Syke: Itämerellä käynnissä suolapulssi

Suolapulssi on alkanut viikonlopun aikana, Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Kai Myrberg kertoo. Edellinen yhtä suuri suolapulssi on ollut Itämerellä kymmenkunta vuotta sitten.

Myrberg pitää suolapulssia "varsin tervetulleena". Edellinen yhtä suureksi luettu suolapulssi on ollut hänen mukaansa Itämerellä kymmenkunta vuotta sitten eli vuonna 2003.

– Näyttää siltä, että tästä voi tulla kunnollinen suolapulssi. Se on alkanut viikonloppuna ja jatkuu parhaillaan, Myrberg sanoo.

Suolapulssissa suolainen vesi tulvahtaa äkillisesti vähäsuolaisempaan merialtaaseen. Itämeren suolapulssista kertoi maanantaina Iltalehti.

Suolapulssi on "aina merkittävä"

Myrberg sanoo Yle Uutisille, että iso suolapulssi on aina merkittävä. Siinä on tapahduttava monia asioita oikeassa järjestyksessä, hän selventää.

Myrbergin mukaan Itämerellä on ollut viime viikkoina ulosvirtausta, mikä edesauttaa suolapulssin syntyä.

– Itämeri ikään kuin tyhjenee, ja on tullut kova länsivirtaus. Vesi on päässyt työntymään Tanskan salmia pitkin sisään.

– Vesi on ollut suolaista. Se on ylittänyt Itämeren kynnyksiä, ja Etelä-Ruotsin kohdalla Arkonan altaassa on tällä hetkellä jopa 22-promilleista vettä, joka on hyvin suolaista. Veden virtaus sisään jatkuu edelleen, hän sanoo.

Myrberg toteaa, että pohjaa pitkin tuleva suolapulssi on käytännössä ainoa tapa uusia Itämeren pohjassa olevaa vesimassaa. Silloin, kun vesi on riittävän suolaista ja raskasta, se syrjäyttää vanhan pohjalla olevan veden ja työntää sen edellä mukanaan.

Myrberg kertoo, että Tanskan salmista tuleva vesi sisältää happea ja hapettaa pohjia.

– Sillä tavalla tämä parantaa Itämeren tilaa.

Tilanne voi jatkua loppuviikon

Käynnissä oleva suolapulssi voi jatkua viikon loppuun, Myrberg arvioi.

– Tärkeintä on, etteivät tuulet käänny sen vastaisiksi. Länsituuli takaisi sen, että vaikka pulssi hiukan lientyisi, vesi ei ainakaan imeytyisi takaisin Pohjanmereen.

– Se on se huono vaihtoehto. Vesi palaisi sinne.

Hänen mukaansa näkyvissä ei kuitenkaan ole, että suolaisuus olisi lähtemässä laskuun. Arkonassa se on pikemmin noussut, hän sanoo.

Myrberg kuvaa kymmenen viime vuoden aikaista tilannetta huonoksi. Hän toteaa, että syitä tähän on kaksi: se, että hapenkulutus on kasvanut, ja se, että suolapulsseja on tullut entistä harvemmin.

Suolapulssi voi omalta osaltaan esimerkiksi elvyttää Itämeren kalakantoja, Myrberg mainitsee.

Lähde: Yle 15.12.2014

Flere telegram