Vesien tila hyväksi – ehdotukset vesienhoidosta kuultavana

Vesien hyvä tila takaa meille turvallisen juomaveden, vesien käytön virkistykseen ja kalastukseen sekä monimuotoisen vesiluonnon. Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ovat valmistelleet yhteistyötahojen kanssa ehdotukset Suomen eri alueiden vesienhoitosuunnitelmiksi. Suunnitelmiin voi jokainen vaikuttaa 1.10.2014–31.3.2015 järjestettävässä kuulemisessa.

Vesien tilan parantaminen vaatii tekoja, rahaa ja pitkäjänteisyyttä – ja hyvää suunnittelua. Nyt laaditaan vesienhoitosuunnitelmia vuosille 2016-2021. Vesienhoidon tueksi pyydetään näkemyksiä vesiemme tilan parantamiseksi suunnitelluista toimista ja niiden riittävyydestä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. On myös tärkeää kuulla siitä, miten eri tahot voivat edistää vesien hyvän tilan saavuttamista.

Kaikki vedet saatava hyvään tilaan

Pintavesien ekologinen tila 2013.jpgMonet Suomen vedet ovat hyvässä tilassa jo nyt. Järvien pinta-alasta 85 prosenttia on tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Varsinkin suuret järvet ja Pohjois-Suomen vedet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Sen sijaan jokivesistöistä vain kaksi kolmannesta ja rannikkoalueista neljännes on hyvässä tilassa.

Realistisia toteutusvaihtoehtoja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi nopealla aikataululla ei ole. Luonto palautuu hitaasti pitkään jatkuneen kuormituksen jälkeen, ja ilmastomuutos lisää osaltaan riskiä ravinteiden huuhtoutumisesta vesistöihin. Suomenlahden ja Saaristomeren hyvä tila arvioidaan saavutettavan vasta vuonna 2027. Myös monissa jokivesistöissä hyvän tilan saavuttaminen viivästyy.

”Tämä on yhteinen asia. Kaikki Suomen vedet on saatava hyvään tilaan mahdollisimman pian. Vesienhoitotoimien toteutuksessa ei saa viivytellä”, ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Pohjavesien tila on hyvä suurella osalla pohjavesialueista: Suomen noin 3800 pohjavesialueesta noin sata on tilaltaan huonoja. Ihmistoiminta aiheuttaa uhkaa pohjavesien tilalle erityisesti Etelä-Suomen ja taajamien pohjavesialueilla. Pohjavesien suojelu on tärkeää, sillä pohjavedestä saatava puhdas juomavesi on luonnonrikkautemme.

Vesien hyvä tila edellyttää toimintaa

Vesienhoitosuunnitelmissa esitetään kustannustehokkaat toimenpiteet, joilla vesien hyvä tila voidaan saavuttaa. Jotta nämä toimet ovat toteuttamiskelpoisia, eri toimialat ovat osallistuneet niiden suunnitteluun yhteistyössä ELY-keskusten kanssa.

”Vesienhoitosuunnitelmia on laadittu hyvässä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Huolehditaan yhdessä myös siitä, että suunnitelmissa sovittavat toimet pannaan täytäntöön”, Grahn-Laasonen toteaa.

Lähes kaikki Suomen suurimmat Itämereen laskevat joet on rakennettu, ja alkuperäiset vaelluskalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon.

”Kalatiestrategialla edistetään vaelluskalojen nousua rakennettuihin jokiin. Tämä on keskeisin keino vahvistaa heikkoja vaelluskalakantoja”, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo sanoo.


Vesien rehevöityminen suurin haaste

Viime kesän laajat sinileväkukinnat vaikuttivat monen suomalaisen kesänviettoon. Ravinnekuormituksen alentaminen on Suomen vesiensuojelun tärkein tavoite ja suurin haaste. Eri päästölähteistä vesiin joutuvaa fosforin kokonaiskuormitusta pitäisi alentaa nykyisestä lähes kolmannes, jotta vesien hyvä tila voidaan saavuttaa. Ravinnepäästöjä tulee vähentää kaikista lähteistä, erityisesti hajakuormituksesta.

Maatalouden osuus ihmistoiminnasta aiheutuvasta fosforikuormituksesta vesistöihin on kuormituksen laskusta huolimatta edelleen lähes kaksi kolmasosaa ja typpikuormituksesta lähes puolet. Lannoitteita käytetään paljon vähemmän kuin parikymmentä vuotta sitten. Lisätoimenpiteitä kuitenkin vielä tarvitaan.

”Maataloudessa otetaan käyttöön tehostettu lohkokohtainen ympäristökorvausjärjestelmä, joka suunnataan vesiensuojeluperusteisesti”, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo sanoo.

Maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvä ravinteiden tasapainoinen käyttö ja toimet kuten talviaikainen kasvipeitteisyys, suojavyöhykkeet ja kosteikot, ovat tarpeellisia ja toimivia keinoja vesien tilan parantamiseksi. Maaseutuohjelmalla ja erityisesti ympäristökorvauksen toteutumisella on ratkaiseva merkitys maatalouden kuormituksen alentamisessa.

Vaikuta vesienhoitoon ja tulvariskien hallintaan

Samaan aikaan vesienhoidon kuulemisen kanssa kuullaan myös tulvariskien hallintasuunnitelmista.

Suunnitelmaehdotuksiin voi tutustua osoitteessa www.ymparisto.fi/vaikutavesiin sekä kunnissa, joiden ilmoitustauluilla on julkaistu kuulemista koskeva kuulutus. Palautetta ELY-keskuksille voi antaa verkkopalvelun kautta sähköisellä lomakkeella tai ELY-keskuksen kirjaamoon sähköpostilla tai kirjeellä. Voit osallistua keskusteluun ja antaa palautetta myös Otakantaa.fi -verkkopalvelussa. Saatu palaute käydään läpi ja siitä laaditaan yhteenveto. Palautetta hyödynnetään lopullisia suunnitelmia laadittaessa.

Valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat joulukuussa 2015.

Pintavesien ekologinen tila 2013 -kartta (pdf, 771 kt)
Pohjavesien tilaluokitus -kartta (pdf, 620 kt)
Ekologisen tavoitetilan saavuttaminen -kartta (pdf, 2,6 Mt)
Pintavesien kemiallinen tila -kartta (pdf, 2,6 Mt)

Lähde: MMM tiedote 1.10.2014

Flere telegram