Norppatyöryhmä etsii kiivaasti yhteistä säveltä

Saimaannorpan suojelun tehostamiseksi kalastusrajoituksia pohditaan parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön asettamassa työryhmässä. Tulevaisuudessa norppaa uhkaa ihmisten aiheuttamien uhkien lisäksi ilmastonmuutos.

Saimaannorpan suojelua pohditaan parhaillaan kiivaasti. Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2014 asettama työryhmä miettii Saimaan kalastusrajoituksia ja sitä, pitääkö kalastusrajoituksia muuttaa, jotta norpansuojelu toteutuu asetusten ja EU-direktiivien mukaisesti.

Nykyisellään on voimassa kaksi valtioneuvoston kalastuslain nojalla antamaa määräaikaista asetusta, joilla kalastusta rajoitetaan saimaannorpan suojelun takia. Ensimmäinen asetus rajoittaa kevään verkkokalastusta. Toinen asetus estää norpalle kaikkein vaarallisimpien pyydysten käytön ympäri vuoden.

Ministeriön työryhmässä on mukana edustajia luonnonsuojelujärjestöistä, maakuntaliitoista, kalastusjärjestöistä sekä kalatalouskeskuksesta. Työryhmän puheenjohtajan Eija Kirjavaisen mukaan eniten keskustelua riittää siitä, mille ajanjaksolle ja alueille rajoituksia ehdotetaan. 

– Ajan suhteen mietitään, pitääkö joitakin rajoituksia esimerkiksi pidentää. Alueiden osalta näyttää, että norppa on levittäytymässä entisille lisääntymis- ja elinalueilleen. Pohdimme, että jos laajennetaan, niin miltä osin ja kuinka paljon on tarpeen laajentaa, sanoo työryhmän puheenjohtaja, kalastusneuvos Eija Kirjavainen.

Myös pyydysten rajoittamiseen teknisesti sisällön osalta on Kirjavaisen mukaan syytä tehdä täsmennyksiä.

– Esimerkiksi katiskan nielun rajoittamisen osalta on käyty keskustelua. Näyttää siltä, että vaikka sitä on rajoitettu, niin sanamuoto ei ole tarpeeksi jämpti. Nyt on mahdollista, että kalastaja asettaa nielurajoittimet 15 senttiin, mutta norppa saa kuitenkin venytettyä katiskan nielun suuremmaksi ja menee katiskaan, Kirjavainen kertoo.

Alunperin työryhmän oli määrä saada työnsä valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä, mutta loppuraportin valmistuminen venynee siitä. Uudet rajoitukset tiedetään kuitenkin tämän vuoden puolella.

– Tietysti riippuu paljon myös siitä, miten meidän työryhmän keskinäiset mielipiteet saadaan lähemmäksi toisiaan ja siihen kannattaa pyrkiä, että saataisiin yhteinen näkemys. Paljon on myös asioita, joista ollaan täysin samaa mieltä, Kirjavainen sanoo.

Suojelussa myös ihmisestä riippumattomia haasteita

2000-luvulla saimaannorpan kanta on kasvanut tasaisesti, noin 3-4 prosentin arvioidulla vauhdilla. Nyt Saimaalla arvioidaan elävän noin 320 saimaannorppaa. Kannan kasvua vahtii myös Euroopan komissio. Vuonna 2010 komissio moitti Suomea siitä, että suojelutoimet eivät täytä EU:n luontodirektiiviä, ja vahti neljän vuoden ajan saimaannorpan suojelua, mutta lopetti kannan vahvistuttua.

Yleisinä saimaannorpan kannan kasvun uhkina pidetään ihmisten aiheuttamien haasteiden lisäksi esimerkiksi ilmastonmuutosta. Saimaannorppa tarvitsee jäätä ja lunta pesiä varten. Viime talvina norpille on kolattu apukinoksia vähäisen lumen takia. Tulevaisuudessa tilanne ei helpota. Ilmatieteenlaitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen mukaan arktisen alueen ilmasto lämpenee muuta maailmaa nopeammin. 35 vuoden kuluttua Saimaan talvet ovat nykyistä leudompia.

– Arktisen alueen vaikutus näkyy myös Saimaalla. Vuonna 2050 jäätä on nykyistä vähemmän aikaa. Lumi- ja jääpeitteinen kausi on lyhenemässä, talvikaudet tulevat olemaan sateisempia, sateet tulevat ajoittain myös vetenä, lumipeitteinen jakso tulee olemaan lyhyempi. Toki tulee olemaan kylmiäkin talvia, mutta niitä on entistä harvempi, Taalas kuvailee.

Talvikauden sateet lisäävät tulevaisuudessa ravinteiden huuhtoutumista pelloilta Saimaaseen.

– Sillä voi olla vaikutuksia esimerkiksi vedenlaatuun ja rehevöitymiseen, Taalas sanoo.

Norpalle tuskin uutta kotia Inarijärvestä

Norpan kanta tuskin vahvistuisi, vaikka sitä yritettäisiin istuttaa johonkin toiseen järveen, kuten pohjoisessa sijaitsevaan Inarijärveen. Helsingin yliopiston dosentti Jukka Palo on tehnyt väitöskirjansa saimaannorpan populaation genetiikasta ja uskoo, että Saimaa valikoitui aikoinaan norpan kodiksi sattuman kautta.

– Aikoinaan norppia oli Itämeren altaassa. Kun maa nousi, ne jäivät nalkkiin Saimaaseen ja Laatokkaan. On kuitenkin olemassa hylkeelle yhtä soveltuvia järviä kuin Saimaa, esimerkiksi Päijänne. Aiemminhan Päijänne ja Saimaa olivat yhteydessä. Kukaan ei tiedä varmasti, miksi norppa elää Saimaassa, mutta siinä voi olla kyse onnekkaasta sattumasta, Palo uskoo.

Vaikka norppa on siis aikoinaan voinut elää myös muualla kuin Saimaassa, ei Palo usko norpan kannan vahvistuvan siirrolla toiseen järveen. Ei, vaikka ilmasto Saimaalla lämpenee ja pohjoisesta löytyisi Jäämereltä kokonainen norppapopulaatio.

– Periaatteessa se on tietenkin mahdollista, mutta riskit ovat isot. Sen kokeilun jälkeen voisi olla, että norppaa ei olisi Inarijärvessä eikä Saimaassa. Jokaista Saimaan yksilöä tarvitaan kannan säilymiseksi. Turvallisempaa olisi suojella norppaa Saimaassa, Palo sanoo.

Lähde: Yle 16.6.2015

Flere telegram