Yrittäjä hukkuu valvontaan: Byrokratian määrä on täysin järjetön

Kalakauppiaan mukaan omavalvontaan, erilaisten lomakkeiden ja määräysten täyttämiseen palaa turhaan rahaa ja aikaa. Viranomaisen mukaan elintarvikeyrittäjien valvontaa on kevennetty huomattavasti. Yrittäjän mielestä energiaa palaa vuosi vuodelta enemmän pelkkään paperisotaan.

Turun kauppatorilla kalaa myyvä Stefan Rehn tarvitsee toiminnalleen elintarvikeluvan, jolla rekisteröidytään kala-, äyriäis- ja nilviäiskauppiaaksi. Tämän lisäksi torikauppias täyttää parikymmensivuisen ulkomyynnin valvontalomakeen ja tekee omavalvontasuunnitelman. Kalakojun henkilökunnalla pitää myös olla hygieniapassit, joita ei vaadita esimerkiksi vihannes- tai marjamyyjiltä.

– Yksityisyrittäjä on aina 150 prosenttia alakynnessä, kun viranomainen tulee paikalle. Mielestäni viranomaiset toimivat diktaattorimaisin ottein.

Koska Rehn on myös työnantaja, kuuluu hänen kuukausittain ilmoittaa mm. bruttopalkoista ja ennakkopidätyksistä verottajalle. Kesällä ilmoitusvelvollisuus laajenee lohisaaliiden vuoksi.

– Kun kalastajat kalastavat lohta, minun pitää 48 tunnin sisällä ilmoittaa viranomaisille montako kappaletta olemme lohta ostaneet, minkä kokoisia ne ovat olleet, missä ne ovat rantautuneet, kuka on ne kalastanut ja mikä on kalastuspaatin numero.

Ilmoitusvelvollisuus on hiljattain laajentunut myös yrityksen peräkärryyn, jolla kalat kuljetetaan torille myyntiin.

– Olemme 17 vuotta vetäneet peräkärryä torille, mutta nyt kaikki auton perässä vedettävät laitteet täytyy rekisteröidä ja saada kilvet. Sen myötä tulevat kaikki vakuutukset, kiskot ja kaskot ja mitä kaikkea siihen tulee.

Valvonta kasvaa yrityksen vanavedessä

Pakollisten lupien lisäksi kalakauppiaalla on tiskeissään kylmälaitteet kalojen säilytystä varten. Kuljetus hoituu kylmäautolla.

– Kustannamme nämä itse, koska emme ole tukkukauppiaita. Jos olisimme tukkukauppiaita, EU rahoittaisi tätä 30 prosentilla. Se on melko pitkä penni.

Rehn ei ole laskenut kuinka paljon hän käyttää työaikaa paperisotaan.

– En tiedä tunneissa kuinka paljon joudun tämän eteen tekemään. Kohta ei ehditä enää harjoittaa kauppaa, vaan pyörittämään pelkästään byrokratiaa. Mielestäni byrokratia on luotu vain byrokraatteja varten. Yksityisyrittäjällä ei olisi koskaan varaa pyörittää tällaista byrokratiaa. Se on jotain täysin järjenvastaista.

Kalakauppiaan mukaan moni yrittäjä hukkuu ilmoituksiin ja lomakkeisiin.

– Se on loputon viidakko. Aina puhutaan kauniisti, että kuinka valtiovalta haluaa helpottaa pienyrittäjiä ja muita yrittäjiä, mutta koko ajan tulee lisää, lisää ja lisää byrokratiaa.

Munataksin matka ei katkea viranomaisvalvontaan

Munataksiyrittäjä Mikko Välttilä sai alkuviikosta puhelun terveysvalvonnasta, koska suuren munalastin kuskaaminen maakunnasta toiseen vaatii uusia lupia. Kananmunia saa myydä vapaasti kuluttajille suoraan tilalta, kunhan määrä pysyy alle 10 000 kilossa vuosi.

Välttilän friidat munivat kuukaudessa 200 000 munaa, joista jokainen painaa noin 60 grammaa. Osa munista menee tukkuun.

Tästä huolimatta valvontakynnys ylittyy nopeasti, koska munataksi kuljettaa asiakkaille 135 000 munaa kuukaudessa. Välttilän mukaan valvontavaatimukset eivät tulleet yllätyksenä, vaikka hän niistä ensialkuun tuohtuikin.

– Se, että toiminta paisui niin nopeasti näin isoksi, teki sen, että vaatimukset tulivat vähän yllätyksenä. Minulla ei ole oikein ollut aikaa tämän pohtimiseen. Eilen illalla tuli sähköpostilla yhteydenottopyyntö Eviraan. Todennäköisesti teemme niin, että hyväksytämme kiinteän liikehuoneiston Somerolle, jolloin taksi on vain kuljetusta eikä liikkuva liikehuoneisto.

Välttilän mukaan munataksin matka ei katkea viranomaisvalvontaan.

– Määräykset eivät ole kohtuuttomia, mutta rahaa tulee palamaan. Tilassa pitää olla siivouskomero ja käsienpesumahdollisuus. Munien tulee pysyä 14–16 lämpöasteessa. Lämpöä pitää säädellä, etteivät munat jäädy talvella.

Viranomaisen mukaan valvontaa on kevennetty

Munataksikuskille pirauttaneen terveysvalvonnan johtajan Leena Haimin mukaan ainakin elintarvike- ja terveysvalvontaa tekevien viranomaisten vaatimukset ovat keventynyt huomattavasti vuoden 2006 jälkeen. Viranomaisten toimintaa esimerkiksi munataksin tapauksessa hän puolustaa sillä, että kenellekään ei voi antaa erivapauksia.

– Kun toiminta olennaisesti muuttuu, loppuu tai alkaa, silloin tulee velvoitteita. Ymmärrän, että oli raskasta, kun vuonna 2006 tuli asetus siitä, että kaikki elintarvikehuoneistot piti hyväksyä ja tuli omavalvonnat. Se oli iso työ meillekin. Kun tämä saatiin loppuun, ruvettiin heti karsimaan lainsäädäntöä. Nyt ei pitäisi olla raskasta. On vaan kevyempi ilmoitusmenettely.

Hänen mukaansa viranomaiset eivät vaadi lupia ja lomakkeita yrittäjien kiusaksi, vaan toiminta perustuu lakiin, jota viranomaisten on pakko noudattaa.

– Byrokratia on mielestäni keventynyt. Olen hyvin hämmentynyt, jos yrittäjät eivät sitä huomaa. En tiedä kuinka paljon vähempään voi enää mennä, jos meillä on yksi ilmoituslomake. Toki ne, jotka eivät ole ennen olleet siinä mukana, eivät muutosta huomaa, koska ei ole vertailukohtia.

Kalakauppias tarjoaa ratkaisuksi sitä, että yrittäjiin pitäisi luottaa enemmän. Hän sanoo, että myisi kunnollista kalaa ilman lomakkeitakin.

– En kehtaisi myydä mitään, mitä en itse haluaisi ostaa, syödä tai tarjota omille vieraille. Tietysti Suomessa rikotaan määräyksiä, mutta sanoisin, että yleiseurooppalaisella tasolla ollaan varmasti se kansakunta, joka niitä seuraa.

Lähde: Yle 13.11.2014

Flere telegram