Venäjän pakotteet tyrehdyttävät kannattavan liiketoiminnan

Venäjän vastapakotteet uhkaavat viedä silakan suomalaisten lounaslautasilta. Jatkossa kalastajien ei enää kannata lajitella suomalaisten suuhun meneviä silakoita, sillä Venäjän viennin tyrehtyminen tekee kannattavasta liiketoiminnasta tappiollista. Sen sijaan silakat viedään rehuksi turkiseläimille.

· Silakkapihvin ystäville koittavat vakavat hetket lähitulevaisuudessa, sillä Venäjän vastapakotteet näyttävät vievän kalan suomalaisten lautasilta.

Jatkossa kalastajien ei enää ole taloudellisesti järkevää lajitella erilleen ihmisten ruuaksi ja eläinten rehuksi meneviä silakoita.

Taustalla on Venäjän vastapakotteet, jotka kieltävät kalan tuonnin maahan. Tämä puolestaan leikkaa suuren osan elintarvikkeiksi tarkoitetusta silakan myynnistä.

–Yksinomaan Suomeen elintarvikkeeksi tulevaa silakkaa ei kannata lajitella. Saaliista se on kuitenkin vain 5-10 prosenttia, sanoo Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas.

Esimerkiksi vuonna 2012 elintarvikkeina Suomen silakkasaalista vietiin 24 prosenttia ja suurin osa viennistä kohdistui Venäjälle. Samaan aikaan suomalaiset söivät silakkasaalista noin 3 prosenttia.

Toimitusjohtaja Jordas sanoo, että suomalaisten silakan ystävien oljenkorret ovat harvassa. Joko kauppojen ja kuluttajien pitää maksaa silakasta korkeampaa hintaa tai kalastajien on jatkettava lajittelua tappiolla.

Ensimmäinen vaihtoehto ei ole Jordaksen mukaan realismia, sillä Venäjälle tarkoitettu norjalainen ylijäämälohi alkaa tunkeutua Suomeen syksyllä. Tämän vuoksi paineita on lähinnä laskea kalan hintaa.

Kalastajilla edessä kova syksy

Mikäli asiaa kysyy ammattikalastajilta, syksyn ja talven näkymät näyttävät synkiltä. Norjan lohen tarjonnan lisäksi kalajastajien toimeentuloa uhkaa venäläisten asettama tuontikielto eurooppalaisille kaloille.

Suurin osa vientikaloista on ollut silakkaa ja kilohailia, joita itänaapuriin kuljetettiin pakastettuina viime vuonna noin 5,5 miljoonan euron arvosta.

Ammattikalastajien hallituksen puheenjohtaja Olavi Sahlstén sanoo, ettei Venäjän kokonaismerkitys näy vientiluvuissa.

–Suomesta esimerkiksi virolaiset yritykset ostavat pakastettua kalaa ja vievät sen eteenpäin Venäjälle.

Sahlsténin mukaan pakotteet tuntuvat 200—300 työntekijän ja yrittäjän kukkarossa, kun logistiikkaketju otetaan huomioon. Tilannetta pahentaa vielä se, ettei korvaavia kuluttajamarkkinoita ole näkyvissä.

–Koko kriisissä on puhuttu, että maataloustuottajille haetaan korvaavia markkinoita. Silakka on kala, jolle ei ole muita markkinoita Itämeren alueella kuin kotimainen turkisteollisuus.

Kalastajien ongelma on se, että turkisteollisuus maksaa silakasta paljon vähemmän kuin venäläiset kuluttajat.

Kalanjalostaja ja -kasvataja uskovat kysyntään

Kalanjalostaja Hätälän toimitusjohtaja Risto Isohätälä ja kalankasvattamo Taimenen toimitusjohtaja Auli Kuusela eivät täysin allekirjoita kalastajien hätää.

Molemmat huomauttavat, että viranomaiset sallivat pakotteiden takia norjalaisten kasvattaa lohia entistä suuremmiksi. Tämän vuoksi lisääntynyt tarjonta ei purkaudu heti muille markkinoille kuten Suomeen.

Toiseksi suomalaiselle kirjolohelle löytyy vähäisen tarjonnan takia kysyntää.

–Helteet ovat kovalla kouralla käsitelleet suomalaisia kalankasvattajia, sanoo toimitusjohtaja Auli Kuusela.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos onkin arvioinut, että kalakuolemat vaikuttavat suomalaisen kalan tarjontaan ensi vuonna. Tämän lisäksi Isohätälä ja Kuusela sanovat, että kotimaiselle kirjolohella on oma uskollinen kuluttajakunta.

"Ylijäämälohi löytänyt markkinansa"

Norjan lohen hinta on ollut viimeisen kaksi viikkoa vakaa. Tämä tarkoittaa toimitusjohtaja Isohätälän mukaan sitä, että Venäjälle suunnattu ylijäämälohi on löytänyt uudet markkinat.

–Kun hinta laskee yhtäkkiä, kauppaketju ostaa ne tarjoustuotteekseen ja siksi lohta on mennyt ympäri Eurooppaa valtavia määriä, Isohätälä sanoo.

Menekin kasvu on näkynyt myös Hätälän tehtailla. Toimitusjohtajan mukaan yhtiön tiskeillä on kilomääräisesti käsitelty 30–40 prosenttia normaalia enemmän kalaa.

Toimitusjohtaja kuitenkin odottaa, että syksyllä Norjan lohta voi tulla markkinoille uudestaan lisää.

–Syyskuussa lohta aletaan perata enemmän ja silloin voi tulla hetkellinen ongelma.

Isohätälän mukaan tilannetta helpottaa se, että norjalaiset vievät lohta Chilessä sijaitsevien kalankasvattamojensa kautta Venäjälle.

Lähde: Yle 27.8.2014

Flere telegram