri Tiilikainen taustoitti työryhmän lähtökohtia viime vuodelta. Kun hänestä tuli ministeri, oli viime kesänä merimetso kuuma aihe koko rannikolla. Näkemykset asiasta olivat varsin riitaiset ja näissä tilanteissa on työryhmän perustaminen paras ratkaisu jolloin keskustelu voidaan aloittaa. Nimesin siis laajapohjaisen työryhmän pohtimaan mitä voidaan tehdä nykyisen lainsäädännön puitteissa ja nopeasti tilanteessa jossa merimetson kanta kasvaa nopeasti. Merikarvian kohdalla tilanne ratkesi, mutta johonkin linnut ovat siirtyneet ja katsotaan sitten missä seuraava tilanne syntyy. Nyt kuitenkin on karkotustoimiin voitu ryhtyä.

SAKL SA merimetso 4

Kansanedusta Myllykoski, toimitusjohtaja Jordas ja tarkastaja Aalto tarkkaavaisina keskustelun tuoksinassa

Toimitusjohtaja Jordas toi omassa puheenvuorossaan myös esille Merikarvian tilanteen positiivisena, mutta kysyi että missä linnut sitten seuraavaksi tuottavat ongelmia. Tätä tuo esille sen, että tässä tarvitaan kokonaisratkaisu ja kannanhoidollisia toimenpiteitä täytyy lisätä. Tämä ei riitä vaikka alkuun päästiinkin, summaa Jordas.

Kansanedustaja Juhantalo nosti esille hänelle läheisessä asiassa juridiikan. Hän on keskustellut aiheesta europarlamentaarikkojen kanssa ja he esittivät että suotta asiaa on sinne sysätä koska tämä on Suomen asia ja pitää ratkaista täällä. Ja kun suomalaisilta kysyy, niin sanovat että tämä on EU:n ongelma. Juhantalo kiitti ministeriä, että työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin entinen oikeusministeri Henriksson ja saatoin luottaa että saadaan ratkaisu aikaan.

SAKL SA merimetso 5

Vasemmalla merikarvialainen mökkiläinen Latvala, suojeluasiantuntija Veistola ja panelisteja

Lankoslahdella jo 46 vuotta mökkeillyt Heli Latvala kiitti Merikarvian kuntaa asian hoitamisesta ja että myös mökkiläisiltä kysyttiin mielipiteitä. Heidän saarensa on muutaman sadan metrin päässä merimetsojen pesäpaikoista ja etenkin hajuhaitat ovat hänen mukaan olleet huomattavia. Tilanne rajoitti jo mökin käyttöä, mutta nyt kolonian poistuttua on suunta parempi.

Veistola toi jälleen esille, ettei mitään uutta lainsäädäntöä ei tarvita koska hänen mielestään nykyinen laki mahdollistaa riittävät toimet. Hänen arvioi että Suomessa on noin neljäkymmentä koloniaa seitsemässäkymmenessä saaressa ja kun saaria on kaikkiaan satoja tuhansia, ehkä miljoona. Ongelmakohtia on siis vähän ja nämä pystytään hänen mielestään ratkaisemaan. Hän kertoi myös että lintu-, luonnonsuojelu- ja metsästäjäjärjestöt ovat tehneet kirjallisen sopimuksen siitä, ettei lintudirektiiviä esitetä avattavaksi.

Metsästäjäliiton Simelius toi esille, että merimetsokanta kyllä kestäisi laajemmankin metsästyksen muin mihin nyt on tullut muutamia yksittäisiä lupia. Myös heille on EU:n taholta vastattu että ongelma on Suomen ja ratkaistavissa. Metsästyksen kannalta ei merimetso ole niin tärkeä koska se ei ole riistalaji mutta kannanhoidollisesti metsästys olisi halpa keino koska metsästäjät tekevät työn ilmaiseksi. Ei kolonioita voi loputtomiin siirtää paikasta toiseen.

Tarkastaja Aalto taustoitti lakitilannetta ja totesi että merimetso on rauhoitettu lintulaji samaan tapaan kuin västäräkki tai peippo. Luonnonsuojelulaissa on lueteltu edellytykset joilla siitä voidaan poiketa ja sitä kautta tilanne on kytketty lintudirektiiviinkin, tarkensi Aalto. Hän myös korjasi julkisuudessa usein esillä olleita käsityksiä, että poikkeuslupia ei saataisi. Hän myönsi että lupaprosessi on työläs, mutta viime vuoden alusta saakka heillä on käsitelty yksitoista merimetsoa koskevaa poikkeuslupahakemusta joista yhdeksän on ollut myönteisiä. Hän katsoi myös että työryhmän esityksen mukaisesti perustettavat alueelliset neuvottelukunnat luovat paremman pohjan poikkeuslupapäätösten tekemiselle.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen keskustelu jäi selvittämään yhteyksiä merimetson ja citykanien poistamisen yhtäläisyyksistä. Todettiin että merimetsoa ei voida vainota koska kanta kasvaa koko ajan. Tätä puolestaan Veistola yritti kumota vetoamalla viime vuoden tilanteeseen ja esittämällä väitteen että nyt on kasvu pysähtynyt.  Ennakkotiedot tämän vuoden poikastuotosta kertovat kuitenkin päinvastaista. Hän myös esitti että merikotka huolehtii kyllä uutena vihollisena kannan hoidosta.

Juhantalo toi keskustelun jälleen lähtökohtaan ja kunnankin varmasti toivomaan suuntaan. Hän ihmetteli valtavaa byrokratiaa ja henkilömäärää joka lupaprosessiin tarvitaan. Kun asetelman suhteuttaa pieniin lupamääriin niin kansanedustaja näki tämän varsin hupaisana. Minulla on sympatian kansalaisten puolella ja ainoa keino on kannan rajoitus, ja karkotus on vain väliaikainen mahdollisuus, täsmensi Juhantalo ja sai yleisöltä raikuvat aplodit.

Keskustelu polveili suojelutarpeen mitoituksen ja kannan hoidon välillä, mutta niin kansanedustajat kuin ministeri tukivat kansalaisten mahdollisuuksia saada äänensä asiassa paremmin kuuluviin. Kun mökkiläinen Latvala peräsi oikeuttaan saada käyttää pitkäaikaista nautintaoikeuttaan ja omaisuuttaan rauhassa jatkossakin, pyrki Veistola todistelemaan että kyseessä on kuitenkin pieni ja paikallinen ongelma. Hän ei kuitenkaan kyennyt osoittamaan, mihin noista sadoista tuhansista saarista Latvalat voisivat siirtyä.

Paljon keskustelua, vähän villoja olisi ehkä kuvaus niin tästä tilaisuudesta kuin koko merimetsokeskustelusta yleensäkin. Ehkä pieni liikahdus on kuitenkin tapahtunut ja kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu nähdään tärkeämmäksi kuin vahvan kannan omaavan lintulajin täydellinen suojelu.

SAKL SA merimetso 6

Aktuellt

Flere telegram

Alla Meddelanden