SK: Kotimaan kalat jäävät vesistöihin ja tuontikalan jalkoihin

Hyödyntämättä jää ravintokäytössä myös merkittävä osa Suomen vesistöjen kalakannasta. Kalasto kestäisi nykyistä voimallisempaakin pyydystämistä, mutta kulutus on suuntautumassa yhä enemmän tuontikaloihin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tilastoinnin mukaan viime vuonna kotimaisen kalan osuus kokonaiskulutuksesta oli vain kolmannes.

Tutkimuslaitoksen tilaston mukaan kotimaisen ja tuontikalan kulutusmäärät olivat tasoissa vuoden 2000 tienoilla, mutta sen jälkeen kotimaan kalat ovat olleet ala-mäessä. Tuorein tilasto on vuodelta 2011 ja sen mukaan kotimaisen kalan kulutus oli henkilöä kohti 3,7 kiloa ja tuontikalan 11 kiloa. Tilastoitu kulutus on muutettu filepainoksi. Suosituin kala suomalaisessa keittiössä ja ruokapöydässä on kasvatettu lohi, joka enimmäkseen on tuontia Norjasta. Sen kulutus oli toissavuonna 3,9 kiloa suomalaista kohti. Kasvatuslohi ui kulutuksessa siis yksin ohitse kaikkien suomalaisten villi- ja kasvatuskalojen.

SYITÄ KEHNOON tilanteeseen on monia. Merkittävin ehkä on kuluttajahinta kaupassa, sillä tarjouksessa lohifileiden hinta on osia suomalaisten kalojen filehinnoista. Ahven- ja kuhafileistä saa maksaa enimmillään 25–30 euroa kilolta, joskus enemmänkin. Houkuttelevan punainen lohifile maksaa tästä usein kolmanneksen tai puolet.

Kotikokkien halukkuus tarttua perkaamattomaan kalaan ja ryhtyä kotijalostukseen lienee toiveajattelua, sillä enemmistö kuluttajista vaatii kalansa ruodottomana fileenä tai puolijalosteena pannulle laitettavaksi. Suomalaisessa jalostusketjussa ja kauppaportaassa kalan hinta nousee niin korkeaksi, että ainakin asuntovelkaisille talouksille valintatilanteessa päätös kallistuu helposti tarjousjauhelihaan.

Kalan alkutuotannossa ei korkeilla kilohinnoilla tehdä tiliä. RKTL:n tilaston mukaan viime vuonna kalastajien saamat hinnat kääntyivät laskuun. Korkeimman tuottajahinnan sai kuhasta, perkaamattomana noin 4,85 euroa kilolta. Ahvenen kalastajahinta on tästä puolet ja hauen noin 1,5 euroa kilolta.

HINNOISTA VOI lukea, ettei tulevaisuudessa kotimaisen kalan tarjontaan ole todennäköisesti tulossa kohennusta. Vaatii erityistä yrittäjäasennetta ryhtyä ammattikalastajaksi luonnon ja säiden armoille. Tilipussin paksuus on riippuvainen monesta tekijästä ja tietysti ensimmäisenä saalismääristä.

Kun ammattikalastajien määrä ja saaliskertymä on kaikesta päätellen vähenevä, on hankalaa rakentaa myös tehokasta jalostusketjua, joka voisi tuotteillaan kilpailla tuontikalan kanssa. Ulkomaiset kalat ovat hintakilpailukyvyltään etumatkalla, sillä niiden jalostus keskittyy halvan palkkatason maihin.

Kuluttajilta vaadittaisiin erityistä isänmaallisuutta ja suuntautumista kotimaiseen kalaan. Se olisi kansantaloudellisesti edullista ja kotimaista kalaa puoltavat myös terveellisyys ravintona ja maukkaana lähiruokana.

Kotimaisen kalan suosiminen on myös ympäristöteko, sillä kalojen mukana vesistöistä poistuu ravinteita.

taulukkosk

Lähde: Satakunnan Kansa 8.7.2013, kuva RKTL 7.6.2013

SAKL:n kommentti: RKTL:n tilastoissa on myös mukana vapaa-ajankalastuksen saaliit (tarjonta). Kaupallisesti pyydetyn (ammattikalastajien pyytämän) kotimaisen kalan osuus kulutuksesta on enää noin 7 %. Myös Helsingin Sanomat ja Savon Sanomat ovat kirjoittaneet pääkirjoitussivuillaan samasta aiheesta viime päivien aikana. 

Flere telegram