Uudenkaupungin kalastusmessuilla kiinnostavia esityksiä

uki1

Uudessakaupungissa kuun vaihteessa nyt toista kertaa järjestetyt ammattikalastusmessut oli monipuolinen kattaus kalastuksen taustojen esittelyä ja alan tuotteita. Kuuntelijoita ja katsojia oli aktiivisesti mukana pitkienkin matkojen takaa.

Messut järjestettiin ensimmäisen kerran Uudessakaupungissa vuonna 2010. Messut saivat suuren suosion ja paikalla kävi arviolta 1000 kalastusalan ammattilaista eri puolilta Suomea, ja runsaasti vierailijoita oli tälläkin kertaa. Tapahtumia oli kahdelle päivälle, perjantaiksi ja lauantaiksi aamusta iltaan.

Kaupunginjohtaja Kari Koski avasi messut ja ensimmäisen päivän esitelmäosion puheenjohtajana toimi kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho.

Ohjelman aloitti tutkija Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta otsikolla Ammattikalastus kannattavaksi – jääkö työstä tuntipalkkaa. Esityksessä todettiin, että kalastus on pääsääntöisesti kannattavaa, mutta kannattavuus vaihtelee paljon alueittain, kalastustavoittain ja yrityksittäin. Toimintaympäristön muodostamat rajoitukset vaikuttavat tilanteeseen paljon.

Kalastuksessa nettotulosprosentti on moniin toimialoihin verrattuna korkea, koska pienyrittäjinä rannikkokalastajat ottavat useimmiten tulonsa yrityksen tuloksesta. Kalastus luo hyvin lisäarvoa kansantaloudelle. Kannattavuus on parantunut, mutta kalastuksen keskittyminen on myös jatkunut. Isojen troolarien keskituotto on moninkertainen esimerkiksi rannikkokalastuksen tuottoon verrattuna.

Jari Setälä

Jari Setälää haastatellaan

Hankekoordinaattori Maria Saarinen oli selvitellyt MSC – sertifiointia ja kertoi, toisiko se lisäarvoa saaliille. MSC on yksi tunnetuimmista kalastusalan ympäristömerkeistä jonka perustivat 1996 WWF ja Unilever yhdessä. Merkki on nykyään itsenäinen ja 6 % kalastustuotteista on maailmanlaajuisesti MSC-sertifioituja. Suomessa ei ole yhtään kalastukseen kohdistuvaa sertifikaattia, mutta 161 tuotetta on meidän markkinoilla.

Muualta Euroopasta saatujen tietojen mukaan sertifiointi ei ole tuottanut kalastukselle toivottuja taloudellisia hyötyjä. Saarisen mukaan meillä voisi Saaristomeren kuhan ja ahvenen kohdalla sertifiointi tulla kyseeseen, mutta taimen ja sen mahdollinen osuus sivusaaliina voi muodostua esteeksi. Siika ja lohi ovat vielä hankalampia tapauksia, mutta Itämeren itäinen turskakanta voisi saada Ruotsin tapaan sertifikaatin. Meillä näiden lajien saalimäärät ovat kuitenkin pieniä, ja Saarinen arvioi, että kustannukset voivat nousta niin korkeiksi, ettei yksittäisten kalastuksien sertifiointi ole mahdollista vaikka imagollisia hyötyjä etenkin suoramyynnissä sillä voitaisiinkin saada.

Maria Saarinen

Maria Saarinen

Laatujärjestelmien hyödyntäminen, kotimaisen kalan käyttömahdollisuudet ja kalastajien kokemukset yhteistoiminnasta tulivat päivän esityksissä selviksi. Uutena asian oli juuri Eviraan hyväksyttäväksi lähtenyt kalastajien hyvän käytännön ohjeet, joista kertoi SAKL:n asiantuntija Ann-Marie Taina.

Hyvän käytännön ohjeissa kuvataan käytännönläheisellä ja yksikertaisella tavalla kalan kulkeman ketjun vaarojen hallintamenetelmät. Ohjeet antavat myös ammatin ulkopuolisille kuvan siitä, millaista ammattimainen kalastus on ja ympäristöasioista kiinnostuneille syntyy kuva ammatista, jossa työtä tehdään vastuullisella ja kestävällä tavalla, selvitti Taina.

Ammattikalastusmessuilla esiteltiin myös kalastuksen avuksi viime vuosina kehitettyjä pyydyksiä, kalustoa, työtapoja ja laitteita. Kehitystyön tulokset ja laitteet olivat messuilla näytteillä ja lisäksi niiden kehittäjät ja käyttäjät mahdollisuuksien mukaan esittelevät niitä. Pääpaino on konkreettisessa kalastukselle todellista hyötyä tuottavien tuotteiden ja innovaatioiden esittelyssä.  Näytteilleasettajille syntyi messuilla tilaisuus tavoittaa kerralla suuri osa alan ammattikunnasta, sillä messujen ensisijainen kohderyhmä ovat Suomessa toimivat ammattikalastajat ja muut elinkeinon parissa toimivat.

 Ann-Marie Taina

Ann-Marie Taina

Lauantain ohjelman aloitti tutkimusmestari Esa Lehtonen kertomalla uusimmat tiedot hallien liikkeistä. Mielenkiintoinen ja kalastajien kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutettu selvitys on parantanut oleellisesti hallien liikkeiden ymmärtämistä.

Ongelmahylkeiden metsästys, kalan päätyminen kaupan tiskille ja särkikalojen pyynti olivat esillä omina otsikoinaan. Päivän ja messujen päätteeksi toiminnanjohtaja Katriina Partanen esitteli uutta tietoa kuluttajien odotuksista kalatuotteille.

Partasen mukaan kalalta odotetaan samoja asioita kuin muiltakin elintarvikkeilta. Suurin osa kuluttajista haluaa, että tuote on tuoretta ja maukasta. Viime aikoina on huomattu, kuinka media muokkaa käsityksiä. Etenkin WWF:n suositukset ovat herättäneet keskustelua. Särkeä ja lahnaa pidetään julkisuudessa kestävinä vaihtoehtoina. Partanen kuitenkin kysyi, että mistä näitä saa.

Kalalla on kuitenkin edelleen vankka asema suomalaisessa ruokapöydässä. Kiinnostus tuotteen alkuperään on kasvamassa ja kalan soveltuvuus erilaisiin ruokavalioihin on huomattu.

Messuesitelmiä:

(PowerPoint tiedosto latautuu koneellesi. Tiedoston avaamiseen tarvitset PowerPoint Viewer- ohjelman. Voit ladata sen täältä.)

Ammattikalastus kannattavaksi – jääkö työstä tuntipalkkaa 

MSC – sertifiointi

Hyvän käytännön ohjeet

Raportti hallien satelliittiseurannasta, Lehtonen ym. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tutkimuksia_ja_selvityksia_2_2012.pdf

Messuohjelma 2012  http://www.ravakka.fi/SIRA_Files/downloads/Messuohjelma.gif

uki5

Aktuellt

Flere telegram

Alla Meddelanden