Muutoksia viljeltyjen kalojen tauteja koskevaan lainsäädäntöön

Maa- ja metsätalousministeriö on muuttanut kolme asetusta, jotka koskevat kasvatettujen lohikalojen tauteja. Muutokset tulevat voimaan maaliskuun 1. päivänä 2013. Kahden asetuksen muutosten pääasiallisena tarkoituksena on rajata kalojen tarttuvan haimakuoliotaudin eli IPN-taudin vastustustoimenpiteitä genoryhmän 5 viruskantoihin, jotka tiedetään aiheuttavan tautia kaloille.

Muutosten taustalla ovat Suomen sisävesialueella viime vuonna todetut IPN-tapaukset. Kevään, kesän ja syksyn aikana IPN-tautia todettiin yhteensä kuudella eri kalanviljelylaitoksella kolmella eri vesistöalueella (Kymijoen, Vuoksen ja Kemijoen vesistöalueet). Kaikissa laitoksissa todettu IPN-virus on samaa tyyppiä kuin rannikkoalueen ruokakalalaitoksissa esiintyvä suhteellisen vaaraton virus (genoryhmään 2 kuuluva IPN-virus). Tartuntaa on tähän asti todettu ainoastaan kirjolohissa ja oireet ovat olleet lieviä tai niitä ei ole ollut lainkaan. Asiantuntijoiden mielestä taudin hävittäminen näistä kalanviljelylaitoksista on hyvin epävarmaa, koska taudinaiheuttaja on erittäin vastustuskykyinen ja se voi säilyä ympäristössä ja luonnonkaloissa pitkään. Taudin hävittäminen tulisi myös kohtuuttoman kalliiksi taudin vähäisiin haittoihin verrattuna.

Rannikolla ja muissa jäsenvaltioissa esiintyy myös vakavampaa tautia aiheuttava genoryhmän 5 IPN-viruskanta, jolta Suomen sisävesialuetta pyritään edelleen suojaamaan. Asetuksen muutoksen jälkeen ainoastaan genoryhmän 5 IPN-virustartunta säilyy eläintautilain nojalla vastustettavana eläintautina, joka esiintyessään johtaa viranomaisten antamiin rajoituksiin elävien kalojen ja mädin kaupassa. Nykyiset genoryhmän 2 IPN-virusten johdosta annetut rajoitukset kumotaan.

Kolmannen asetuksen tarkoituksena on muuttaa kalojen bakteeriperäisen munuaistaudin eli BKD-taudin vapaaehtoista ohjelmaa siten, että viljelylaitos voi saada BKD-vapaan aseman ilman kahden vuoden seurantaa. Asema myönnetään, jos laitos on kokonaan tyhjennetty ja desinfioitu ja siihen on tuotu kalaa vain BKD-vapaasta viljelylaitoksesta.Vapaaehtoinen BKD-ohjelma perustettiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella 2/EEO/2012, joka tuli voimaan helmikuun 1. päivänä 2012. Asetuksen mukaan BKD-vapaa asema myönnetään ohjelmaan liittyneelle viljelylaitokselle sen jälkeen, kun laitos on kuulunut ohjelmaan ja noudattanut sen ehtoja vähintään kahden vuoden ajan eikä BKD-tautia ole todettu. BKD-vapaan aseman saanut laitos, jolla todetaan BKD-tartunta, voi kuitenkin saada vapaan aseman uudestaan ilman kahden vuoden odotusaikaa, jos se on tyhjennetty kokonaan kuudeksi viikoksi, jona aikana se on puhdistettu ja desinfioitu, ja sen jälkeen siihen on tuotu kalaa tai sukusoluja vain BKD-vapaasta viljelylaitoksesta. Asetusmuutoksella tämä mahdollisuus laajennetaan koskemaan myös ohjelmaan vasta liittyneitä viljelylaitoksia.

Lähde: MMM-tiedote 18.2.2013

Flere telegram