Vieraslajit aiheuttavat haittoja ja uhkaavat luonnon monimuotoisuutta

Vieraslajien levittäminen ja leviäminen on kiihtynyt. Runsastuessaan monet vieraslajit aiheuttavat haittaa alkuperäisille lajeille ja uhkaavat muuttaa Suomen luontoa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan tietoisuutta lisäämällä ja säätelytoimilla voitaisiin hidastaa vieraslajien leviämistä ja osin ehkäistä niiden aiheuttamia haittoja.

Tutkimuksessa kartoitettiin vieraiden kala-, rapu- ja nisäkäslajien levinneisyyttä ja leviämisreittejä sekä arvioitiin vieraslajien aiheuttamia uhkia, haittoja ja torjuntamahdollisuuksia. Moni vieraslaji on tarkoituksella tuotu monipuolistamaan vesiviljely-, tarhaus-, kalastus- ja metsästyslajistoa, jotkin taas ovat ihmisen tahattomasti tuomia. Uudessa ympäristössä niiden runsastumista rajoittavien tekijöiden puute johtaa usein ongelmiin.

Vesistöissä uhkana ovat esimerkiksi Suomeen 2000-luvun alussa ilmestyneet ja nopeasti vakiintuneet mustatäplätokko ja hopearuutana, jotka aiheuttavat runsastuessaan haittaa alkuperäisille kaloille sekä muutoksia ekosysteemitasolla. Sisävesiin päästessään nämä lajit voivat aiheuttaa laajempaakin haittaa riista- ja kalataloudelle, ja kärsijöinä voivat olla niin uhanalaiset lohikalakannat kuin vesilinnustokin.

Osasta vieraslajeista on sekä hyötyä että haittaa. Pohjoisamerikkalainen täplärapu on uhka alkuperäiselle jokiravullemme, koska se levittää sisävesiemme haitallisinta vieraslajia rapuruttoa. Toisaalta täplärapu on palauttanut ravustuksen moniin ruton autioittamiin jokirapuvesiin. Niin täpläravun kuin muidenkin vieraslajien kotouttamisen on aina oltava hyvin harkittua ja lupien kunnossa.

Ristiriitoja liittyy myös metsästettäviin vieraslajeihin, kuten valkohäntäpeuraan (valkohäntäkauriiseen), minkkiin, supikoiraan ja kanadanmajavaan (amerikanmajavaan). Vieraslajien vaikutukset voivat olla moninaisia. Esimerkiksi valkohäntäpeuran yleistyminen on pitänyt hirvieläinkolarien määrän suurena eteläisessä Suomessa.

Ihmisellekin vaarallista myyräekinokokkiloista ei vielä Suomessa

Euroopassa laajasti esiintyvä myyräekinokokki saattaa tulevaisuudessa vaikeuttaa metsämarjojen hyödyntämistä. Lajia ei vielä ole havaittu Suomessa, mutta loista esiintyy jo naapurimaissamme. Ekinokokki leviää koirien, kissojen, susien, supikoirien ja kettujen välityksellä. Esimerkiksi myyräekinokokkialueille matkustaneet koirat on lääkittävä loistartunnan varalta leviämisen estämiseksi.

Tutkimuksessa kerättiin tietoa muun muassa hopearuutanan, mustatäplätokon, puronieriän, täpläravun, rapuruton, minkin, supikoiran, kanadanmajavan, valkohäntäpeuran ja ekinokokkiloisen tilanteesta. Arviointiin käytettiin pääasiassa RKTL:ssa koottuja aineistoja, kuten saalistietoja, pelto- ja riistakolmioaineistoja, kala-atlastietoja sekä kotimaista ja ulkomaista tutkimustietoa.

Lisätietoja:

Lajikohtaisia suosituksia ja ohjeita vieraslajien leviämisen estämiseksi ja torjumiseksi Suomessa 

Vieraslajihavainnoista on vieraslajien seurannalle ja tutkimukselle hyötyä ja niistä kannattaa ilmoittaa nettilomakkeella:

- vesieläimistä osoitteessa http://riistakala.info/vieraslajit/
- nisäkkäistä http://www.riistakala.info/nisakkaat/
- muistakin vieraslajeista vieraslajiportaalissa http://www.vieraslajit.fi/, missä myös vieraslajeista kertyvää tietoa on laajemmin saatavilla

Lähde: RKTL 28.5.2014

Flere telegram