Työpaikkaravintolassa maistuvat kala ja kasviksetkin

Henkilöstö- ja opiskelijaruokailu kohentaa selvästi osallistujien ruokavaliota niin lounasaikaan kuin vapaallakin, todettiin Työterveyslaitoksen tutkimuksessa. Ruokalassa aterioivat syövät muita useammin tuoreita kasviksia ja kalaa.

Lisäksi henkilöstöravintolassa ruokailu lisää etenkin miesten todennäköisyyttä syödä kalaa, sanoo johtava tutkija Ritva Prättälä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Tutkimuksen mukaan noin kahdella kolmesta työssä käyvästä oli mahdollisuus ruokailla henkilöstöravintolassa, ja noin puolet heistä käytti tätä mahdollisuutta hyväkseen.

Noin kaksi kolmasosaa työssäkäyvistä suomalaisista siis ruokailee joko muussa lounasravintolassa, syö eväitään tai jättää kokonaan syömättä työvuoron aikana. Eväiden syönti oli yleisin lounasruokailutapa: eväitä söi miehistä 42 prosenttia ja naisista 63 prosenttia.

RUOKAILU KERTOO TYÖNANTAJAN VÄLITTÄMISESTÄ

Suomessa oli vuonna 2011 noin 1 550 henkilöstö- ja opiskelijaravintolaa, joissa tarjotaan 15 – 64-vuotiaille yhteensä 63 miljoonaa ateriaa vuodessa.

Työterveyslaitoksen tuoreen Työ ja Terveys Suomessa 2012 -tutkimuksen mukaan terveellisillä elintavoilla on yhteys työstä palautumiseen. Terveelliset elintavat ovat yleisempiä silloin, kun työpaikan johdon koetaan olevan kiinnostunut työntekijöidensä terveydestä ja hyvinvoinnista.

Yksi välittämistä osoittava asia on Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Jaana Laitisen mukaan se, että työnantaja kannustaa työntekijöitä terveelliseen työaikaiseen ruokailuun. Ruokailuhetki antaa mahdollisuuden irrottautua hetkeksi työasioista ja tavata kavereita.

Riittävä ja sopiva syöminen pitkin päivää ehkäisee myös liiallista vapaa-ajan syömistä ja auttaa painonhallinnassa. Työpaikkaruokailussa tarjottavat ateriat toimivat mallina terveellisestä ruokavaliosta myös kotiruokailussa.

SOSIAALISUUS VAIKUTTAA LOUNASVALINTAAN

Tutkimuksen mukaan korkeammin koulutetut ruokailivat henkilöstöravintolassa useammin kuin vähemmän koulutetut ja pääkaupunkiseudulla asuvat useammin kuin muissa kaupungeissa ja kunnissa asuvat.

Eroja ruokailutavoissa on selitetty muun muassa sillä, että hyvin koulutetut ovat terveystietoisempia, jolloin he suosisivat henkilöstöravintolan tarjoamaa monipuolista ateriaa eväiden syömisen sijaan. Lisäksi korkeasti koulutetut ovat opiskeluvuosinaan tottuneet ruokapalveluiden käyttöön, ja henkilöstöravintolan käyttö on sille luonteva jatkumo.

Lounaan syöntipaikan valintaan vaikuttavat myös muut tekijät kuin ruoka, raportissa todettiin. Esimerkiksi ruokailun sosiaalinen merkitys ja työyhteisön tavat voivat olla tärkeitä. Välillä eväiden syöminen taukohuoneessa työkavereiden seurassa on mielekkäämpi vaihtoehto kuin ruokailu yksin henkilöstöravintolassa.

Siksi työnantajien ja ruokapalveluiden on tärkeää kehittää eväsruokailua. Tutkimuksessa ehdotetaan, että työterveyshuolto sisällyttäisi esimerkiksi terveystarkastuksiin ohjausta monipuolisten eväiden koostamisessa. Työpaikoilta pitäisi myös löytyä toimivat ja viihtyisät taukotilat eväiden nauttimiseen sekä sopivat mahdollisuudet eväiden säilyttämiseen ja lämmittämiseen.

Myös henkilöstöravintolat pitäisi valjastaa terveellisten eväiden asialle. Ne voisivat myydä kohtuuhintaisia, ravitsemuksellisesti laadukkaita eväspaketteja esimerkiksi vuorotyötä tai liikkuvaa työtä tekeville.

RAVITSEMUSLAADULLE VEROTUSTUKEA

Samalla itse henkilöstöruokailun houkuttelevuutta tulee suositusten mukaan lisätä, jotta henkilöstöravintolan käytön hyödyt koettaisiin mahdollisia esteitä suuremmiksi. Esimerkiksi henkilöstöaterian hinnan tulee olla kohtuullinen.

Ravitsemuksellisesti laadukkaiden aterioiden tarjontaa pitäisi tukea verotuksellisin ja työmarkkinapoliittisin keinoin, raportissa ehdotetaan. Prättälä haastaa ruokapalveluammattilaiset tarjoamaan hyvältä maistuvaa ruokaa, joka on terveellistä, ympäristöystävällistä ja lähellä tuotettua.

- Tätä varten tarvitaan yhdenmukaiset ohjeet käytännön ruokalistasuunnitteluun, hän toteaa.

Ruokapalveluiden kehittäminen vaatii monen eri tahon yhteistyötä: kansanterveyden, ympäristöterveyden, maatalouden, työterveyshuollon ja ravitsemisalan ammattilaisten välillä.

Työterveyslaitoksen selvityksessä kuvataan suomalaisten työaikaista ruokailua vuosina 2008–2010. Se päivittää ja täydentää vastaavaa vuonna 2004 julkaistua raporttia.

Lähde: Ruokatieto 26.8.2013

Flere telegram