Merimetso kiristää kalastajan hermoja Suomenlahdella: "Kohta ne asustaa rappusilla"

Merimetsot ovat Porvoossa asettuneet taloksi kahdelle luodolle, joista on alle kilometri Nesteen jalostamolle. Lintujen kanta kasvaa kovinta vauhtia Suomenlahden rannoilla Porvoon ja Vironlahden välillä. Kalastajan mielestä lintujen määrään pitäisi saada tolkku.

· Näky pienellä kallioluodolla Porvoon Kilpilahden edustalla on karu: merimetson ulosteet ovat muuttaneet puut pystyyn kuolleiksi rangoiksi.

Paikallisen ammattikalastaja Mikael Lindforsin mielestä merimetsoja on liikaa. Ne ovat myös muuttaneet lähelle rantaa. Kaksi yhdyskuntaa pitää majaa luodoilla, joista on vajaa kilometri matkaa Nesteen jalostamolle.

– Kohta ne asustaa rappusilla. Ei niillä näköjään ole mitään eroa, mihin ne pistää yhdyskunnan pystyyn. Tänä kesänä niitä on ollut huomattava määrä enemmän kuin aikaisemmin, kalastaja kertoo.

Pyydyksistä nokitaan kaloja

Havaintoa tukevat myös tilastot. Suomessa on tänä kesänä laskettu yli 20 000 merimetson pesää. Lintuja on Suomessa arvioilta reilut 100 000.

Kanta kasvaa nopeimmin itäisellä Suomenlahdella Porvoon ja Vironlahden välillä. Alueelle on tullut vuodessa yli 1 000 uutta pesää. Suomenlahdella laskettiin kesällä 2014 yhteensä 8 150 merimetson pesää.

Aikuinen merimetso syö päivässä kalaa 300–600 grammaa. Kalastajia jurppii, että ruokavalioon kuuluu myös ahvenen ja kuhan kaltaista kalaa, joka kelpaisi myös kuluttajien lautasille. Lintu vaurioittaa myös pyydyksiä, Etelä-Suomen merikalastajain liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast muistuttaa.

– Suurin vaikutus on siinä, että merimetsot vievät ja turmelevat pyydyksissä olevaa saalista. Osa katoaa jälkiä jättämättä, osa on nokittu piloille. Lämpimänä vuodenaikana nokittu kala pilaantuu nopeasti, Tast sanoo.

Teemu Tastin mukaan merimetsojen aiheuttamien saalisvaurioiden määrää on vaikea arvioida. Linnut tekevä hallaa myös kalankasvatuslaitoksille esimerkiksi Vironlahdella, Tast sanoo.

Sekä kalastaja Mikael Lindfors että toiminnanjohtaja Teemu Tast toivovat, että merimetsokantaa ryhdyttäisiin rajoittamaan. Kalamiesten mukaan laji sopii Suomen luontoon, mutta määrät ovat nyt liian suuria.

Suomi vetää tiukkaa linjaa

Merimetsokanta on vakaassa kasvussa, mutta lintua ei saa ampua tai pesiä hävittää noin vain. Laji on suojeltu lailla ja sen pesintää saa häiritä vain poikkeusluvalla.

– Se ei kuulu EU:n lintudirektiiveissä riistalajiksi, sitä ei saa metsästää. Siihen annetaan maakohtaisesti poikkeuslupia, joiden pitää perustua näyttöön, että linnusta on ollut vakavaa haittaa. Mitään muuta keinoa ei ole ollut, Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos sanoo.

Viime vuosina lupia ei ole myönnetty Uudellamaalla lainkaan. Suomen ympäristökeskuksen mukaan vielä ei ole selvää näyttöä siitä, että merimetsot ovat haitaksi ammattikalastajille.

Merimetson suojelu perustuu EU-direktiiviin. Silti esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa annetaan lupia merimetson häirintään ja vähentämiseen helpommin kuin Suomessa.

Kaakkois-Suomessa on voimassa ainakin yksi lupa merimetsojen häirintään ja karkoittamiseen. Se on annettu kalanviljelylaitoksen lähistölle Vironlahdelle.

Lähde: Yle 11.8.2014

Flere telegram