Ammattikalastajille suunnattu keskustelutilaisuus silakasta järjestettiin 19.3 Naantalissa

SAKL Naantali 1 of 4

Jari Raitaniemi kertomassa silakkakannan tilasta

Viimeisen parin vuoden aikana on silakan kalastuksessa tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja tästä syystä oli ammattikalastajille järjestetty keskustelutilaisuus, jossa esiteltiin LUKE:n toimesta silakan kantatutkimuksen tilaa ja tuloksia, ja MMM:n kehittämisryhmä aktivoi troolikalastajia kertomaan investointi- ja kehitystarpeistaan. Tilaisuus oli osa tutkimuksen ja kalastuksen kumppanuusohjelmaa. Asia oli havaittu tärkeäksi myös kalastajien taholta ja paikalle Naantalin oli saapunut parikymmentä keskustelijaa.

Tilaisuuden ensimmäisessä osassa LUKE:n tutkijat Jari Raitaniemi ja Jukka Pönni kertoivat silakkakantojen tilasta uusimpien tutkimustutkimusten perusteella. Laitos tekee vuosittain merialueella kaikuluotauskartoituksen johon liittyy myös koetroolauksia silakkakannan tilan arvioimiseksi. Tämä on tärkeää myös siksi, että Itämeren kalastuskiintiöt määritellään kalakantojen tilan perusteella. Raitaniemi kertoi, että koetroolauksien tulokset kuvaavat hyvin kaupallisen saalin koostumusta.

image2

Tässä kartalta, mistä silakkaa on saatu eniten. Vaalean vihreät ruudut Pohjanlahdella ovat suurimmat. Lisää materiaalia lopussa löytyvästä linkistä. 

Raitaniemi esitteli viimeisimpiä tuloksia ja kertoi että vuoden 2014 poikasten määrä oli hyvä ja nyt voidaan odottaa sen myös näkyvän saaliissa. Noin 15 – 20 cm kokoon silakka kasvaa 3 – 5 vuodessa. Kartat kertoivat kalastuksen painopisteet, ja Selkämereltä löytyivät tuottavimmat pyyntiruudut. Tilastoista havaitaan myös, että troolipyynnissä kalastus kohdistuu tasaisesti niin kutevaan kuin syönnöksellä olevaan silakkaan. Saaristomeren rysäsaaliista sen sijaan valtaosa on kutevaa kalaa. Aiheesta syntyi keskustelua, koska Saaristomerellä on viime vuosien saalis ollut huono, vain puolet vuoden 2013 tasosta. Selvää syytä ei tilanteeseen aktiivisesta keskustelusta huolimatta löydetty.

Pohjanlahden silakkakiintiöt ovat tähän asti vuosi vuodelta kasvaneet ja olivat ennätyskorkealla tasolla vuonna 2017. Kuitenkin syksyllä 2017 maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa päätettiin yllättäen leikata Pohjanlahden silakkakiintiö 40 prosentilla vaikka ICES:n tieteellinen neuvonanto oli vain -32 %.

image3

Pohjanlahden silakan hyvästä kehityksestä kertoo niin saaliin kuin biomassankin kuvaajat.

Tilanne herätti ansaitusti kysymyksiä, joihin ministeriön Risto Lampinen pyrki vastaamaan. Hänen mukaansa komissio päätti asiasta oman näkemyksensä mukaan, ja ohitti niin neuvonannon kuin myös Suomen esityksen pienemmästä pudotuksesta. Lampinen näki, että syy ei ollut kalakannan tilassa vaan komission laskutavan muutoksessa. Nähtäväksi jää, korjaantuuko tilanne tulevina vuosina.

Kalastajat totesivat kuitenkin, että he viimekädessä maksavat tällaisen perusteettoman muutoksen. Pahimmillaan tilanne voi johtaa saalisvajaukseen kalanjalostusteollisuudessa, kuten tilaisuudessa kuultiin jo Kaskisissa käyvän. Uhkana on joko työpaikkojen menetykset tai silakan tuonti muualta, kun perustuotantoa ylläpitävien omien alusten kiintiö laski tuntuvasti.

image4

Yksi positiivinenkin uutinen tuli esille, kun silakan dioksiiniarvojen on nyt todettu laskeneen merkittävästi.

