MMM: Metsähallituslain uudistus

Eduskunnan käsittelyssä oleva uusi metsähallituslaki turvaa valtion maiden virkistyskäytön nykykäytännön mukaan. Metsähallituksen lakisääteisenä velvoitteena on ottaa huomioon virkistyskäyttö talousmetsäalueillaan, ja näin tullaan tekemään jatkossakin. Tämän lisäksi virkistyskäyttö säilyy maksuttomana kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla.

Lailla perustetaan valtion metsätaloutta harjoittava tytäryhtiö, joka olisi kokonaan Metsähallitus-liikelaitoksen omistama. Valtion maat ja vedet olisivat edelleen Metsähallitus-liikelaitoksen hallinnassa ja yhtiöllä olisi oikeus käyttää metsätalouskäytössä olevia talousmetsiä liiketoiminnan harjoittamiseen, eikä oikeutta voisi siirtää kolmannelle osapuolelle. 

Metsätalouden yhtiöittäminen tehdään nyt, sillä EU:n hankintadirektiivin voimaansaattamisen jälkeen myöhemmin tänä vuonna valtio ei voisi enää myöntää yksinoikeutta omalle yhtiölleen.

Liiketoiminnassa yhtiön tulee ottaa huomioon Metsähallituslain mukaiset yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet eli luonnon muotoisuus, virkistyskäyttö, työllisyyden edistämisen sekä saamelaiskulttuurin ja poronhoidon vaatimukset. Eduskunta ja ministeriöt varmistavat ohjauksellaan, että velvoitteet otetaan riittävässä määrin huomioon valtion monikäyttömetsien kestävän käytön tavoitteissa.

Valtion retkeilyalueiden (Ruunaa, Evo, Oulujärvi, Syöte ja Kylmäluoma) osalta laissa säilytetään nykyinen malli eli ne kuuluvat Metsähallituksen tuottovaateen alaiseen peruspääomaan. Ulkoilulain nojalla valtion retkeilyalueella on esimerkiksi metsätalouden harjoittaminen sekä metsästys ja kalastus järjestettävä niin, että retkeilyn tarpeet otetaan riittävästi huomioon. Liiketoimintaa voi retkeilyalueilla harjoittaa vain siten, että virkistyskäyttö ja retkeily otetaan korostetusti huomioon. Ympäristöministeriö hyväksyy retkeilyalueille laaditut hoito- ja käyttösuunnitelmat. Poronhoitoalueella on erityistä huomiota kiinnitettävä siihen, ettei porotalouden harjoittamista oleellisesti vaikeuteta.   

Metsähallituksen virkistysmetsät ovat tällä hetkellä tuottovaateen alaisessa omaisuudessa lukuun ottamatta Ylä-Lapin virkistysmetsiä. Jatkossa peruspääomaan sisällytettäisiin lisäksi noin 40 000 hehtaaria Ylä-Lapin virkistysmetsiä. Alueen hakkuusuunnitelmaa ei muuteta, vaan toiminta jatkuu Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmassa 2012–2021 tehtyjen käyttörajoitteiden ohjaamana. Peruspääomasta siirretään pois valtion suoalueita noin 15 000 hehtaaria. Muita muutoksia peruspääomaan ei ole tarkoitus tehdä.

Metsähallituksen hallinnassa olevassa maa- ja vesiomaisuudessa on alueita, jotka eivät ole selkeästi joko tuottovaateen alaista omaisuutta tai julkisiin hallintotehtäviin liittyviä kansallispuistoja tai suojelualueita. Tällaisia alueita ovat yleiset vesialueet (noin 2,2 milj. ha) ja Ylä-Lapin luontaistalousalueet (361 000 ha). Siksi on perusteltua ottaa Metsähallituksen uuteen avaavaan taseeseen uusi muun oman pääoman omaisuuserä.  Mikäli näille omaisuuserille tulee vastaisuudessa merkittävää liiketoimintakäyttöä, eduskunta päättää omaisuuserän siirrosta Metsähallituksen tuottovaateen alaiseen omaisuuteen. Siten myös nämä alueet pysyvät tiukasti valtion hallinnassa.

Eduskunnalle annetun esityksen mukaan suurinta osaa Metsähallituksen hallinnoimasta valtion maa- ja vesiomaisuudesta ei koskisi tuottovaade. Tällaista muuhun omaan pääomaan kuuluvaa maa- ja vesiomaisuutta olisi 6,970 miljoonaa hehtaaria. Tuottovaateen alaiseen peruspääomaan kuuluisi 5,570 miljoonaa hehtaaria.

Metsähallitusta koskeva puitelaki eli vanha liikelaitoslaki kumottiin vuoden 2010 alusta. Kuluvan vuosikymmenen Metsähallituksen lainsäädäntöpohja on perustunut kumottuun lainsäädäntöön.  Tällä hetkellä eduskuntakäsittelyssä olevan lakiuudistuksen tarkoituksena on saada voimaan ajantasaistettu ja kilpailuneutraali Metsähallitusta koskeva lainsäädäntö. 

Lähde: MMM tiedote 1.3.2016

Flere telegram