Tuhannet norpat kasaantuivat Perämeren viimeisille jäälautoille

Maa- ja metsätalousministeriössä harkitaan norpanmetsästyksen vapauttamista vuosikymmenien täyskiellon jälkeen. Tuhatpäiset norppalaumat uhkaavat lopettaa ammattimaisen kevätkalastuksen Perämeren rannikolla.

"Verkossa oli tänäänkin reikä ihan kuin siitä olisi ajettu Ladalla läpi", harmittelee kalastaja Timo Matinlassi Simon Karsikon kalasatamassa.

Valtava määrä norppia makoili torstaina Kemin eteläpuolella Iso-Sarven lähellä olevalla viimeisellä jääkentällä.

"Siellä saattaa olla jopa puolet Itämeren norpista", arvioi WWF:n Suomen hyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka. Hän katsoi Helsingin Sanomien mereltä kuvaamia hylkeitä Matinlassin kanssa Karsikossa perjantaina.

Kalastajat pitävät nykyisiä norpanpyynnin poikkeuslupia tehottomina.

"Poikkeuslupa on parin viikon pituinen. Aina norppaa ei edes tavoita", Matinlassi sanoo.

Tämän talven 30 poikkeusluvasta vain kuudella on saatu norppa saaliiksi, Suomen riistakeskuksesta kerrotaan.

"Aiemmin norppia pyydettiin verkoilla, ja niistä maksettiin tapporaha", kertoo 80-vuotias kalastaja Mauno Posti.

"Biologiset syyt eivät puolla metsästyskiellon jatkamista, syyt ovat poliittisia", sanoo apulaisosastopäällikkö Christian Krogell maa- ja metsätalousministeriöstä.

"Tunnen yhden kalastajan, joka on ottanut norppien vuoksi kolmesta lohiloukusta kaksi rannalle. Se on hänelle melkoinen tulonmenetys", Krogell kertoo.

Myös metsästystä pitkään vastustanut WWF on taipumassa osittaiseen norpanpyynnin sallimiseen.

"Itämeren norppakanta on ylittänyt Helcomin asiantuntijoiden määrittelemän erittäin varovaisen pyynnin sallivan 10000 yksilön koon", Halkka sanoo.

Helcom on Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio.

Norpat kerääntyivät tänä vuonna Itämeren huonon jäätalven vuoksi Perämeren pohjukkaan. Itämerennorppia elää Pohjanlahdella, Saaristomerellä, Riianlahdella ja Suomenlahdella.

Norppa on Suomen ainoa puhtaasti arktinen hyljelaji, ja se myös poikii keskelle jääkenttiä. Poikaspesä on yleensä yhteen ajautuneiden jäiden alla suojassa vihollisilta.

Ilmastonmuutos voi muuttaa radikaalisti Itämeren talvisia jääolosuhteita. Siksi pyynnin sallimisessa pitää Halkan mukaan edetä hyvin varovasti.

"Huonoina jäävuosina kuutit joutuvat helposti eroon vanhemmistaan ja vihollisten saaliiksi. Vielä emme tiedä, miten hyvin pesintä on onnistunut", Halkka sanoo.

Lisäksi norpan lisääntymiskyky on Halkan mukaan harmaahyljettä alhaisempi. Siksi harmaahylkeen Suomen pyyntikiintiö on 1500 yksilöä vuodessa.

Metsästyksellä olisi Postin mukaan norppiin pelotevaikutus. "Muistan, että 1960-luvulla norpat eivät tulleet pyydysten lähelle. Nyt osa norpista seuraa minua verkoille varman saaliin toivossa", Posti kertoo.

Lähde: Tapio Mainio HS 10.5.2015

Flere telegram