Uuteen aikaan

SAKL 1

Vuosi 2016 on loppumaisillaan ja siirrytään vuoden 2017 myötä uuteen aikaan. Toimijakohtaiset kiintiöt silakan, kilohailin ja lohen kalastuksessa merkitsevät todellista järjestelmämuutosta, jonka seuraukset pystymme arvioimaan vasta muutaman vuoden kuluttua.

Kuluva vuosi on ollut haastava elinkeinolle. Päällimmäisenä ehkä jää valtiovallan säästötoimet, ja erityisesti kalastusvakuutustoiminnan osittainen alasajo. Miten kalastajien vakuutusturvan kanssa käy, selviää kun vakuutusyhdistykset käytännössä analysoivat jatkomahdollisuuksiaan. Haja-asutusalueiden yleinen palvelujen alasajo ja keskittyminen kohtelee myös kalastuselinkeinoa välillisesti. Hallinnon sekava tilanne ja maakuntauudistus luovat moneksi vuoksi epävarmuutta myös kalastuselinkeinolle.  

Rannikkokalastuksen, sisävesikalastuksen ja avomerikalastuksen tilanteella on monia yhtäläisyyksiä, mutta myös merkittäviä eroja. Rannikkokalastuksen asema on selvästi vaikein ja keskeisiin ongelmiin ei ole saatu ratkaisua.

Merimetsotyöryhmän välittömät aikaansaannokset jäivät mitättömiksi ja ongelma on nyt siirretty alueellisiin ryhmiin. Hylje puolestaan on edelleen rannikkokalastuksen suurin yksittäinen ongelma. Poliitikot ja hallinto eivät ole pystyneet tekemään päätöksiä ratkaisujen saamiseksi, monista esityksistä ja painostustoimista huolimatta. Lohenkalastuksen jatko selviää vasta ensi vuoden aikana kun uuden lohiasetuksen sisältö selviää. Toimijakohtaisista kiintiöistä ei ole paljon apua lohen kalastuksessa, jos eivät kalastussäännöt mahdollista kannattavaa toimintaa.

Kauden 2014-2020 Suomen toimintaohjelma (EMKR) on myös edennyt hyvin hitaasti ja siitä ei toistaiseksi ole ollut kovin paljon apua. Hyrrän ongelmat ovat jo tuttuja ja byrokratiatalkoiden saavutukset kala-alalla ovat toistaiseksi valitettavasti jääneet laihoiksi. Hyljekorvaukset vuodelta 2015, tai ainakin suurin osa niistä, saatiin kalastajille tileille vasta joulun alla. Sen lisäksi että korvaustaso uudella rakennekaudella merkittävästi tippui aikaisemmasta ja ovat täysin riittämättömiä, on melkein vuoden viive korvausten maksamisessa liian pitkä.

Kalasatamien kohtaloa ja rahoittamista pohtii vastikään perustettu työryhmä ja ratkaisuja voidaan odottaa vasta ensi vuoden puolella. Innovaatio-ohjelmat, joihin etenkin MMM on asettanut toiveita, ei vieläkään ole saatu käyntiin.

Avomerikalastuksessa kalajauhoraaka-aineen merkitys on korostunut sen markkinaosuuden kasvun myötä. Turkiksilla voisi tällä hetkellä mennä paremmin ja se näkyy myös kalan hinnassa. Venäjäboikotti näkyy valitettavalla tavalla kala-alalla, ja käännettä ei ole näkyvissä. Kalastus on valtapolitiikan maksumies.

Eduskunnan lopullinen sinetti toimijakohtaiselle järjestelmälle saatiin vasta marraskuun lopulla ja se on merkinnyt hyvin lyhyttä aikaa järjestelmään pystyttämiselle ja käynnistämiselle kun uuden vuoden alkuun on vain muutama viikko. Hallintoon kohdistuu kovia paineita. Oikeat pohjatiedot, eli paikkaansa pitävät tiedot ELY:n saalisrekisterissä, on tässä keskeisin asia kalastajien oikeusturvan kannalta. Ainoastaan oikeat tiedot antavat oikeat laskentatulokset.

Vielä ei tiedetä tarkkaan, milloin järjestelmä on käytännössä käytössä, ja päästään kalaan. Tämä on oikeutetusti herättänyt voimakasta kritiikkiä. Toinen puoli asiasta on, että käyttöoikeudet on oltava oikein laskettuja koska näillä mennään 10 vuotta eteenpäin, summittaiseen käsittelyyn ei ole varaa.  

Liitolla on monta uskollista jäsentä. Valitettavasti on myös vapaamatkustajia, jotka hyödyntävät tuloksia, mutta eivät osallistu toiminnan rahoittamiseen. Kun yrittäjien määrä edelleen vähenee, on erityisen tärkeää, että mahdollisimman moni on järjestäytynyt ja osallistuu elinkeinon edunvalvontaan.

Liitto tulee vuoden 2017 aikana tekemään muutoksia liiton sääntöihin ja osittain myös toimintaan, johtuen muutoksista toimintaympäristössä ja lainsäädännössä. Liiton hallitus käsittelee asiaa alkuvuodesta ja esittänee muutoksia vuosikokoukselle.

Liitto tulee myös jatkamaan elinkeinon kehittämistä omilla hankkeilla, sekä laajempien innovaatio-ohjelmien puitteissa. Tämä vaatii myös aktiivisuutta kalastusyrittäjien taholta. Merkittävin oma hanke on mahdollisen MSC-sertifikaatin saaminen silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastukselle.

Kalatalouden markkinointiohjelmalla on tarkoitus edelleen vahvistaa kalan menekkiä ja elinkeinon imagoa. Kalastuksen innovaatio-ohjelmalla taas yritetään etsiä ratkaisuja tuotannon ongelmiin. Työtä elinkeinon puolesta siis tehdään, sekä liitossa, että myös elinkeinon muiden toimijoiden sekä eri sidosryhmien kanssa.

Liiton hallitus ja toimisto toivottaa kaikille jäsenille ja sidosryhmille

Rauhallista Joulua ja Uutta Vuotta!

 

Olavi Sahlstén                                       Kim Jordas

puheenjohtaja                                       toimitusjohtaja

 

Aktuellt

Flere telegram

Alla Meddelanden