SAKL Naantali 3 of 4

Risto Lampinen (oikealla), MMM toimii kehittämisryhmän puheenjohtajana ja Tuomas Metsäniemi sihteerinä.

MMM:n kalastuksen kehittämisryhmän teema oli suunnattu troolikalastusyrityksille. Kehittämisryhmän puheenjohtaja Risto Lampinen ministeriöstä kysyikin, että mitä kehittämistoimia troolikalastuksessa tarvitaan juuri nyt. Erityisesti hän kaipasi tietoa infran, tekniikan ja tulevaisuuden näkymien tilasta.

Kehittämisryhmän, johon kuuluu niin kalastajia, tutkijoita kuin hallinnoinnin edustajia, tehtävänä on osallistua Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman jatkuvaan arviointi- ja ennakointityöhön. Kehittämisryhmä seuraa myös alan kehitystä ja tehostaa kaupalliseen kalastukseen vaikuttavien tahojen välistä tiedonvaihtoa.

Kalasatamat ovat olennainen osa troolikalastuksen toimivuutta, ja vaikka meillä on nyt varsin kattava satamaverkko, eivät toiminnot ole joka kunnassa kehittyneet samassa tahdissa kalastuksen kanssa. Esille nousi heti jätevesikysymys, joka on joko täysin ratkaisematta tai tulossa ongelmaksi lähes jokaisessa kalasatamassa. Silakan purun ja lajittelun yhteydessä tarvitaan vettä, ja tämä on käytön jälkeen jätevettä. Tällainen lisää toiminnan kustannuksia huomattavasti, jopa 100 000 euroa vuositasolla, kertoi yrittäjä salista. Asian vakavuus selvisi varmasti ministeriöllekin, ja Lampinen lupasikin huomioida asian.

Varsinaisia alusten kehityskohteita ei tuotu esille koska nykyinen saalis- ja tulotaso eivät mahdollista tällaisia investointeja. Yleisesti todettiin, että meidän aluskanta on vanhaa eikä siten ympäristönkään kannalta tehokkainta. Alusten hankintaan ei voi saada EU-tukia ja Lampinen totesikin, ettei näe sen olevan mahdollista tulevaisuudessakaan valtamerillä tapahtuvasta ylikalastuksesta johtuen. Kysymykseen siitä, voisiko valtio taata uusien alusten investointilainoja, kommentoi Lampinen edelleen, että ratkaisuun pääseminen vaatii paljon töitä, mutta asia tutkitaan seuraavaa ohjelmakautta varten. Mahdollisuus nähtiin heti kalastajien parissa hyvänä mahdollisuutena edelleen parantaa tuottavuutta.

Monenlaisia asioita risteili keskustelussa ja ministeriön suunnalta vakuutettiin, että pieniinkin kehityskohteisiin suhtaudutaan positiivisesti. Silakkakiintiön lasku on selvä takaisku niin hallinnolle kuin elinkeinollekin, ja tämä tilanne vaikuttaa myös yhteisiin ponnisteluihin kompensoida aiheutuvia menetyksiä kehittämällä toimintoja.

Päivän parasta antia oli positiivinen ja eteenpäin katsova keskustelu. Vaikka kaikenkattavia ratkaisuja ei ole, voidaan kuitenkin yhteistuumia löytää keinoja edistää elinkeinon asemaa. Tällaiset elinkeinon, tutkimuksen ja hallinnon käytännön asioihin paneutuvat tapaamiset parantavat ratkaisujen löytymisen ohella myös koko setkorin yhteistyötä ja luottamusta.

SAKL Naantali 4 of 4

Lisää materiaalia löytyy täältä (PowerPoint esitys)

 

Aktuellt

Flere telegram