Aggressiivinen mustatäplätokko leviää yhä makeampiin vesiin

Mustatäplätokko huomatttiin Suomessa ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten. Suolapitoisissa vesissä viihtynyt kalalaji saattaa tutkijan mukaan levitä myös Suomen lohijokiin.

·       Ruotsalaistutkijat ovat viettäneet pitkiä ja mielenkiintoisia kalastuspäiviä Raahen satamassa. Göteborgin yliopiston tutkijat etsivät mustatäplätokkoa, joka löydettiin Raahesta ensimmäisen kerran 4-5 vuotta sitten. Rysällä ei saatu saalista, mutta kala tarttui perinteiseen onkeen, tutkija Charlotta Kvarnemo kertoo.

– Kala taitaa olla sen verran pieni, että ongella sitä saa paremmin, Kvarnemo pohtii.

Raahen satamasta kalastetut mustatäplätokot ovat korkeintaan kymmensenttisiä. Pisimmillään kala kasvaa 25-senttiseksi.

Suomessa laji havaittiin kymmenisen vuotta sitten ja se on levinnyt nopeasti. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL on määritellyt sen haitalliseksi vieraslajiksi.

Haittaa alkuperäislajien elämää

Ahvenkaloihin kuuluva laji syö muun muassa simpukoita, pieniä kaloja ja kalanmätiä. Se saattaa myös vallata muiden kalalajien pesäkoloja.

– Kun tutkimme näitä Ahvenanmaalla, löysimme kalojen mahasta aika isoja suomuja, eli ne ilmeisesti syövät aika isoja kaloja, Kvarnemo sanoo.

RKTL:n mukaan mustatäplätokko on aggressiivinen kilpailija ja saattaa aiheuttaa haittaa alkuperäislajeille.

– Se voi uhata esimerkiksi paikallista lajia, mustatokkoa, jolla on nyt varmasti vaikeampi elämä, kun mustatäplätokko on tullut tänne.

Laivat toivat suolaisen veden lajin

Mustatäplätokko on levinnyt Suomeen laivojen mukana Kaspianmereltä ja Mustaltamereltä ensin Puolan rannikolle 1990-luvun alussa ja siitä muualle Itämerelle.

Se on suolaisten vesien laji, mutta se on levinnyt nyt makeampiin vesiiin eli Itämeren suurin jokiin kuten Reiniin ja Tonavaan. Tutkijan mukaan on mahdollista, että laji nousisi myös Suomen lohijokiin.

– Ne pystyvät leviämään makeaan veteen ja lisääntymään, joten en olisi kovinkaan yllättynyt, jos ne pystyisivät samaan täälläkin. Me tutkimme, miten laji voi lisääntyä tällaisessa vähemmän suolapitoisessa vedessä. Täällä suolapitoisuus on noin kaksi promillea, kun esimerkiksi Tanskassa meriveden suolapitoisuus on 13 promillea. Oletan, että nämä yksilöt kestävät paremmin matalaa suolapitoisuutta, Kvarnemo kertoo Raahen satamassa.

Ruokakala Venäjällä ja Puolassa

Mustatäplätokkoa pyydystetään RKTL:n mukaan Venäjällä vuosittain kymmeniä tonneja. Suomessa lajia ei ole samaan tapaan käytetty ruokakalana. Puolassa lajia on myös kalastettu ammattimaisesti.

– Kävimme muutama viikko sitten Tanskassa, missä mustatäplätokkoja on todella paljon. Siellä myös vesilintuja oli paljon, eli nämä ovat varmasti myös hyvää ruokaa linnuille, tutkija Charlotte Kvarnemo arvioi.

Lähde: Yle 16.6.2015

Flere telegram