Vuoden 2015 merihyljelaskennat – norppakanta tuplaantui

Vuonna 2015 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa halleja lähes sama määrä kuin edellisenä vuonna. Perämeren norppien laskentakannaksi sen sijaan arvioitiin ennätykselliset yli 17 000 yksilöä. Luku ei tarkoita kannan äkillistä kasvua vaan muutosta laskentaolosuhteissa. Vähäisen jääpeitteen vuoksi laskennoissa havaittiin tavallista enemmän norppia.

Perämeren norppien määrä arvioidaan tekemällä huhtikuussa linjalaskentoja lentokoneella. Jäällä havaitut norpat muodostavat otannan, jonka perusteella arvioidaan niin sanottu laskentakannan koko.

Talvi 2014 – 2015 oli poikkeuksellisen leuto. Perämeri pysyi osittain sulana läpi koko talven, mitä ei ole tapahtunut aikaisemmin. Linjalaskennoissa havaittiin Perämerellä lähes 3 000 norppaa, josta laskentakanta-arvioksi saatiin noin 17 400 norppaa. Aiempina vuosina norppia on nähty laskennoissa vähemmän, minkä vuoksi otoksesta arvioitu laskentakanta on ollut pienempi, noin 8 000 yksilöä.

– Norppien määrä ei ole äkillisesti lisääntynyt, vaan poikkeuksellisten heikkojen jääolojen vuoksi laskennoissa nähtiin norppia enemmän kuin ennen, kun ne olivat kerääntyneet vähäisille jäille. Näyttää kuitenkin siltä, että Perämeren norppien määrä on suurempi kuin aikaisemmin on arvioitu, tutkija Mervi Kunnasranta kommentoi.

Valtaosa Itämeren norpista elää Perämerellä, jossa kanta on kasvanut runsaat 5 prosenttia vuodessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Leudoilla talvilla tulee olemaan kuitenkin vaikutusta kannan kehitykseen jatkossa, kun pesintäolosuhteet heikkenevät.

Itämerellä nähtiin reilut 30 000 hallia

Hallit valokuvataan lentolaskennoissa touko-kesäkuun vaihteessa karvanvaihtoluodoilta. Hallien laskentakanta saadaan laskemalla kuvissa olevat halliyksilöt.

Itämeren hallilaskennat tehtiin lentolaskentoina koko pääasiallisella esiintymisalueella. Karvanvaihdon ydinalueet sijoittuvat Itämeren pääaltaan pohjoisreunalle Keski-Ruotsin saaristoon ja Suomen lounaissaaristoon. Hallilaskentaa haittasivat kova tuuli ja meriveden korkeus. Laskennoissa nähtiin yhteensä 30 285 hallia, mikä on hieman pienempi tulos kuin edellisenä vuotena.

Laskennoissa nähtyjen hallien määrä on kasvanut 2000-luvun alun noin 10 000:sta nykyiseen yli 30 000 eläimeen. Ruotsissa tavattiin puolet ja Suomen alueella vajaa kolmannes kaikista Itämerellä lasketuista halleista. Hallien määrä on kasvanut Etelä-Itämerellä eli Etelä-Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa, vaikkakin osuus kokonaislaskentakannasta on edelleen varsin pieni.

Hylkeet lasketaan karvavaihtoaikaan

Itämeren hyljelaskennat tehdään lentolaskennoin hylkeiden karvanvaihtoaikaan, jolloin ne makailevat runsaslukuisimmin jäällä tai maalla. Osa hylkeistä on parhaissakin oloissa vedessä laskennan tavoittamattomissa, mutta vuodesta toiseen samalla tavalla toistettuna tulokset kuvaavat kannankoon kehityssuuntaa. Laskenta-alueet käydään läpi lyhyen ajan sisällä, jotta eläinten mahdollisista siirtymisistä aiheutuva virhe laskentatulokseen olisi mahdollisimman pieni. Laskenta-ajankohdan tilanteen perusteella ei voida vetää suoria johtopäätöksiä hylkeiden jakautumisesta eri merialueille muina vuodenaikoina.

Perämeren norppalaskennoista on vastannut perinteisesti Ruotsin luonnontieteellinen museo, mutta vuonna 2015 myös Luke osallistui laskentoihin. Suomen alueen hallilaskennoista vastasi Luke.

Taulukko: Vuoden 2015 laskennoissa nähdyt hallit merialueittain ja maittain 22.5.–6.6.2015

taulukko

1) Sandbäck ja Södra Sandbäck lähellä lounaissaaristoa sisältyvät Selkämeren lukemaan
2) Gräsö sisältyy Selkämeren lukemaan
3) Sisältää Ruotsiin kuuluvan Märketin alueen Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä
4) Venäjällä laskentaa ei tehty. Aiempina vuosina määrät ovat olleet 200-300 yksilön luokkaa

https://www.luke.fi/wp-content/uploads/hallikanta_2015.gif

Laskennoissa nähdyt hallit 2000-luvulla koko Itämerellä (mustat neliöt) ja Suomessa (avoimet neliöt).

https://www.luke.fi/wp-content/uploads/norppakanta-per%C3%A4meri-2015.gif

Lähde: Luke 11.1.2016

Flere telegram