TS lukijoilta: Onko hylkeiden suojelu tarpeellista?

Maailman luonnonsuojelusäätiö WWF on tehnyt monilla tavoin erittäin arvokasta työtä. Suomessa WWF:n toiminta kala-alalla on ollut vähemmän arvokasta.

Lohi- ja siikaboikotit aiheuttivat kalastajille ja kalankulutukselle pari vuotta sitten isot vahingot tilanteessa, jossa luonnonlohikantojen tila on parempi kuin vuosikymmeniin. Kiitos WWF:n, arvokalaa myytiin pilkkahintaan ja ala kärsi, koska lisäarvoa luonnonkaloille ei saatu.

Hyljeasioissa WWF toistaa kala-alalle tuhoisaa työtä. Halleja on ollut vähimmillään 2000–4000. Vuonna 2007 WWF:n mukaan Itämeren harmaahylkeet tarvitsevat yhä suojelua. Vuonna 2013 halleja nähtiin laskemalla 30 000. Kesällä 2014 WWF Suomi vaatii, että suojelua on kiristettävä ja pyyntikiintiötä vähennettävä!

Pyynti ja muut hylkeiden kuolemat eivät ole vähentäneet hyljekantaa, päinvastoin kanta kasvaa. WWF vaatii edelleen tiukempaa suojelua! Selitys että Suomessa kannan kasvu on hitaampaa ei ole uskottava. Hylje ei kuitenkaan tunne maan rajoja!

Norpan uhanalaisuutta WWF perustelee sillä, että Itämeressä on ollut muutama satatuhatta norppaa ja että Yhdysvallat on lisännyt 2013 itämerennorpan uhanalaisiin lajeihin. WWF:n mukaan Suomenlahden ja Selkämeren norppia on jääolojen vuoksi vähän.

Perämerellä norppia on noin 10 000. WWF vaatii Perämeren norppaakin suojeltavaksi! Susia on 150, karhuja 1 500 ja ilveksiä 2 800. Näitä metsästetään ja kannat säilyvät.

Merellä on ollut aikanaan enemmän hylkeitä. Avomeren kalastoa hyödynsivät käytännössä vain hylkeet. Nyt troolarit ottavat suuren osan. Vanhat kalastajat kertovat, että hylkeitä oli paljon, mutta haittaa niistä oli vähän.

Hylkeitä pyydettiin rankasti, tehtiin kuukausien pyyntimatkoja, verkoilla otettiin pedot rannoilta. 1970-luvun lisääntymisongelmien vuoksi kannat romahtivat. Nyt lisääntymisongelmia ei ole, tehokasta pyyntiä ei ole, hylkeen verkkopyyntiä ei sallita, troolarit vievät saalista ja hylkeiden on tultava myös rannalle.

Joka paikkaan ulottuvan suojelun vuoksi hylkeet tuhoavat kalastajat uhanalaisiksi. Kala jää pyytämättä. Kalastaja ei saa korvausta vahingoista ja osa kalastajista saa hyljesiedosta korvausta.

Nykyisen tasoisia hyljetuhoja ei ole ennen koettu. Rannikolla tunnetaan ja ymmärretään kalastuksen ahdinko. Kalastajat voivat antaa oikeaa, käytännön tietoa hylkeistä. Toivon, että kaupungeissa asuvat tutustuvat hyljeasioihin paremmin kuin WWF.

Nykyinen hyljesuojelu ja sen lisääminen on vaara hylkeillekin. Avomerellä ravintoa ottavat nyt muutkin kuin hylkeet.

Hallin ja Perämeren norpan suojelu on ollut huippumenestys WWF:stä huolimatta. Nyt myös kalastus, kalastajan elinkeino ja terveellisen kalan saanti ihmisille pitää turvata. Tämä ei toteudu, jos WWF:n tahto toteutuu kala- ja hyljeasioissa.

Risto Tolonen, kalatalousaktivaattori, Perämeren kalatalousryhmä

Lähde: Turun Sanomat/lukijoilta 27.7.2014

Flere telegram