Kotimainen kalabisnes kärsii pakotteista

Kotimaisesta kalasta huomattava osuus on päätynyt Venäjän markkinoille. Korvaavaa vientimaata on vaikea löytää.

Venäjän vastaiset pakotteet kurittavat maatalouden lisäksi myös kotimaista kalataloutta. Kotimaisesta kalasta noin kolmannes on perinteisesti päätynyt vientiin Venäjälle. Kalajalostamot joutuvat nyt miettimään korvaavia markkinoita tuotteilleen.

Venäjän vastaiset pakotteet iskivät pahaan saumaan juuri kalastuskauden kynnyksellä. Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas on huolissaan elinkeinon tulevaisuudesta.

– Nyt on hyvin suuri epätietoisuus siitä, mihin kalat saadaan menemään. Jos nämä pakotteet jatkuvat pitkään esimerkiksi ensi kevääseen, niin ongelmat vaan lisääntyvät, Jordas sanoo.

Itänaapuriin on viety etenkin silakkaa ja kilohailia. Nyt Lounais-Suomen jalostamojen pakastimissa odottaa 4 500 tonnia Venäjälle tarkoitettua kalaa, jolle pitäisi keksiä uusia markkinoita.

Korvaavaa vientimaata on vaikea löytää, sillä esimerkiksi EU ei huoli suomalaista silakkaa dioksiinipitoisuuksien takia.

– Realistinen vaihtoehto on turkistarhauksen tarpeisiin, ja jos ajatellaan tulevaa kalastusta, niin myös kalajauheeksi Tanskaan. Vähemmän tavaraa menee kaupaksi ja luultavasti halvempaan hintaan, Jordas arvioi.

Hallitus on nyt esittänyt eduskunnalle, että kalataloutta tuettaisiin 600 000 eurolla. Summa kattaa varastoon jääneen kalan, mutta ei auta elinkeinoa jatkoa ajatellen. Summan maksamiseen täytyy vielä saada EU-komission lupa, ja voi olla, että yrittäjät joutuvat odottamaan tukea ensi vuoden puolelle.

Tilanne on jo heijastunut Lounais-Suomen kalajalostamoihin lomautuksina. Pakotteet voivat jatkossa heijastua myös kalatiskiemme tarjontaan.

– Kun vienti jää pois, niin eräänä uhkana on myös se, ettei enää kannata lajitella kotimaan markkinoille menevää silakkaa. Tästä silakan jalostajat ovat erityisen huolestuneita, että meillä ei enää ole tarjota silakkafileitä kuluttajille.

Lähde: yle 21.9.2014

Flere telegram