Itämeren kaasuputki vielä vähällä käytöllä

Kaa­su­put­ken käyt­tö­as­te on noin kol­man­nes ka­pa­si­tee­tis­ta. Lius­ke­kaa­sun ai­heut­ta­ma mul­lis­tus vä­hen­tää Eu­roo­pan riip­pu­vuut­ta Ve­nä­jän kaa­sus­ta.

Ko­val­la kii­reel­lä ra­ken­net­tu Itä­me­ren kaa­su­put­ki on jää­nyt mel­ko vä­häl­le käy­töl­le. Lin­jaa hoi­ta­van Nord Stream -yh­tiön mu­kaan kah­den put­ken kes­ki­mää­räi­nen käyt­tö­as­te on ol­lut 35 pro­sen­tin luok­kaa.

Kaa­su­put­kis­ta en­sim­mäi­nen vi­hit­tiin mar­ras­kuus­sa 2011 ja toi­nen lo­ka­kuus­sa 2012. Put­ket yh­dis­tä­vät Ve­nä­jän kaa­su­ken­tät Kes­ki-Eu­roop­paan.

Nord Strea­min vies­tin­tä­pääl­lik­kö Minna Sundelin se­lit­tää al­hais­ta käyt­tö­as­tet­ta kah­del­la sei­kal­la. Sun­de­li­nin mu­kaan on nor­maa­lia, et­tä uu­sien kaa­su­lin­jo­jen käyt­tö al­kaa vai­heit­tain. Li­säk­si toi­nen Sak­san pääs­sä ole­vis­ta yh­dys­put­ki­lin­jois­ta ei ole ko­ko­naan val­mis.

Pul­lon­kau­las­ta huo­li­mat­ta kaa­sun kul­je­tus Itä­me­ren poh­jas­sa voi­tai­siin sil­ti li­ki kak­sin­ker­tais­taa.

Vä­häi­sel­le käy­töl­le lie­nee mui­ta­kin se­li­tyk­siä. Il­mei­sin on Eu­roo­pan taan­tu­ma, jo­ka on vä­hen­tä­nyt kaa­sun ky­syn­tää teol­li­suu­des­sa.

Li­säk­si kaa­su­mark­ki­nat ovat mul­lis­tu­neet sit­ten vuo­den 2006, jol­loin ve­nä­läi­nen kaa­su­jät­ti Gazp­rom ja sen kes­ki­eu­roop­pa­lai­set kump­pa­nit pe­rus­ti­vat Nord Strea­min. Mul­lis­tuk­sen on ai­heut­ta­nut lius­ke­kaa­su, jon­ka ke­rää­mi­nen lius­ke­ki­ves­tä on tul­lut pal­jon hel­pom­mak­si.

Eri­tyi­sen no­pea muu­tos on ol­lut Yh­dys­val­lois­sa. Vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten Ve­nä­jä kaa­vai­li vie­vän­sä nes­tey­tet­tyä kaa­sua At­lan­tin toi­sel­le puo­len, mut­ta Yh­dys­val­lat on­kin muut­tu­mas­sa maa­kaa­sun tuo­jas­ta vie­jäk­si.

"Se on yk­si häm­mäs­tyt­tä­vä piir­re muu­tok­sen no­peu­des­sa", sa­noo tut­ki­ja Antto Vihma Ul­ko­po­liit­ti­ses­ta ins­ti­tuu­tis­ta.

Mul­lis­tus tar­koit­taa Vih­man mu­kaan si­tä, et­tä tu­le­vi­na vuo­si­na kaa­sun hin­ta las­kee ja Eu­roo­pan riip­pu­vuus ve­nä­läi­ses­tä kaa­sus­ta vä­he­nee.

Eu­roo­pan sa­ta­miin tuo­daan yhä enem­män nes­tey­tet­tyä kaa­sua, ja eri­tyi­ses­ti Itä-Eu­roo­pan maat ovat ol­leet kiin­nos­tu­nei­ta tuot­ta­maan lius­ke­kaa­sua omis­ta va­ran­nois­taan.

Kil­pai­lu na­ker­taa elin­ti­laa Gazp­ro­mil­ta, jon­ka mer­kit­tä­vin omis­ta­ja on Ve­nä­jän val­tio. Gazp­ro­min mark­ki­na-ar­vo ei ole toi­pu­nut vuo­den 2008 pörs­si­ro­mah­duk­ses­ta.

Useat Eu­roo­pan maat ovat neu­vo­tel­leet uu­del­leen Gazp­ro­min kans­sa te­ke­miään so­pi­muk­sia, jot­ka ovat ol­leet pit­kä­kes­toi­sia ja kal­lii­ta. Ta­lous­leh­ti Eco­no­mist ar­vioi tuo­reim­mas­sa nu­me­ros­saan, et­tä yh­tiön ase­ma Ve­nä­jän val­tion ra­ha­sam­po­na on uhat­tu­na.

Kil­pai­lun ko­ve­ne­mi­ses­ta huo­li­mat­ta Nord Stream val­mis­te­lee kol­man­nen ja nel­jän­nen put­ken las­ke­mis­ta Itä­me­ren poh­jaan.

Vih­ma ja joh­ta­ja Ari Suomilammi kaa­su­yh­tiö Ga­su­mis­ta ei­vät osaa ar­vioi­da, vai­kut­taa­ko kaa­su­mark­ki­noi­den muu­tos put­kien kan­nat­ta­vuu­teen.

"Ve­nä­jäl­lä on iso ha­lu kier­tää Uk­rai­na ja pääs­tä suo­rem­min myy­mään kaa­sua Eu­roop­paan. Sii­nä mie­les­sä rei­tit ovat jär­ke­viä, jos in­ves­toin­ti­kus­tan­nuk­set ovat koh­dal­laan", Vih­ma sa­noo.

Lähde: HS 28.3.2013

Flere telegram