Rapukausi käynnistyy verkkaisesti

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koeravustusten perusteella täplärapukoiraita saadaan hyvin saaliiksi kauden alussa ja täplä- ja jokirapunaaraita 2 - 3 viikkoa myöhemmin. Yllättäviä muutoksia rapusaaliin kehitykseen voivat aiheuttaa muun muassa nopeat lämpötilavaihtelut. Ravustuskausi alkaa tiistaina 21. heinäkuuta klo 12.

Viime kaudelta vesiin jäi tavanomaista runsaammin tänä kesänä saaliskokoon kasvavia rapuja, joten alkavalla kaudella näyttäisi olevan edellytyksiä hyvälle saaliille. Päijänteellä viikolla 29 tehtyjen koeravustusten perusteella täplärapukoiraita saadaan jo kauden ensimmäisellä viikolla, mutta naaraita vasta heinä-elokuun vaihteessa. Jokirapunaaraita jää mertoihin oletettavasti vasta elokuun puolella.

Koeravustuksissa suurten täplärapukoiraiden kuorenvaihto oli kesken, ja naaraat kantoivat vielä mätiä, mikä viivästyttää kuorenvaihtoa. Suurissa täplärapuvesissä koiraat voivat olla kauden alkaessa heikosti pyydettävissä, mutta lämmenneissä pienvesissä niitä saataneen hyvin.

Vesistöjen välillä voi olla suuria saaliseroja

Viime vuosikymmenten paras rapusaalis, yhteensä noin 9,3 miljoonaa rapua, saatiin vuonna 2009. Tämän jälkeen niin joki- kuin täplä­rapujen saaliit ovat olleet pienempiä.  Vesistöjen väliset saaliserot ovat kuitenkin olleet suuria: joistakin vesistä on viime vuosinakin saatu erinomaisia saaliita, mutta valtaosasta aiempaa heikompia. Maantieteellinen sijainti ja eri vesistöjen ominaisuudet vaikuttavat saalistasoihin.  

Myös vuosittaiset lämpötilaerot vaikuttavat voimakkaasti rapukantoihin. Pitkät lämpimät syksyt tuottavat hyvän lisääntymistuloksen ja vahvan vuosiluokan. Koko 2010-luvun lämpöolot ovat olleet suosiollisia, mikä ennustaa hyviä rapusaaliita lähivuosina. Viime vuosien aiempaa heikompien rapukantojen syyksi on arvioitu muun muassa huonoa lisääntymistulosta vuoden 2009 kylmänä syksynä, sekä vuosi vuodelta laajemmalle levinnyttä rapuruttoa.

Luke seuraa rapukantojen kehitystä ja rakennetta kirjanpitoravustajien, koeravustusten ja ravustustiedustelujen avulla useissa rapuvesissä eri puolilla Suomea. Seurannat antavat luotettavaa tietoa rapukantojen pitkän aikavälin kehityksestä ja vaihtelusta. Tietoja hyödyntävät muun muassa kalataloushallinto ja ravustajat.

Lisätietoa ravuista

Viimeisin yhteenveto rapusaalisseurannoista

Mertojen desinfiointiohjeita

Lähde: Luke 17.7.2015

Flere telegram