Itämeren ravinteet tunnetaan, roskia vasta kartoitetaan

Itämeren ravinnekuormaan ovat asiantuntijat paneutuneet verrattain hyvin. Sen sijaan roskaantuminen on huonosti tunnettua. – Sitä ei ole toistaiseksi tutkittu, joten ei tiedetä, miten roskainen Itämeri todellisuudessa on. Se toki tiedetään, että 15 prosenttia mereen päätyneistä roskista yleensä ajautuu rannoille, loput jäävät veteen, sanoo projektipäällikkö Hanna Haaksi Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.

Roskaantumisesta saadaan tämän ja ensi vuoden aikana selko tai ainakin jonkin verran kättä pidempää. Pidä Saaristo Siistinä on mukana Håll Sverige Rent -säätiön vetämässä tutkimuksessa, jossa tarkkaillaan roskien kertymistä Latviassa, Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.

Rantoja on yhteensä yli 20, ja roskat kerätään kultakin rannalta kuusi kertaa. Tutkittava alue on aina 100 metrin levyinen ja sijoittuu vesirajaan. Tutkimusta rahoittaa paikallisten toimijoiden ohella EU, mutta menetelmä ja 80 kategoriaa käsittävä tilastointimalli ovat peräisin YK:n ympäristöohjelmasta.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun Itämeren roskia taltioidaan näin systemaattisesti, Haaksi korostaa.

Roskatutkimus alkoi Suomessa muutama päivä sitten Paraisilta, Björkön ja Utön rannoilta. Keskiviikkona oli vuorossa Ruissalon Kansanpuisto. Apuna olivat Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppilaat, joille talkoot olivat osa biologian kurssia. Tänään on Kaarinan Hovirinnan vuoro. Suomessa tutkimukseen kuuluvat myös Helsinki ja Kotka.

Kansanpuistossa roskia kertyi jätesäkillinen, ulkosaaristossa huomattavasti enemmän.

– Björkössä, Nötön lähellä, näky oli kyllä lohduton. Muovia oli ajautunut rantaan aivan mielettömät määrät ja samoin Utössä. Meinasi itku päästä. En usko, että roskat olivat peräisin huviveneistä tai mökkeilijöiltä. Kun katseli purkkeja ja pusseja, niin eivät ne ihan suomalaista alkuperää olleet, Haaksi pohtii.

Lähde: TS 17.4.2012

Flere telegram