Hyljedetektori – selvitystyö automaattisen hyljehavaitsimen kehittämisen mahdollisuuksista

Hyljedetektorihankkeelle myönnettiin 100 % (8 840 €) rahoitus Euroopan kalatalousrahastosta (Vakka-Suomen kalatalousryhmä), koska hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä hyvin laajasti sekä ammattikalastajien että vesiviljelijöiden parissa Suomen koko merialueella ja Saimaalla. Selvitystyön teki biologi Janne Antila. Seuraavassa Antilan yhteenveto tuloksista:

Kalastajien pyydysten luona kaivattaisiin tekniikkaa, joka havaitsisi hylkeen ja käynnistäisi karkottimet automaattisesti. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää tähän soveltuvaa tekniikkaa. Hankkeessa selvitettiin laajasti mahdollisuuksia hylkeen automaattiseksi havaitsemiseksi pinnan alla tai päällä. Soveltuvuusselvityksen alla olivat mm. erilaiset optiset, akustiset, kemialliset ja kaikuluotaustekniset menetelmät. Useimmat kuviteltavissa olevat detektorimenetelmät osoittautuivat nykytekniikalla joko täysin mahdottomiksi tai käytännön tasolla käyttökelvottomiksi. Joitakin sovellettavissa olevia, kehittämiskelpoisia ja tulevaisuudessa kokeiltavia menetelmiä hylkeiden automaattiseksi havaitsemiseksi pyydysten läheltä kuitenkin löytyi. Hanke saavutti tavoitteensa erinomaisesti ja loi pohjan ammattikalastuksen hyljeongelman mahdolliseksi lievittämiseksi tulevaisuudessa.

Vesi on ympäristönä haasteellinen tarkkailtava ja hylje haluaa olla huomaamaton. Tästä huolimatta hylkeen automaattinen tunnistus voi olla toteutettavissa kohtuullisen kustannustehokkaasti. Lupaavin menetelmä, kustannustehokkuus ja käyttötarve huomioiden, olisi kehittää erikoisvalmisteinen yläpaula – kaikupaula – jossa on integroituna pieniä, edullisia pietsoelementtejä (”kaikuluotaimia”). Hylkeen kaiku käynnistäisi automaattiset karkotustoimet, mutta kalat tms. eivät. Menetelmää voitaisiin käyttää muuallakin kuin verkoissa. Tällainen ”kaikupaula” olisi ehdottomasti kehittämisen ja kokeilun arvoinen, vaatien rinnalleen soveltuvan ohjelmiston. Projektikoordinaattori ehdottaa menetelmän kehittämiseksi hanketta, yhteistyössä esim. Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Prototyypin kehittäminen voisi tapahtua diplomityönä.

Hankkeen loppuraportti löytyy sivulta http://livia.fi/fi/hankkeet/hyljedetektori

Lähde: Livia 17.2.2015

Flere telegram