Eduskunta vauhdittaa rannikkokalastuksen alasajoa

Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi eilen lausuntonsa valtioneuvoston selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta. Eduskunta vauhdittaa lausunnossaan rannikkokalastuksen yleistä alasajoa. Rannikkokalastus on muutenkin kovien paineiden alla muun muassa keskusliikkeiden taholta. Yhteenveto lausunnosta ja varsinainen lausunto alla.

Ministeriön selvityksessä on esitetty 11 toimenpidettä, joiden pitkäjänteisenä tavoitteena on luonnonlohikantojen vahvistaminen ja hyödyntäminen kestävän enimmäistuoton mukaisesti siten, että kantojen geneettinen monimuotoisuus turvataan. Valiokunta pitää esitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä osin oikeansuuntaisina, etenkin pääaltaalla harjoitettavan lohenkalastuksen vähentämispyrkimyksiä, mutta kokonaisuudessaan selvityksen ehdotuksia riittämättöminä nykyisen huolestuttavan kehityssuunnan kääntämisessä. Valiokunnalle toimitetun selvityksen perusteella arvioituna Itämeren lohikantojen tilaan ja kalastuksen säätelyyn liittyy monimuotoisuuden suojelun kannalta arvioituna huomattavasti enemmän ongelmia ja muutostarpeita kuin ministeriön selvityksessä esitetään. Valiokunta pitää välttämättömänä Suomen nykyisen lohipolitiikan uudelleenarviointia sekä lähtökohtien että tarvittavien toimenpiteiden osalta.

Valiokunta korostaa pikaista tarvetta muuttaa sekä EU:n että kansallista lohipolitiikkaa siihen suuntaan, että lohenkalastuksen sekakantakalastusta säädellään riittävän tehokkaasti erityisesti Itämeren pääaltaalla, mutta myös muualla. Avomerikalastuksen kieltäminen nopeasti olisi välttämätön askel kohti Itämeren kestävää lohenkalastusta. Etelä-Itämeren avomerellä tapahtuvaa siimakalastusta ei voida pitää nykyisten kriteerien mukaisena kestävänä kalastuksena. Pitemmällä aikavälillä sekakantakalastuksesta tulee yleisesti luopua ammattikalastuksen taloudelliset toimintaedellytykset turvaten.

Jäljellä olevien luonnonvaraisten lohikantojen kutunousun kasvattamisesta jokiin on huolehdittava säätelemällä kaikkea kalastusta riittävän tehokkaasti siten, että saavutetaan kasvava emokalamäärä ja lisätään kutemaan nousevien emokalojen määrää. Valiokunta huomauttaa, että lohen luontaisen poikastuotannon kasvattaminen nykyistä suuremmaksi tehostaa lohikantojen säilymistä koko Itämeren mittakaavassa ja on myös ammattimaisen rannikkokalastuksen säilymisen edun mukaista.

Valiokunta korostaa lopuksi erityisesti sitä, että tarvitaan nopeasti laajapohjaisessa yhteistyössä avoimesti valmisteltu tutkimustietoon pohjautuva kokonaisvaltainen lohistrategia, jonka avulla kansallista lohipolitiikkaa muutetaan kestävämpään suuntaan ottaen huomioon ekologiset lähtökohdat, alueelliset ja sosiaalis-ekonomiset puitteet sekä lohen istutuspolitiikan hallittu muuttaminen pitkällä aikavälillä. Valiokunta pitää täysin välttämättömänä sitä, että kansallisen lohistrategian osana jokiin nouseville emokalamäärille asetetaan tieteellisesti arvioidut kansalliset määrälliset tavoitteet, joiden saavuttaminen takaa pitkällä tähtäimellä elinvoimaiset ja vahvat luonnonlohikannat. Lisäksi tässä yhteydessä on selvitettävä erityisperusteisiin kalastusoikeuksiin liittyvät kysymykset ja tehtävä konkreettinen esitys kalastajakohtaisten kiintiöiden käyttöönotosta rannikkokalastuksessa. Lohistrategia tulee lisäksi kytkeä kiinteästi yhteen kansallisen kalatiestrategian tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa.

Lausunto

Lausuntonaan maa- ja metsätalousvaliokunta ilmoittaa,

että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan selvityksen tavoitteiden osalta, mutta pitää täysin välttämättömänä kansallisen laaja-alaisen lohistrategian nopeaa valmistelua nykyisen lohipolitiikan muuttamiseksi siten, että Itämeren luonnonlohen nousukalamäärät joissa saadaan kasvamaan ja luonnonkannat elvytettyä, turvaten samalla ammattikalastuksen taloudelliset edellytykset.

Lähde: Eduskunta 15.5.2012

Flere telegram