Merimetson ravinto ja kalakantavaikutukset Saaristo- ja Selkämerellä

Merimetson ravinnosta löytyi 29 eri kalalajia. Saaristomeren alueella kokonaismassaltaan runsaimmat saalislajit olivat ahven, särki, kivinilkka, silakka, härkäsimppu, lahna, kiiski ja kuha 88 % osuudella kokonaismassasta. Kappalemääräisesti runsaimmat kalalajit olivat ahven, kivinilkka, kolmipiikki ja kiiski 67 % osuudella. Selkämerellä massaltaan merkittävimmät saalislajit olivat silakka, kiiski, särki, ahven ja kivinilkka 86 % osuudella kokonaismassasta. Kappalemääräisesti runsaimmat saalislajit olivat kiiski, kivinilkka, silakka ja kolmipiikki 71 % yhteisosuudella. Merimetson ravinto vaihteli kolonioiden, vuosien ja vuodenajan mukaan. Saaristomeren kolonioissa taloudellisesti arvokkaista kaloista ahvenen massaosuus ravinnosta vaihteli 21–43 %, kuhan 0,04–15 %, silakan 4–17 % ja siian 0–0,3 % välillä. Vastaavasti Selkämerellä ahvenen osuus oli 11–24 %, kuhan 0–1 %, silakan 11–23 % ja siian 0–3 %. Kuhaa ravinnossa oli runsaimmin Saaristomeren sisä- ja välisaaristossa. Siian esiintyminen ravinnossa painottui Selkämeren pohjoisosiin.

Vuosina 2010–2012 merimetson saalistamien kuhien määrä vaihteli 168 000–570000 kappaleen välillä ja ahventen määrä 4,0–7,7 miljoonan kappaleen välillä. Merimetson vaikutusta ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen saaliisiin arvioitiin laskemalla kuinka paljon saalista merimetson vuonna 2010 pyydystämät kuhat ja ahvenet olisivat tuottaneet ennen merimetson saapumista vallinneissa oloissa. Kuhasaalis olisi ollut noin 110–140 tonnia suurempi ja ahvensaalis noin 340–420 tonnia suurempi. Tutkimuksen on osin rahoittanut Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Koko julkaisu (pdf)

Lähde: RKTL 9.12.2014

Flere telegram