Väitös: Kalastuksen hallinta edellyttää yhteensovittamista

Suomessa kalastuksen hallinta on murroksessa. Ammattikalastajien määrä on vähentynyt ja huomio on kääntymässä virkistyskäyttöön sekä kalakantojen ja eläinten suojeluun. Kalastuksen hallintaan liittyvä päätöksenteko loitontuu kalavesien ääreltä kansalliselle ja kansainväliselle tasolle. Yhteiskuntatieteiden maisteri Pekka Salmi toteaakin Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa, että kalastuselinkeinon ja kalavesien hallinnan keskeinen haaste on, kuinka sovitetaan yhteen yhä monimuotoisemmiksi käyneet tarpeet ja arvot.

Usein päätöksentekijät ratkovat ongelmia, jotka muodostavat toisiinsa kietoutuvan vyyhdin. Esimerkiksi suojellut merimetsot ja harmaahylkeet aiheuttavat rannikkomme kalastajille kannattavuusongelmia. Kalastajille aiheutuneiden tappioiden ohella pirstoutunut kalaveden omistusjärjestelmä vaikeuttaa kalastajien mahdollisuuksia siirtyä haitta-alueelta kalaisammille pyyntipaikoille. Merimetsojen ja harmaahylkeiden aiheuttamassa ongelmassa onkin piirteitä niin sanotusta ilkeästä ongelmasta, jossa saatavilla olevat tiedot ovat epätäydellisiä ja ristiriitaisia ja jossa havaitut ongelmat kytkeytyvät muihin ongelmiin ja pulpahtavat esiin yhä uudelleen.

Alueelliset hylje- ja merimetsoneuvottelukunnat toimiva yhteistyömalli

Vaikka osa Suomen kalatalouden päätöksistä tehdään yhä paikallisesti, päätöksentekojärjestelmä on muuttunut keskusjohtoisempaan ja tiedeperustaisempaan suuntaan. Kalastuspolitiikan tutkijat tarjoavat yhteishallinnan mallia kalatalouden kriisien ja ilkeiden ongelmien lieventämiseksi. Valtiovallan, kalastajien ja muiden osapuolten välisellä vuorovaikutteisella päätöksenteolla edistetään hallinnan hyväksyttävyyttä ja tehokkuutta. Tärkeä tavoite on palauttaa kosketus kalavesille ja kalastajien paikalliseen ja käytännölliseen tietoon. Yhteensovittamisen tueksi tarvitaan monitieteistä ja tapauskohtaista tutkimustietoa.

Salmen mukaan alueelliset hylje- ja merimetsoneuvottelukunnat ovat hyvä esimerkki kalatalous- ja ympäristösektorien rajat ylittävästä yhteistyöstä. Nykyisistä kalataloutemme organisaatioista kalastusalueita voidaan käyttää ristiriitojen lieventämisen foorumeina. Parhaillaan on vireillään kalastuslainsäädännön kokonaisuudistus, joka mahdollistaa myös uusien institutionaalisten puitteiden luomisen vuoropuhelulle ja yhteistoiminnalle.

Salmi tarkastelee väitöskirjassaan suomalaisen kalastuksen päätöksenteon muutoksia ja keskeisiä haasteita. Tutkimuksen aineistona ovat haastattelut ja tapaustutkimukset. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa paikallisia kamppailuja muikun troolaajien ja vapakalastajien pyyntioikeuksista sekä niiden konfliktien hallintakeinoja, joita merimetsot ja hylkeet aiheuttavat kalastukselle. Kiistoissa on tyypillisesti kyse paikallisista vaikutusmahdollisuuksista ja hallinnon toimien hyväksyttävyydestä.

YTM Pekka Salmen ympäristöpolitiikan alan väitöskirja "Ohjauksesta vuorovaikutukseen – Kalastuksen hallinnan haasteet" tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Leo Granberg Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Pertti Rannikko Itä-Suomen yliopistosta.

Pekka Salmi työskentelee tutkijana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella.

Väitöskirja linkissä Ohjauksesta vuorovaikutukseen : kalastuksen hallinnan haasteet


Lähde: Itä-Suomen Yliopisto

Flere telegram