Kalatiskiltä on löydyttävä nyt myös latinankieliset nimet

Asetuksen jälkeen kalatuotteista pitää mainita pyyntitapa ja tieteellinen nimi. Viime vuoden lopulla voimaan tullut asetus on ehtinyt herättää kummastuneisuutta asiakkaissa, mutta kalakauppiaille siitä ei ole juuri aiheutunut vaivaa.

Muikku, hauki ja ahven löytävät tiensä monen suomalaisen ruokapöytään kauppojen kalatiskeiltä. Joulukuussa voimaan tulleen asetuksen vuoksi asiakkaan pitää voida ostaa niitä myös nimellä Coregonus albula, Esox lucius taiPerca fluviatilis.

– Kyse on kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteistä markkinajärjestelyä koskevasta asetuksesta, selventää Kuopion kaupungin ympäristöterveystarkastaja Mikko Raatikainen.

Raatikainen vahvistaa, että asetus on tullut voimaan ja että sitä valvotaan kalakaupoissa jo.

Käytännössä se tarkoittaa, että kalakauppiaan on merkittävä tuotteeseen myös tieteellinen nimi. Asetus koskee sekä pakattua että pakkaamatonta kalaa.

Jo aiemmin kalatuotteista on täytynyt kertoa muun muassa pyyntipaikka ja -ajankohta. Nyt asetukseen on lisätty myös vaatimus kalan tieteellisestä nimestä ja pyyntitavasta. Näiden lisäksi asetus määrittelee pakkausmerkinnän kirjainkoon. Tekstin tulee erottua taustasta, eikä pakkausmateriaali saa estää pakkausmerkintöjen lukemista.

"Voi olla hyötyäkin"

Kuopion kauppahallin kalatiskillä latinankieliset kalannimet löytyvät suomalaisen nimen alapuolelta.

Kalamyyjä Ilkka Launosen mukaan asia on herättänyt asiakkaissa hilpeyttä. Hän uskoo, että tieteellisestä nimestä voi olla hyötyäkin.

– Ulkomaalaisille se voi olla lisätietona. Siitä ei vielä ole kokemusta, mutta kesällä nähdään, kun ulkomaalaisia taas liikkuu, Launonen sanoo.

Sen sijaan Kuopion Prisman palvelutiskin kalatuotteissa ei vielä latinankielisiä nimiä näy. Prisman johtaja Jouni Ruotsalaisen mukaan tuotemerkintöjen päivittäminen on viipynyt, koska kauppa ei ole saanut kaikkia tarvitsemiaan tietoja asetuksesta.

Myös uhkasakko on mahdollinen

Vaikka viranomaisilla on varsin järeitä keinoja saattaa pakkausmerkinnät asianmukaisiksi, ei niitä ympäristöterveystarkastajan mukaan ole tarvinnut käyttää. Kauppiaille annetaan neuvontaa ja aikaa hoitaa asiat kuntoon.

– Jos ne ei sitten ole kunnossa, niin annetaan korjauskehotus. Sillä nämä yleensä hoituu. Asioita ei ole tarvinnut lautakuntiin viedä eikä uhkasakkoja asetella, kertoo ympäristöterveystarkastaja Mikko Raatikainen.

Vaikka uusien asetusten tarkkuus saattaa ihmetyttää kuluttajia, eivät kalakauppiaat ole asiasta juuri kyselleet.

– Myymälöiden puolelta on oltu vähän yhteydessä. Me olemme antaneet neuvontaa kirjallisesti ja kysymyksiä on tullut vain yksittäisistä asioista, Raatikainen kertoo.

Lähde: Yle 10.2.2015

Flere telegram