Väestön ikääntyminen ja kylien tyhjeneminen ajavat kalaosakaskuntia yhteen

Ihmisiä ei löydy hoitamaan yhteisiä asioita, joten yhdistymisillä paikataan puuttuvaa työvoimaa. Kalatalousneuvoja ennakoi kehityksen kiihtyvän entisestään.

Etelä-Karjalassa osakaskuntien yhdistyminen on ollut vauhdikkainta koko Suomessa. Kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksesta arvioi, että kehitys tulee kiihtymään entisestään

- Tällä hetkellä puhutaan yli 80 osakaskunnasta, jotka ovat osallistuneet tähän osakaskuntien yhdistymistoimintaan eli ihan merkittävä määrä. Ja jos ajatellaan valtakunnan tasoa, niin tässäkin asiassa Etelä-Karjala on ollut tiennäyttäjä.

Muutos perustuu ihmisten tahtoon

Tiitisen mukaan yhdistymiset pohjautuvat pitkälti osakaskuntien eli paikallisten ihmisten tahtoon.

- Pienet osakaskunnat alkavat nukkumaan ja ei ole enää ihmisiä pyörittämään toimintaan. Tämä on järkevä toimenpide ja uskoisin, että tämä tulee kiihtymään entisestään, kun tietyt ikäluokat häviävät luonnolisen poistumisen kautta, Tiitinen pohtii.

Osakaskunnat säilyvät entisellään mahdollisessa uudessa kalastuslain kokonaisuudistuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kalastuksen järjestämisestä, kalaveden hoidosta ja valvonnasta vastaa jatkossakin osakaskunta.

Yhdistymiset tuovat myös säästöjä

Kalatalousaluetoiminnassa alle sadan hehtaarin osakaskunnilla ei ole äänestysoikeutta kalatalousalueen kokouksissa. Yhdistymisillä pyritäänkin varmistamaan vaikuttamismahdollisuudet yhteisiin asioihin.

Yhdistymisten avulla säästetään myös hallinnollisista kustannuksista, kun esimerkiksi kokouksia voidaan järjestää monien sijasta yksi. Samoin säästetään kirjanpitokuluissa.

Lähde: Yle Etelä-Karjala 9.12.2013

Flere telegram