Kokemäenjoen kalan syöntiä ei ole enää syytä välttää

Porin vesialueilta pyydettyjen kalojen analyysitulokset ovat valmistuneet. Kaloista määritettiin niiden nikkeli-, koboltti- ja kadmiumpitoisuudet. Tulosten perusteella Kokemäenjoesta ja Porin edustan merialueelta pyydettyä kalaa voidaan käyttää ravinnoksi kuten ennen nikkelivuotoa.

Perjantaina 18.7. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY ry) laboratorioon Tampereelle toimitettiin Porin Pihlavanlahdelta, Kolpan selältä, Eteläselältä, Reposaaren länsipuolelta sekä Lampaluodon ja Anttooran vesialueilta pyydettyjä haukia, lahnoja, ahvenia, silakoita ja kuhia. Näytteissä oli myös joitakin särkikaloja, säyne sekä toutain. Kaloista määritettiin niiden nikkeli-, koboltti ja kadmiumpitoisuudet, jotka eivät ylittäneet laboratorion määritysrajaa. Poikkeuksena oli yksi lahnanäyte, josta löytyi erittäin pieni pitoisuus kobolttia.

Porin ympäristövirasto purkaa torstaina 16.7. antamansa suosituksen, jolla pyydettiin välttämään Kokemäenjoen alajuoksulta pyydettyjen kalojen käyttöä ravinnoksi. Suositus puretaan Varsinais-Suomen Ely-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran edustajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.

Kalojen haitta-ainepitoisuuksia seurataan edelleen ja mikäli tilanne muuttuu, asiasta tiedotetaan erikseen.

Kokemäenjoen veden nikkelipitoisuudet (mikrogrammaa/litra) olivat perjantaina 18.7. Harjavallassa 5, Nakkilassa 13, Ulvilassa 16, Kirjurinluodossa 20, Pihlavassa 6 ja Reposaaressa 150.

Lähde: Porin kaupungin ympäristövirasto

Flere telegram