Kalastajien painajaiset ovat supervaeltajia

Hylkeiden satelliittiseuranta on tuottanut uutta tietoa Loviisassa. Tutkimus on vahvistanut käsityksiä siitä, että samat harmaahylkeet hakeutuvat tietoisesti kalastajien rysäalueille helpon saaliin perässä. Hallit voivat myös vaeltaa ennennäkemättömän pitkiä matkoja.

Loviisalaisen kalastajan, Mikael Lindholmin rysästä löytyi keskiviikkona kevään ensimmäiset lohet, mutta jälleen myös merkkejä harmaahylkeen vierailusta.

- Voi olla, että on joku päivä, että jossain rysässä ei ole käyty, mutta kyllä hylkeet ovat jokapäiväinen ongelma meille kalastajille.

Hylkeet vaeltavat rysältä rysälle

Lindholmin rysiin hakeutuneita hylkeitä on merkattu nyt kahtena kesänä. Viime elokuussa olimme mukana, kun Benjamin-halli sai satelliittiseurantalaitteen turkkiinsa.

Syksyn ja talven aikana on tarkkailtu kaikkiaan kuuden harmaahylkeen matkaa. Yhteisenä tunnuspiirteenä kaikille halleille oli se, että ne viipyivät kesän ja syksyn itäisellä Suomenlahdella.

Seuranta on vahvistanut aiempia käsityksiä siitä, että tietyt hylkeet hakeutuvat tietoisesti samojen rysien ja rysäalueiden luokse.

- Pääosa merkityistä hylkeistä vaelsivat itärajan taakse, siellä oli sellaisia rauhallisia luotoja ja sieltä ne tekivät tällaisia vierailuja tähän Kotkan edustan kalastusalueille. Hirmuisesti oli toistoja eli niillä oli aivan selkeät reitit, mitä ne noudattivat, tavallaan kävivät lepoalueelta ruokailualueella. Samalla kartalla näimme, että kolme yksilöä on käynyt säännöllisesti eri rysäkeskittymillä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen projektipäällikkö Esa Lehtonen kertoo.

Talven tultua satelliittihylkeet vaelsivat kuka minnekin, mutta pääosin Saarenmaan alueelle. Voitto, Itämeren superkruiseri

Hylkeiden liikkeitä on pyritty selvittämään ennen kaikkea kalastajien tarpeeseen, mutta tutkimus on tuottanut paljon muutenkin mielenkiintoista tietoa. Hylkeiden on aiemminkin tiedetty liikkuvan paljon, mutta tänä vuonna Voitto-halli yllätti superpitkällä reitillään.

Voitto vaelsi neljässä kuukaudessa kahden ja 2 500:n kilometrin matkan, Lehtonen ihmettelee.

- Voitto piipahti Liettuassa, ui takaisin Karlskronan edustalle, sieltä nopeasti Saksan rannikolle, Puolan edustalle ja pikareittiä Baltian rannikkoa edelleen Suomenlahdelle ja viimeisin havainto Voitosta on 28. maaliskuuta Sandkallanilla hylkeidensuojelualueella.

Hankaluutena seurannassa on se, että seurantalaitteet ovat kiinni hylkeiden turkissa liimalla. Laitteet tippuvat mereen hylkeen vaihtaessa turkkinsa keväällä, joten seuranta-aika jää parhaimmillaankin 10:een kuukauteen.

- Tarvehan tämän tyyppisen tutkimuksen jatkamiselle on. Olisi hyvä, jos saisimme isommalla hyljemäärällä mahdollisimman pitkän seurantajakson eli mielellään ainakin vuoden. Nyt me saamme viimeiset paikannukset sieltä Saarenmaan alueelta, missä suurin osa näistä eläimistä talvehtii ja missä se lähetin irtoaa, eli me emme tiedä, mitä tapahtuu sen jälkeen.

Tutkimus tuonut paljon tietoa ja apuja

Vielä ei tiedetä aiotaanko vuonna 2008 Selkämerellä aloitettua hylkeiden seurantatutkimusta jatkaa. Viimeisen, Loviisassa tehdyn seurantajakson tulokset analysoidaan kesän ja syksyn aikana ja raportti valmistuu vuoden vaihteessa.

Kalastajat toivoisivat, että tutkimuksen tulosten myötä ongelmayksilöitä voitaisiin eliminoida. Tähän päätökseen voi kuitenkin olla vielä pitkä matka. Silti seurantaa ei ole kalastaja Lindholminkaan mielestä tehty turhaan.

- Ei varmasti ole mennyt hukkaan. Kyllä tässä on oppinut hylkeiden elämäntavoista niin paljon enemmän ja olen alkanut miettiä jotain omia ratkaisuja, miten saisin hyljevahingot vähäisemmäksi.

Lähde: Yle Helsinki 11.5.2012

Flere telegram